Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 1655 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Ja nyt -- sanoo Herra -- mitä minä näen täällä? Minun kansani on viety minulta ilmaiseksi, ja sen nykyiset valtiaat kerskailevat ja herjaavat. Aina ja joka päivä -- sanoo Herra -- minun nimeäni pilkataan! [Hes. 36:20; Room. 2:24] | |
Siksi kansani saa nähdä minun nimeni voiman. Sinä päivänä minä sanon heille: Tässä minä olen." | |
Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois* -- kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden. [ pois»;»Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin toinen mahdollinen käännös:»ilman tutkintoa, ilman tuomiota hänet vietiin pois».] [ Ap. t. 8:33] | |
Älköön murehtiko muukalaisen poika, joka on liittynyt Herran palvelijoiden joukkoon: "Näinkö Herra sulkee minut kansansa yhteydestä?" Älköön eunukki huokailko: "Minähän olen kuivettunut puu." [5. Moos. 7:3, 23:2] | |
he kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni. Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä. Minä hyväksyn polttouhrit ja teurasuhrit, jotka he tuovat alttarilleni. Ja minun temppelistäni tulee huone, jossa kaikki kansat saavat rukoilla. [Mark. 11:17] | |
Herra sanoo: -- Raivatkaa, raivatkaa, tasoittakaa tie, työntäkää pois esteet minun kansani tieltä! [Jes. 62:10] | |
Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna! Kerro kansalleni sen rikokset, Jaakobin suvulle sen synnit. [Miika 3:8] | |
Vanhurskaita ovat silloin kaikki kansasi jäsenet, maa on iäti oleva heidän. He ovat taimia minun tarhassani, minun kätteni työ, jolla osoitan kirkkauteni. [2. Moos. 15:17+ | Matt. 15:13] | |
Silloin sen siemen tunnetaan kansojen keskellä, sen jälkeläiset kansakuntien joukossa. Kaikki, jotka heidät näkevät, ymmärtävät, että Herra on siunannut tämän sukukunnan. | |
Lähtekää, menkää ulos porteista, valmistakaa tie kansalle, valmistakaa, tasoittakaa valtatie, raivatkaa pois kivet, kohottakaa lippu merkiksi kansoille! [Jes. 57:14] | |
Heitä kutsutaan nimellä Pyhä kansa, Herran lunastamat, ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä. [Jes. 35:10, 51:11] | |
-- Minä poljin kuurnallisen rypäleitä, poljin yksin, kansojen joukosta ei ketään tullut avukseni. Ja niin minä vihassani poljin ne kaikki ja kiivaudessani tallasin ne, niin että niiden mehu roiskui puvulleni ja tahri kaikki vaatteeni. | |
Niin minä poljin kansat vihassani, murskasin ne kiivaudessani ja annoin mehun valua maahan. [Jer. 48:26] | |
Hän sanoi: "Hehän ovat minun kansaani, omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu." Niin hän tuli heidän pelastajakseen, | |
Silloin he muistivat menneet päivät, muistivat Mooseksen, hänen palvelijansa, ja he kysyivät: -- Missä on hän, joka vedestä nosti omalle laumalleen paimenen ja asetti häneen pyhän henkensä? [2. Moos. 2:1-10; 4. Moos. 11:25; Ps. 77:21] | |
Niin kuin karja laskeutuu alas laaksoon, niin kansa, jota Herran henki johti, laskeutui rauhassa lepäämään. Näin sinä johdatit kansaasi nimesi kunniaksi. | |
Herra, älä ylen määrin vihastu meihin, älä loputtomiin muistele meidän pahoja tekojamme. Katso meitä. Kaikki me olemme sinun kansaasi. | |
Päivästä päivään minä ojensin käteni tätä vastahakoista kansaa kohden, kansaa, joka kulkee väärää tietä oman mielensä mukaan, [2. Moos. 32:9+] | |
kansaa, joka yhä uudelleen minut vihoittaa, joka alati minun silmieni edessä uhraa puutarhoissa ja polttaa suitsukkeita tiilialttareilla. | |
