header
Sanahaku נתן (nathan naw-than' ) give

Löytyi 1816 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Moos. 40:21 

hän palautti ylijuomanlaskijan entiseen asemaansa, niin että tämä sai taas antaa maljan faraon käteen,

1. Moos. 41:10 

Farao oli kerran vihastunut meihin palvelijoihinsa ja pani minut ja ylileipurin vankeuteen henkivartijain päällikön taloon.

1. Moos. 41:41 

Farao sanoi vielä Joosefille: "Näin minä asetan sinut hallitsemaan koko Egyptiä."

1. Moos. 41:42 

Ja farao otti sinettisormuksensa sormestaan ja pani sen Joosefin sormeen, puki hänet vaatteisiin, jotka olivat hienointa pellavaa, ja ripusti hänen kaulaansa kultakäädyt. [Est. 3:10, 8:2; Dan. 5:7]

1. Moos. 41:43 

Hän antoi Joosefin ajaa toiseksi parhailla vaunuillaan, ja Joosefin edellä huudettiin: "Abrek!"* Näin hänestä tehtiin koko Egyptin käskynhaltija. [Sana abrek merkitsee luultavasti 'antakaa tietä!' tai 'polvillenne!'.]

1. Moos. 41:45 

Farao antoi Joosefille nimeksi Safenat-Paneah ja antoi hänelle vaimoksi Onin* papin Poti-Feran tyttären Asenatin. Joosefin valta ulottui yli koko Egyptin. [Onin kaupunki tunnetaan nykyisin nimellä Heliopolis.]

1. Moos. 41:48 

Näiden Egyptin seitsemän hyvän vuoden aikana Joosef keräsi kaikkea syötävää ja talletti sen kaupunkeihin. Hän varastoi kaupunkeihin kaiken viljan, jonka ympäristön pellot tuottivat.

1. Moos. 42:25 

Joosef käski palvelijoittensa täyttää heidän säkkinsä viljalla, panna kullekin säkkiin hänen maksamansa hopean ja antaa heille evästä matkaa varten.

1. Moos. 42:27 

Yöpymispaikassa yksi heistä avasi säkkinsä antaakseen viljaa aasilleen ja löysikin säkin suulta hopeansa.

1. Moos. 42:30 

"Se mies, joka on maan valtiaana, puhui meille ankarasti ja väitti meidän vakoilevan maata.

1. Moos. 42:34 

ja menkää hakemaan tänne nuorin veljenne, niin minä uskon, ettette ole vakoojia, vaan rehellistä väkeä. Silloin annan teille takaisin tänne jäävän veljenne, ja te saatte vapaasti liikkua maassa.'"

1. Moos. 42:37 

Silloin Ruuben sanoi isälleen: "Saat vaikka tappaa minun kaksi poikaani, ellen tuo Benjaminia takaisin luoksesi! Anna hänet minun huostaani, minä kyllä tuon hänet sinulle takaisin."

1. Moos. 43:14 

Jumala, Kaikkivaltias, auttakoon teitä, kun joudutte sen miehen eteen, niin että hän päästää Simeonin ja myös Benjaminin lähtemään kanssanne. Mutta jos minun täytyy menettää lapseni, käyköön sitten niin."

1. Moos. 43:23 

Taloudenhoitaja vastasi: "Olkaa rauhassa, älkää pelätkö. Teidän Jumalanne ja isänne Jumala on pannut aarteen säkkeihinne. Teidän hopeanne minä olen jo saanut." Ja hän toi Simeonin heidän luokseen.

1. Moos. 43:24 

Sitten mies vei heidät sisälle taloon, toi heille vettä, että he saivat pestä matkan pölyt jaloistaan, ja antoi rehua heidän aaseilleen.

1. Moos. 45:2 

Hän puhkesi itkemään niin suureen ääneen, että egyptiläiset faraon hovia myöten kuulivat sen.

1. Moos. 45:18 

Tuokaa sieltä isänne ja perheenne ja tulkaa minun luokseni, niin minä annan teille parasta, mitä Egyptistä löytyy, ja te saatte yllin kyllin nauttia maan antimista.'

1. Moos. 45:21 

Jaakobin pojat tekivät niin, ja Joosef antoi heille vaunuja faraon lupauksen mukaisesti sekä evästä matkaa varten.

1. Moos. 45:22 

Hän antoi heille kaikille uudet juhlavaatteet, mutta Benjaminille hän antoi kolmesataa sekeliä hopeaa ja viisi uutta pukua.

1. Moos. 46:18 

Näiden kuudentoista Jaakobin jälkeläisen kantaäiti oli Silpa, jonka Laban oli antanut orjattareksi tyttärelleen Lealle.

