header
Sanahaku ארץ ('erets eh'-rets) land

Löytyi 2190 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

3. Moos. 25:10 

Pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa maanne kaikille asukkaille yleinen omistusoikeuksien palautus. Se vuosi on riemuvuosi. Silloin jokainen maansa menettänyt saa sen jälleen haltuunsa ja jokainen orjaksi myyty saa palata sukunsa luo. [3. Moos. 27:24]

3. Moos. 25:18 

"Noudattakaa minun käskyjäni ja pitäkää minun lakini, niin saatte asua turvallisesti maassanne. [5. Moos. 33:28; 1. Kun. 5:5; Jer. 23:6; Hes. 28:26]

3. Moos. 25:19 

Maa antaa teille hedelmänsä, niin että saatte syödä kylliksenne ja elää rauhassa. [Jes. 1:19]

3. Moos. 25:23 

"Maata myytäessä myyjällä säilyy oikeus lunastaa se takaisin, sillä maa on minun ja te olette ikään kuin siirtolaisia ja muukalaisia. [1. Aik. 29:15; Ps. 39:13; Hepr. 11:13]

3. Moos. 25:24 

Siksi teidän tulee siinä maassa, jonka saatte omaksenne, pitää voimassa oikeus lunastaa myyty maa takaisin.

3. Moos. 25:31 

Sitä vastoin muurittomissa kylissä sijaitseviin taloihin pätee sama kuin peltomaihinkin: myyjä säilyttää lunastusoikeutensa niihin, ja ne on luovutettava takaisin riemuvuotena.

3. Moos. 25:38 

Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Minä toin teidät pois Egyptistä antaakseni teille Kanaaninmaan ja osoitin näin olevani teidän Jumalanne.

3. Moos. 25:42 

Kaikki israelilaiset ovat minun omaisuuttani. Minä toin heidät pois Egyptistä, ja siksi heitä ei saa myydä niin kuin orjia myydään.

3. Moos. 25:45 

Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne,

3. Moos. 25:55 

sillä israelilaiset ovat vain minun orjiani. He kuuluvat minulle, joka toin heidät pois Egyptistä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

3. Moos. 26:1 

"Teillä ei saa olla epäjumalia. Älkää pystyttäkö jumalien kuvia tai patsaita. Älkää veistäkö maassanne kuvia kiviin älkääkä palvoko niitä, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne. [2. Moos. 20:4+]

3. Moos. 26:4 

minä annan teille sateet ajallaan, ja maa tuottaa niin paljon satoa ja puut niin paljon hedelmää,

3. Moos. 26:5 

että teillä riittää puitavaa viininkorjuuseen asti ja viininkorjuuta kestää kylvämiseen saakka. Teillä on syötävää yllin kyllin, ja te saatte asua turvallisesti maassanne.

3. Moos. 26:6 

Minä annan maahanne rauhan, ja te saatte nukkua yönne minkään häiritsemättä. Minä hävitän maastanne petoeläimet, eivätkä viholliset pääse tuhoamaan maata, [Jer. 30:10, 46:27; Hes. 34:28, 39:26; Miika 4:4]

3. Moos. 26:13 

Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka toin teidät pois Egyptistä, missä olitte orjina. Minä murskasin ikeen teidän niskastanne, niin että te saatoitte kulkea pystypäin.

3. Moos. 26:19 

Minä murskaan teidän voimanne ja ylpeytenne, taivas teidän yllänne tulee raudankovaksi ja maa teidän allanne pronssin kaltaiseksi.

3. Moos. 26:20 

Teidän voimanne kuluvat hukkaan, kun maa ei tuota satoa eivätkä puut kanna hedelmää.