Saaronista tulee lampaiden ja vuohien laidun, Akorinlaaksosta nautakarjan lepäilypaikka. Nekin ovat kansani maata, kansan, joka minua etsii. [Joos. 7:26; 1. Aik. 27:29; Hoos. 2:17] | |
Ei, vaan te saatte iloita ja riemuita aina ja ikuisesti siitä, mitä minä luon. Katso, ilon kaupungiksi minä luon Jerusalemin, teen riemuitsevaksi sen kansan. [Jer. 62:5] | |
Ja minä riemuitsen Jerusalemista, iloitsen kansastani. Ei siellä enää kuulu itkun ääntä, ei valitusta, [Jes. 60:20] | |
ei niin, että he rakentaisivat ja toinen taloa asuisi, eikä niin, että he istuttaisivat ja toinen söisi hedelmän. Niin kuin puiden päivät, niin ovat minun omieni päivät. Minun valittuni saavat itse nauttia työnsä tuloksista. | |
Minä teen sinusta tänä päivänä linnoitetun kaupungin, rautapatsaan ja pronssimuurin, jotta voit puolustautua, kun koko maa, Juudan kuninkaat, päämiehet, papit ja kansa nousevat sinua vastaan. [Jer. 15:20] | |
Onko mikään kansa vaihtanut jumaliaan? Ja jos ne edes olisivat jumalia! Minä, Herra, olen ollut kansani voima ja kunnia. Mutta minut se on vaihtanut toisiin jumaliin, joista ei ole mitään apua. [Ps. 106:20] | |
Minun kansani on tehnyt syntiä kaksin verroin: minut, elävän veden lähteen, se on hylännyt ja hakannut itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä. [Jer. 17:13] | |
Te nykyinen polvi, ottakaa vihdoinkin todesta Herran sana! Olenko minä ollut Israelille autiomaa, pimeyden maa? Miksi minun kansani sanoo: "Me juoksemme, minne itse haluamme, emme enää palaa sinun luoksesi"? | |
Unohtaako neitonen korunsa tai morsian pukunsa nauhat? Minun kansani on unohtanut minut aina uudestaan, kerran toisensa jälkeen. | |
He sanovat: Voi, Herra, Jumalamme! Olet pettänyt lupauksesi, jonka annoit tälle kansalle ja Jerusalemille. Sinähän sanoit: 'Teillä on oleva rauha', mutta nyt meillä onkin miekka kurkullamme." [2. Kun. 22:20; Jer. 6:14, 14:13] | |
"Silloin minä sanon Jerusalemille ja koko tälle kansalle: Polttava tuuli tulee autiomaan kukkuloilta omaa kansaani kohti. Se tuuli ei sovi viljan viskaamiseen ja puhdistamiseen, | |
-- Minun kansani on hullu, sanoo Herra. Se ei ymmärrä minua. Kaikki ovat kuin lapsia, eivät käsitä mitään. Pahaa he kyllä osaavat tehdä, mutta hyvään he eivät kykene. [Room. 16:19] | |
Mutta Herra Jumala Sebaot sanoo näin: -- Koska israelilaiset ovat tällaista puhuneet, minun sanani, jotka annoin suuhusi, Jeremia, muuttuvat tuleksi. Ja tämän kansan minä teen polttopuiksi, se joutuu tulen ruoaksi. | |
Kuuntele, mitä nyt sanon, sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa! Teillä on silmät, mutta te ette näe, teillä on korvat, mutta te ette kuule! [5. Moos. 29:3; Jes. 6:10] | |
Mutta tällä kansalla on tottelematon ja kapinallinen sydän. Kaikki ovat luopuneet minusta ja lähteneet omille teilleen. | |
Kansassani on julkeita riistäjiä! He väijyvät kuin linnustajat, he virittävät ansoja ja vangitsevat niihin ihmisiä. | |
Profeetat julistavat silkkaa valhetta, papit toimivat oman mielensä mukaan, ja tähän kansa on tyytyväinen! Mutta mitä te sitten teette, kun tästä tulee loppu? [Jes. 10:3; Jer. 23:25; Hes. 13:6] | |
Huolettomasti he parantelevat minun kansani vammoja. He sanovat: "Nyt on rauha, kaikki hyvin!" vaikka rauhaa ei ole. [Jer. 8:11, 23:17; Hes. 13:10; Miika 3:5] | |
Kuule, maa! Minä tuon onnettomuuden tälle kansalle -- se on seuraus sen omista pahoista ajatuksista. Se ei ole totellut minun sanojani, ja lakini se on hylännyt. | |