3. Moos. 26:32 

Minä teen teidän maanne niin autioksi, että teidän vihollisennekin, jotka tulevat sinne asumaan, kammoksuvat sitä. [Jer. 19:8]

3. Moos. 26:33 

Ja teidät minä hajotan vieraiden kansojen sekaan, minä karkotan teidät paljastettu miekka kädessäni. Teidän maastanne tulee autiomaa, ja teidän kaupunkinne muuttuvat rauniokasoiksi. [Jer. 9:15]

3. Moos. 26:34 

Niin maa saa autiona levätessään hyvityksen sapattivuosista, joita te ette sille antaneet. Te itse olette vihollismaassa, mutta oma maanne lepää ja saa hyvityksen sapattivuosistaan. [2. Aik. 36:21; Jer. 25:12, 29:10]

3. Moos. 26:36 

"Teistä jäljelle jääneet, jotka asuvat vihollismaassa, minä teen niin aroiksi, että kun he kuulevat selkänsä takaa lehden kahinan, he karkaavat pakoon kuin miekan tieltä ja kaatuvat, vaikka kukaan ei aja heitä takaa. [Jes. 30:17]

3. Moos. 26:38 

vaan katoatte vieraiden kansojen sekaan, ja vihollistenne maa nielee teidät.

3. Moos. 26:39 

Teistä jäljelle jääneet riutuvat vihollismaassa syntiensä tähden, ja myös isiensä syntien tähden he riutuvat.

3. Moos. 26:41 

joiden takia minä asetuin heitä vastaan ja vein heidät vihollismaahan. Jos heidän paatunut mielensä silloin nöyrtyy ja he sovittavat syntinsä,

3. Moos. 26:42 

minä muistan lupaukseni, jonka annoin Jaakobille, Iisakille ja Abrahamille, ja muistan myös heidän maataan.

3. Moos. 26:43 

Mutta maan on ensin tultava tyhjäksi ja oltava autiona korvaukseksi pitämättä jääneistä sapateista. He itse joutuvat sovittamaan syntinsä, koska hylkäsivät minun lakini ja halveksivat minun säädöksiäni.

3. Moos. 26:44 

Mutta vaikka he ovat vihollismaassa, minä en hylkää heitä enkä vihastu heihin niin, että tekisin heistä lopun ja rikkoisin liiton, joka on välillämme, sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa. [5. Moos. 4:31; Jes. 59:21; Room. 11:26,27]

3. Moos. 26:45 

Minä muistan heitä ja liittoa, jonka tein heidän esi-isiensä kanssa, kun toin heidät kaikkien kansojen nähden pois Egyptistä ja osoitin olevani heidän Jumalansa. Minä olen Herra."

3. Moos. 27:24 

Riemuvuotena pelto palautuu sille, jolta se on ostettu ja jonka perintömaata se on. [3. Moos. 25:10]

3. Moos. 27:30 

"Kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran. Se on Herralle kuuluva pyhä lahja. [5. Moos. 14:22]

4. Moos. 1:1 

Vuoden ja kuukauden kuluttua siitä kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä, toisen vuoden toisen kuun ensimmäisenä päivänä, Herra sanoi Siinain autiomaassa pyhäkköteltassa Moosekselle:

4. Moos. 3:13 

sillä jokainen esikoinen kuuluu minulle. Sinä päivänä, jona surmasin Egyptissä esikoiset, minä pyhitin omikseni kaikki Israelin esikoiset, niin ihmisten kuin karjankin. Ne ovat minun. Minä olen Herra." [2. Moos. 13:2+]

4. Moos. 8:17 

Kaikki Israelin esikoiset, niin ihmisten kuin karjankin, kuuluvat minulle. Minä pyhitin Israelin esikoiset itselleni sinä päivänä, jona surmasin egyptiläisten esikoiset. [2. Moos. 13:2+]

4. Moos. 9:1 

Vuoden kuluttua siitä kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä, toisen vuoden ensimmäisessä kuussa, Herra sanoi Moosekselle Siinain autiomaassa:

4. Moos. 9:14 

Jos luonanne asuu maahan muuttanut siirtolainen, joka haluaa viettää pääsiäistä Herran kunniaksi, hänen tulee viettää se kaikkien säädösten ja määräysten mukaisesti. Samat säädökset koskevat sekä siirtolaista että syntyperäistä israelilaista." [2. Moos. 12:49]

4. Moos. 10:9 

Kun omassa maassanne lähdette taisteluun hyökkääjää vastaan, puhaltakaa hälytyssoitto. Silloin Herra, teidän Jumalanne, muistaa teitä ja te saatte voiton vihollisistanne. [2. Aik. 13:12]

4. Moos. 10:30 

Mutta Hobab vastasi hänelle: "En lähde. Minä haluan palata omaan maahani, oman heimoni luo."

4. Moos. 11:31 

Sitten nousi Herran lähettämä tuuli. Se ajoi mereltä päin viiriäisiä ja painoi niitä leiriin sellaiset määrät, että niitä oli maassa kahden kyynärän paksuisena kerroksena, joka ulottui päivänmatkan verran leiristä joka suuntaan. [2. Moos. 16:13; Ps. 78:27]

4. Moos. 13:2 

"Lähetä miehiä tutkimaan Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisille. Lähettäkää sinne yksi mies joka heimosta. Kunkin heistä tulee olla sukunsa päämies." [5. Moos. 1:22]

4. Moos. 13:16 

Nämä olivat ne miehet, jotka Mooses lähetti tutkimaan maata. Hoosealle, Nunin pojalle, Mooses antoi nimeksi Joosua*. [Nimi Joosua (hepr. Jeho ua) on toinen muoto nimestä Hoosea (hepr. Ho ea). Se merkitsee 'Herra on apu'.]

4. Moos. 13:17 

Lähettäessään miehet tutkimaan Kanaaninmaata Mooses sanoi heille: "Kulkekaa ensin Negeviin ja sieltä edelleen vuoristoseuduille.

4. Moos. 13:18 

Katselkaa, millainen maa se on ja millaisia ovat siellä asuvat kansat, ovatko ne väkeviä vai heikkoja, onko asukkaita vähän vai paljon.

4. Moos. 13:19 

Katsokaa, onko se maa hyvä vai huono ja asuvatko ihmiset avoimissa kylissä vai muurien suojaamissa kaupungeissa.

4. Moos. 13:20 

Katsokaa, onko maaperä viljava vai karu ja kasvaako siellä puita. Pysykää rohkeina ja tuokaa palatessanne hedelmiä siitä maasta." Oli näet se aika vuodesta, jolloin ensimmäiset viinirypäleet kypsyvät.

4. Moos. 13:21 

He lähtivät tutkimaan maata ja vaelsivat Sinin autiomaasta Lebo-Hamatiin päin aina Rehobiin saakka.

4. Moos. 13:25 

Tutkittuaan maata neljänkymmenen päivän ajan miehet lähtivät paluumatkalle

4. Moos. 13:26 

ja tulivat takaisin Mooseksen, Aaronin ja kansan luo Kadesiin, Paranin autiomaahan. He tekivät selkoa retkestään ja näyttivät Kanaaninmaan hedelmiä. [4. Moos. 20:1; 5. Moos. 1:46; Tuom. 11:16]

4. Moos. 13:27 

Moosekselle he kertoivat: "Olemme käyneet maassa, johon meidät lähetit, ja se maa todella tulvii maitoa ja hunajaa. Katso, tällaisia ovat sen hedelmät. [2. Moos. 3:8+]

4. Moos. 13:28 

Mutta siellä asuva kansa on voimakas, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria. Näimme siellä myös Anakin jälkeläisiä*. [Anakin jälkeläiset olivat voittamattoman jättiläiskansan maineessa, vrt. 5. Moos. 2:10 ja 9:2.] [ 5. Moos. 1:28]

4. Moos. 13:29 

Negevissä asuu amalekilaisia, vuoristossa heettiläisiä, jebusilaisia ja amorilaisia, ja meren äärellä sekä Jordanin varsilla asuu kanaanilaisia."