Näin Herra on sanonut: "Katsokaa, minä panen tämän kansan eteen kompastuskiven! Siihen kaatuvat sekä isät että pojat, ja naapuri tuhoutuu naapurinsa kanssa." | |
Näin sanoo Herra: -- Katso, pohjoisesta maasta tulee kansa, suuret joukot nousevat kaukaa maailman äärestä. [5. Moos. 28:49+] | |
-- Pukeudu suruvaatteeseen, kansani, kieriskele tuhkassa! Sure ja valita katkerasti, niin kuin ainoaa poikaa surraan. "Miten äkkiä kävikään vihollinen kimppuumme ja tuhosi kaiken!" [Jer. 4:8 | Aam. 8:10; Sak. 12:10] | |
"Menkää Siloon siihen paikkaan, jonka kerran otin nimeni asuinsijaksi. Katsokaa, mitä olen tehnyt sille kansani Israelin pahuuden tähden! [1. Sam. 4:11; Ps. 78:60] | |
"Älä rukoile, Jeremia, tämän kansan puolesta. Älä astu eteeni anoen ja rukoillen, älä vaivaa minua enää kansani vuoksi, sillä minä en kuuntele sinua. [Jer. 11:14, 14:11] | |
Tämän käskyn minä annoin heille: kuunnelkaa minua, niin minä olen teidän Jumalanne ja te olette minun kansani; kulkekaa aina sitä tietä, jota minä käsken teidän kulkea, niin teidän käy hyvin! [5. Moos. 6:3] | |
Miksi tämä kansa on jatkuvasti eksyksissä, miksi Jerusalem pysyy luopumuksessaan? Miksi se riippuu lujasti kiinni valheessa eikä suostu palaamaan takaisin minun luokseni? | |
Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt. [Jes. 1:3] | |
Huolettomasti he parantelevat minun kansani vammoja. He sanovat: "Nyt on rauha, kaikki hyvin!" vaikka rauhaa ei ole. [Jer. 6:14+] | |
Kaikkialta maasta kuuluu kansani, oman tyttäreni, huuto: "Eikö Herra ole enää Siionissa, eikö sen kuningas ole enää siellä?" Herra vastaa: -- Miksi he ovat vihoittaneet minut patsailla, vierailla, olemattomilla jumalilla? [5. Moos. 32:21+] | |
Kansani, oma tyttäreni, on murtunut, se isku on murtanut minutkin. Minä pukeudun suruvaatteeseen, toivottomuus on vallannut mieleni. | |
Eikö edes Gileadissa ole balsamia, eikö sieltäkään löydy parantajaa? Minkä vuoksi kansani haavat eivät vieläkään arpeudu? [Jer. 46:11] | |
Kunpa minun pääni olisi kaivo ja silmäni kyynelten lähde, niin itkisin päivät ja yöt rakkaan kansani kaatuneita! [Jes. 22:4; Jer. 14:17; Valit. 1:16] | |
-- Olisipa minulla majapaikka autiomaassa! Silloin voisin jättää kansani, lähteä pois ihmisten luota. Kaikki he ovat avionrikkojia, pettureita koko joukko. [Ps. 55:8] | |
Sen vuoksi Herra Sebaot sanoo näin: -- Minä sulatan heidät kuin metallin, minä tutkin heidät. Mitä muuta voisin heille tehdä? [Jes. 48:10] | |
Heidän uskomuksensa ovat typeriä kuvitelmia. He kaatavat metsästä puun, ja puuseppä muodostelee sen taltallaan, 10:3-6:[ Ps. 115:4-8+] | |
Minä annoin ne teidän isillenne ja käskin heidän noudattaa niitä, kun toin heidät Egyptin sulatusuunista. Minä sanoin heille: 'Kuulkaa minua ja noudattakaa kaikkia käskyjäni! Silloin te olette minun kansani ja minä olen teidän Jumalanne [5. Moos. 4:20; 1. Kun. 8:51] | |
Näin sanoo Herra: "Totisesti, minä tempaan kaikki kelvottomat naapurikansat pois maastaan! Ne ovat kajonneet siihen maahan, jonka minä olen antanut kansalleni Israelille pysyväksi perinnöksi. Myös Juudan heimon minä tempaan maastaan. | |
Jos ne sitten minun kansani tavoin oppivat palvelemaan minua, oppivat vannomaan minun nimeeni: 'Niin totta kuin Herra elää' -- aivan niin kuin ne aikaisemmin olivat opettaneet minun kansaani vannomaan Baalin nimeen -- niin ne saavat sijan minun kansani keskellä. [5. Moos. 6:13, 10:20; Jer. 4:2] | |