4. Moos. 13:32 

Kertomuksillaan he saivat israelilaiset tuntemaan pelkoa Kanaaninmaata kohtaan. He sanoivat: "Maa, jota kävimme tutkimassa, vie hengen niiltä, jotka sinne asettuvat. Kaikki ihmiset, jotka siellä näimme, olivat hyvin kookkaita.

4. Moos. 14:2 

Kaikki israelilaiset nurisivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Kunpa olisimme saaneet kuolla Egyptissä! Kunpa edes saisimme kuolla täällä autiomaassa! [2. Moos. 14:11+]

4. Moos. 14:3 

Miksi Herra vie meidät tuohon maahan? Me kaadumme taistelussa, ja naisemme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Parempi meidän olisi palata Egyptiin."

4. Moos. 14:6 

Mutta Joosua, Nunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika, jotka myös olivat olleet mukana tiedusteluretkellä, repäisivät vaatteensa [Sir. 46:7; 1. Makk. 2:56]

4. Moos. 14:7 

ja sanoivat israelilaisille: "Maa, jota kävimme tutkimassa, on hyvä ja ihana maa.

4. Moos. 14:8 

Jos Herra on meille suosiollinen, hän vie meidät tuohon maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, ja antaa sen meille. [2. Moos. 3:8+]

4. Moos. 14:9 

Te ette saa kapinoida Herraa vastaan! Älkää myöskään pelätkö sen maan asukkaita, meille he ovat pelkkä suupala. Heidän jumalansa ovat hylänneet heidät, mutta meidän kanssamme on Herra. Älkää siis pelätkö heitä!"

4. Moos. 14:14 

ja he ovat kertoneet siitä myös kaikille tämän maan asukkaille. He ovat saaneet kuulla, että sinä, Herra, asut tämän kansan keskellä, että olet ilmestynyt sille näkyvässä hahmossa, että sinun pilvesi on kansan yllä ja että kuljet edellämme päivisin pilvipatsaassa ja öisin tulipatsaassa. [2. Moos. 13:21+]

4. Moos. 14:16 

'Herra ei kyennyt viemään kansaansa siihen maahan, jonka hän oli vannonut antavansa sille, ja siksi hän tappoi sen autiomaahan.' [5. Moos. 9:28]

4. Moos. 14:21 

Mutta niin totta kuin minä elän ja niin totta kuin Herran kirkkaus ja valta ulottuu kaikkialle,

4. Moos. 14:23 

He eivät saa nähdä sitä maata, josta valalla vannoen annoin lupauksen heidän esi-isilleen. Kukaan niistä, jotka ovat minua halveksineet, ei pääse sinne. 4. 14:23,24:[ 4. Moos. 26:65; 5. Moos. 1:35,36 : Ps. 95:11; 1. Kor. 10:5; Hepr. 3:11]

4. Moos. 14:24 

Vain palvelijallani Kalebilla on toisenlainen henki, ja hän on aina uskollisesti seurannut minua. Siksi minä vien hänet siihen maahan, jossa hän kävi, ja hänen jälkeläisensä saavat ottaa sen omakseen. [Joos. 14:6]

4. Moos. 14:30 

Siihen maahan, jonka vannoin antavani teille asuinsijaksi, ei kukaan teistä pääse lukuun ottamatta Kalebia, Jefunnen poikaa, ja Joosuaa, Nunin poikaa.

4. Moos. 14:31 

Teidän lapsenne, joiden te sanoitte joutuvan vihollisen käsiin, minä vien sinne, ja he oppivat tuntemaan omakseen sen maan, jota te olette halveksineet.

4. Moos. 14:34 

Neljäkymmentä päivää te kiersitte tutkimassa tuota maata, neljäkymmentä vuotta teidän on kärsittävä rangaistustanne -- vuosi kutakin päivää kohti. Näin te opitte tietämään, mitä merkitsee joutua minun hylkäämäkseni.