Tämä paha kansa ei halua kuulla minun sanojani. Sen sydän on paatunut, se seuraa vieraita jumalia, palvelee ja rukoilee niitä. Siksi sille käy samoin kuin tälle vyölle, joka ei kelpaa enää mihinkään. | |
Niin kuin mies sitoo vyön vyötäisilleen, niin olen minä sitonut itseeni koko Israelin heimon ja Juudan heimon, sanoo Herra. Niiden piti olla minun kansani ja tuoda minulle kunniaa, ylistystä ja mainetta, mutta ne eivät totelleet minua. [5. Moos. 26:19] | |
Näin sanoo Herra tästä kansasta: "He kulkevat sinne ja tänne eivätkä hillitse askeleitaan -- se on heille mieleen! Mutta minä, Herra, en enää sitä siedä. Minä muistan heidän rikoksensa ja rankaisen heitä heidän synneistään." [Jer. 2:31 | Hoos. 8:13, 9:9] | |
Samoin käy kansan, jolle he ennustavat -- Jerusalemin kadut täyttyvät nälkään ja miekkaan menehtyneistä. Eikä ole ketään, joka hautaisi heidät ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä. Minä syöksen heidän päälleen onnettomuuden, jonka he pahuudellaan ovat ansainneet." [Jer. 7:33+] | |
-- Puhu heille nämä sanat: Kyyneleet vuotavat silmistäni yötä päivää, taukoamatta. Neitsyt, oma kansani, on saanut ankaran iskun, parantumattoman haavan! [Jer. 10:19] | |
Herra sanoi minulle: "Vaikka minun eteeni astuisivat Mooses ja Samuel, en sittenkään tuntisi sääliä tätä kansaa kohtaan. Aja se pois edestäni, menköön menojaan! [2. Moos. 32:11; 1. Sam. 7:9; Ps. 99:6; Hes. 14:14] | |
Minä ajan asukkaat maan kaupungeista, heitän heidät niiden porteista, niin kuin viskaimella heitetään viljaa tuuleen. Minä surmaan lapset, hävitän kansani, koska se ei kääntynyt pois pahoilta teiltään. | |
Herra sanoi minulle vielä: "Älä mene surutaloon, älä valittajaisiin, älä itke kenenkään kohtaloa! Minä otan tältä kansalta pois rauhan, jonka olen sille antanut. Tämä kansa ei enää saa tuntea uskollisuuttani eikä rakkauttani, sanoo Herra. | |
"Kun sinä ilmoitat kaiken tämän, ihmiset kysyvät sinulta: 'Minkä vuoksi Herra uhkaa meitä tällä suurella onnettomuudella? Minkä synnin me olemme tehneet? Miten me muka olemme rikkoneet Herraa, Jumalaamme, vastaan?' | |
Herra sanoi minulle: "Mene seisomaan Kansanportille, jonka kautta Juudan kuninkaat kulkevat, ja käy kaikilla muillakin Jerusalemin porteilla. | |
Mutta oma kansani on unohtanut minut! Se uhraa turhille jumalille, jotka ovat saaneet sen kompastelemaan vanhoilla poluillaan. Se on harhaillut sinne, minne ei ole raivattu tietä. [Jer. 3:21] | |
Herra sanoi minulle: "Osta itsellesi saviruukku. Ota mukaasi muutamia kansan ja pappien vanhimpia | |
Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Niin kuin tämä saviastia särjetään, niin ettei sitä enää voi korjata, niin minä särjen tämän kansan ja tämän kaupungin. Ja kuolleita haudataan Tofetiin, kun muualla ei ole enää tilaa. [Jes. 30:14 | Jer. 7:32] | |
Palattuaan Tofetista, jonne Herra oli lähettänyt hänet julistamaan sanansa, Jeremia asettui seisomaan Herran temppelin esipihalle ja puhui kansalle: | |
Sen jälkeen, sanoo Herra, minä jätän Juudan kuninkaan Sidkian, hänen hovinsa ja kansan -- ne, jotka tässä kaupungissa ovat säästyneet rutolta, miekalta ja nälältä -- Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin armoille. He joutuvat vihollistensa käsiin, kaikkien niiden käsiin, jotka tavoittelevat heidän henkeään. Nebukadnessar lyö heidät kuoliaaksi miekan terällä, hän ei tunne sääliä, ei säästä eikä armahda! [Jer. 32:3-5, 34:2,3] | |
"Julista tälle kansalle nämä minun sanani: Kuunnelkaa! Minä, Herra, annan teidän valita joko elämän tai kuoleman. | |