4. Moos. 14:36 

Mutta ne miehet, jotka Mooses oli lähettänyt tutkimaan Kanaaninmaata, kuolivat Herran lyöminä,

4. Moos. 14:37 

koska he olivat yllyttäneet kansan kapinoimaan Moosesta vastaan puhumalla pahaa Herran lupaamasta maasta.

4. Moos. 14:38 

Niistä miehistä, jotka olivat käyneet tiedusteluretkellä, jäivät eloon vain Joosua, Nunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika.

4. Moos. 15:2 

"Sano israelilaisille: Kun te siinä maassa, jonka minä annan teille asuinsijaksi,

4. Moos. 15:18 

"Sano israelilaisille: Kun tulette siihen maahan, johon minä teidät vien,

4. Moos. 15:19 

ja saatte syödäksenne sen maan leipää, tuokaa siitä Herralle uhrilahja.

4. Moos. 15:41 

Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka toin teidät pois Egyptistä ja näin osoitin olevani teidän Jumalanne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."

4. Moos. 16:13 

Eikö riitä, että veit meidät pois maasta, joka tulvii maitoa ja hunajaa, ja toit meidät kuolemaan tänne autiomaahan? Onko sinun saatava myös hallita meitä? [2. Moos. 16:3]

4. Moos. 16:14 

Sinä et ole vienyt meitä siihen maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, etkä ole antanut meille omia peltoja ja viinitarhoja. Luuletko voivasi pettää näitä ihmisiä? Me emme tule!" [2. Moos. 3:8+]

4. Moos. 16:32 

avasi kitansa ja nieli heidät kaikki telttoineen päivineen, samoin Korahin, hänen väkensä ja omaisuutensa. 4. 16:32,33:[ 4. Moos. 26:10; 5. Moos. 11:6; Ps. 106:17]

4. Moos. 16:33 

Näin he vaipuivat kaikkineen elävältä tuonelaan; maa sulkeutui heidän jälkeensä, ja he katosivat Israelin kansan keskeltä.

4. Moos. 16:34 

Heidän ympärillään seisseet israelilaiset pakenivat kuullessaan heidän hätähuutonsa, koska pelkäsivät maan nielevän heidätkin.

4. Moos. 18:13 

Kaikki lahjat, joita he uutissadostaan tuovat Herralle, kuuluvat sinulle. Jokainen sukusi jäsen, joka on puhdas, saa syödä niitä.

4. Moos. 18:20 

Herra sanoi Aaronille: "Kun israelilaiset jakavat maan ja muut heimot saavat osuutensa, sinä et saa omaa osuutta maasta, sillä minä olen sinun perintöosasi. [5. Moos. 10:9, 18:1,2; Joos. 13:14,33; Hes. 44:28]

4. Moos. 20:12 

Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Te ette uskoneet minuun, ette pitäneet minua pyhänä israelilaisten edessä. Sen tähden te ette saa johtaa tätä kansaa siihen maahan, jonka minä sille annan." [4. Moos. 27:13,14; 5. Moos. 1:37, 34:4]

4. Moos. 20:17 

ja haluaisimme kulkea maasi kautta. Emme aio kulkea peltojen tai viinitarhojen poikki emmekä juoda vettä teidän kaivoistanne. Kuljemme vain Kuninkaan valtatietä* emmekä poikkea sivuun, niin kauan kuin olemme sinun alueellasi." [Kuninkaan valtatie on ikivanha kulkureitti Akabanlahdelta Damaskokseen.]

4. Moos. 20:23 

Horinvuorella, lähellä Edomin maan rajaa, Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:

4. Moos. 20:24 

"Aaron otetaan pian isiensä luo. Hän ei pääse siihen maahan, jonka minä annan israelilaisille, koska te ette tinkimättä täyttäneet minun käskyäni Meriban vesipaikalla.

4. Moos. 21:4 

Kiertääkseen Edomin maan israelilaiset lähtivät Horinvuoren luota Kaislamerelle vievää reittiä. Matkalla kansa kävi kärsimättömäksi

4. Moos. 21:22 

"Tahtoisimme kulkea sinun maasi kautta. Me emme poikkea pelloille emmekä viinitarhoihin. Me emme juo vettä teidän kaivoistanne. Kuljemme vain Kuninkaan valtatietä suoraan sinun alueesi halki."

4. Moos. 21:24 

mutta israelilaiset löivät amorilaiset perin pohjin ja ottivat haltuunsa heidän maansa Arnonjoesta Jabbokiin, ammonilaisten alueen rajajokeen asti. Ammonilaisten raja oli lujasti varustettu. [5. Moos. 29:6,7; Ps. 135:10,11; Aam. 2:9]

4. Moos. 21:26 

Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Sihonin hallituskaupunki. Sihon oli käynyt sotaa Moabin aikaisempaa kuningasta vastaan ja vallannut Arnonjokeen saakka kaikki hänen maansa.

4. Moos. 21:31 

Näin israelilaiset asettuivat amorilaisten maahan asumaan.

4. Moos. 21:34 

Herra sanoi Moosekselle: "Älä pelkää häntä. Minä annan sekä hänet että hänen kansansa ja maansa sinun käsiisi, ja voit tehdä hänelle, kuten teit amorilaisten kuninkaalle Sihonille, joka hallitsi Hesbonissa."

4. Moos. 21:35 

Israelilaiset voittivat Ogin ja surmasivat hänet, hänen poikansa ja koko hänen sotajoukkonsa päästämättä ketään pakoon. Sitten he ottivat haltuunsa hänen maansa.

4. Moos. 22:5 

Hän päätti lähettää sananviejiä Bileamin, Beorin pojan luo. Tämä asui Eufratin varrella Petorissa, maassa, jossa oli Balakin heimolaisia. Balak käski sanoa hänelle: "Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kokonainen kansa. Maa on sitä jo mustanaan, ja nyt tuo kansa on asettunut aivan minun maani rajoille. [Joos. 24:9; Miika 6:5]

4. Moos. 22:6 

Tule avuksemme ja kiroa se kansa, sillä se on meitä mahtavampi. Ehkä sitten voimme lyödä sen ja karkottaa sen näiltä seuduilta. Minä näet tiedän, että se, jonka sinä siunaat, on siunattu ja se, jonka sinä kiroat, on kirottu."

4. Moos. 22:11 

'Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kokonainen kansa. Maa on sitä jo mustanaan. Tule avukseni ja kiroa se kansa. Ehkä sitten voin ryhtyä taisteluun ja karkottaa sen.'"

4. Moos. 22:13 

Aamulla Bileam sanoi Balakin lähettiläille: "Palatkaa maahanne. Herra ei salli minun lähteä teidän mukaanne."

4. Moos. 26:4 

Herran Moosekselle antaman käskyn mukaisesti he määräsivät laskettaviksi kaikki kaksikymmentä vuotta täyttäneet miehet. Egyptistä lähteneet israelilaiset olivat heimoittain ja suvuittain lueteltuina nämä:

4. Moos. 26:10 

Mutta maa repesi heidän altaan ja nieli sekä heidät että Korahin, ja samalla tuhoutuivat heidän kannattajansa, kun tuli poltti kaksisataaviisikymmentä miestä. Näin heistä tuli varoittava esimerkki. [4. Moos. 16:32,33+ | 4. Moos. 16:35+]

4. Moos. 26:19 

Juudan jälkeläiset olivat Er ja Onan, jotka kuolivat lapsettomina Kanaaninmaassa. [1. Moos. 38:7,10, 46:12]

4. Moos. 26:53 

"Maa on jaettava näille heimoille perintöomaisuudeksi kunkin heimon väkiluvun mukaisesti.

4. Moos. 26:55 

Maa on jaettava arpomalla, ja sitä tulee antaa kullekin suvulle sen oman heimon alueelta.

4. Moos. 27:12 

Herra sanoi Moosekselle: "Nouse Abarimin vuorelle, niin saat nähdä sen maan, jonka minä annan israelilaisille. [5. Moos. 32:48]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22>