Kuulkaa, mitä Herra sanoo! Tämän hän sanoo sinulle, Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinun palvelijoillesi ja kansallesi -- teille kaikille, jotka kuljette näistä porteista: [Jer. 17:20] | |
Jos te tottelette minua, niin vastaisuudessakin tämän palatsin porteista kulkee Daavidin valtaistuimella istuvia kuninkaita. He tulevat hoviväkensä kanssa, vaunuilla ja hevosilla ajaen, ja myös heidän kansansa tulee tänne. [Jer. 17:25] | |
Sen tähden Herra, Israelin Jumala, sanoo minun kansani paimenille: "Te olette hajottaneet laumani, päästäneet lampaani omille teilleen ettekä ole pitäneet niistä huolta! Mutta minä kyllä pidän huolen teistä: minä vaadin teidät tilille pahoista teoistanne. | |
-- Samarian profeettojen minä näin tekevän mielettömiä tekoja. He puhuivat Baalin nimissä ja eksyttivät kansani Israelin. | |
Jos he olisivat olleet läsnä ja kuulleet, mitä minä päätin tehdä, he julistaisivat kansalleni minun päätökseni ja saisivat sen kääntymään pahoilta teiltään ja pahoista teoistaan. | |
He pyrkivät siihen, että kansani unohtaisi minut niiden unien takia, joita he kertovat toinen toiselleen. Niinhän heidän isänsäkin unohtivat minut ja palvelivat Baalia. | |
Minä käyn niiden kimppuun, jotka julistavat valheuniaan ja kertovat niistä. He valehtelevat ja kerskuvat ja eksyttävät näin minun kansani. Minä en ole heitä lähettänyt enkä antanut heille tehtävää. Ei heistä ole tälle kansalle mitään hyötyä, sanoo Herra. | |
"Kun tämä kansa, papit tai profeetat kysyvät sinulta: 'Minkä sanan Herra on nyt pannut taakaksemme?', niin vastaa heille: 'Te itse olette tulleet minulle taakaksi, ja minä heitän teidät pois, sanoo Herra.'* [Alkutekstissä oleva sana massa merkitsee sekä 'sana', 'ennussana' että 'taakka'.] | |
Jos profeetta, pappi tai joku kansasta nimittää minun sanaani 'Herran taakaksi', minä vaadin hänet ja hänen perheensä sanoistaan tilille!" | |
Minä annan heille uuden sydämen, niin että he tuntevat minut ja ymmärtävät, että minä olen Herra. He kääntyvät jälleen minun puoleeni, koko sydämestään. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa. | |
Kuningas Jojakimin, Josian pojan, neljäntenä hallitusvuotena, joka oli samalla Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ensimmäinen hallitusvuosi, tuli profeetta Jeremialle Juudaa koskeva sana. | |
Tämän sanan hän puhui koko Juudan kansalle ja kaikille Jerusalemin asukkaille. Jeremia sanoi: | |
faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen hovilleen, päämiehilleen ja koko kansalle; | |
Papit, profeetat ja koolla ollut väki kuulivat kaiken, mitä Jeremia puhui Herran temppelissä. | |
Kun hän oli sanonut kaiken, minkä Herra oli käskenyt hänen puhua koko kansalle, papit, profeetat ja paikalla oleva väkijoukko ottivat hänet kiinni ja sanoivat: "Nyt sinä kuolet! | |
Miksi julistat muka Herran sanana, että tälle temppelille käy kuin Silolle ja tämä kaupunki tuhoutuu, niin ettei kukaan siinä enää asu?" Ja kansanjoukko saartoi Jeremian Herran temppelissä. | |
Papit ja profeetat sanoivat heille ja kansanjoukolle: "Tämä mies on tuomittava kuolemaan! Olette omin korvin kuulleet, mitä hän on tästä kaupungista puhunut." | |
Silloin Jeremia sanoi Juudan johtomiehille ja väkijoukolle: "Herra itse on lähettänyt minut julistamaan kaiken sen, mitä olette kuulleet, tätä temppeliä ja kaupunkia vastaan. | |
Silloin johtomiehet ja väkijoukko sanoivat papeille ja profeetoille: "Ei kuolemantuomiota tälle miehelle! Hän on puhunut meille Herran, Jumalamme, lähettämänä." |