1. Moos. 46:25 

Näiden seitsemän Jaakobin jälkeläisen kantaäiti oli Bilha, jonka Laban oli antanut orjattareksi tyttärelleen Raakelille.

1. Moos. 47:11 

Joosef sijoitti isänsä ja veljensä Egyptiin asumaan ja antoi heille maaomaisuutta maan parhaasta osasta, Ramseksen maakunnasta, kuten farao oli käskenyt.

1. Moos. 47:16 

Silloin Joosef vastasi: "Tuokaa tänne karjanne, niin minä annan teille syötävää eläimiänne vastaan, jos kerran hopeanne on lopussa."

1. Moos. 47:17 

He toivat karjansa Joosefille, ja hän antoi heille syötävää hevosten, lampaiden ja vuohien, nautakarjan ja aasien hinnalla. Näin hän sinä vuonna piti heidät hengissä ruoalla, jonka he saivat karjaansa vastaan.

1. Moos. 47:19 

Pitääkö meidän peltoinemme tuhoutua sinun edessäsi? Ota meidät ja meidän peltomme ja anna meille leipää, niin me tulemme faraon orjiksi, ja anna meille myös siemenviljaa. Näin me pysymme hengissä eivätkä pellot autioidu."

1. Moos. 47:22 

Vain pappien peltoja hän ei ostanut, sillä papit saivat palkkansa faraolta ja pystyivät elämään häneltä saamillaan tuloilla. Siksi heidän ei tarvinnut myydä peltojaan.

1. Moos. 47:24 

Mutta sadosta teidän on aina annettava viidesosa faraolle. Neljä viidesosaa siitä jääköön teille siemenviljaksi sekä ravinnoksi itsellenne, talonväellenne, vaimoillenne ja lapsillenne."

1. Moos. 48:4 

ja sanoi minulle: 'Minä teen sinut hedelmälliseksi ja jälkeläisesi monilukuisiksi, niin että sinusta saavat alkunsa monet kansat, ja annan sinun jälkeläisillesi tämän maan pysyväksi perintömaaksi.'

1. Moos. 48:9 

Joosef vastasi: "He ovat minun poikiani, jotka Jumala on antanut minulle täällä Egyptissä." Silloin Jaakob sanoi: "Tuo heidät tänne, että saan siunata heidät."

1. Moos. 48:22 

Ja sen lisäksi, mitä veljesi saavat, minä annan sinulle sen harjanteen*, jonka olen miekkani ja jouseni voimalla ottanut amorilaisilta." [»Harjanne», hepreaksi ekem, voi merkitä myös Sikemin kaupunkia (vrt. luku 34).] [1. Moos. 33:19; Joh. 4:5]

1. Moos. 49:20 

Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. [Hes. 27:17]

1. Moos. 49:21 

Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. [Tuom. 4:6]

2. Moos. 2:9 

Faraon tytär sanoi äidille: "Ota tämä lapsi mukaasi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan." Vaimo otti lapsen imetettäväksi.

2. Moos. 2:21 

Mooses katsoi parhaaksi jäädä asumaan papin luo, ja tämä antoi Moosekselle vaimoksi tyttärensä Sipporan.

2. Moos. 3:19 

Mutta minä tiedän, ettei Egyptin kuningas päästä teitä menemään muutoin kuin pakosta.

2. Moos. 3:21 

Mutta egyptiläiset minä teen tälle kansalle niin suosiollisiksi, että kun te lähdette, ette lähde tyhjin käsin. 2. 3:21,22:[ 1. Moos. 15:14+]

2. Moos. 5:7 

"Älkää enää antako kansalle olkia tiilentekoon kuten tähän saakka. Menkööt itse keräämään oljet!

2. Moos. 5:10 

Voudit ja päällysmiehet menivät sanomaan israelilaisille: "Farao sanoo, ettei hän anna teille enää olkia.

2. Moos. 5:16 

Olkia meille ei anneta, mutta silti meitä vaaditaan tekemään ne tiilet! Meitä lyödään, ja syy on kuitenkin teidän."

2. Moos. 5:18 

Menkää heti työhönne! Olkia ette saa, mutta tiiliä teidän on toimitettava sama määrä kuin ennenkin."

2. Moos. 5:21 

ja sanoivat heille: "Nähköön Herra teidän tekonne ja tuomitkoon teidät, koska olette saattaneet meidät faraon ja hänen väkensä vihoihin ja antaneet heidän käteensä miekan, jolla he tappavat meidät."

2. Moos. 6:4 

Minä annoin heille myös lupauksen, että he saavat omakseen Kanaaninmaan, vieraan maan, jossa he asuivat muukalaisina.

2. Moos. 6:8 

Minä vien teidät siihen maahan, jonka vannoin antavani Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Minä annan sen teille perintömaaksi, minä, Herra.'" [Hes. 20:5,6]

2. Moos. 7:1 

Herra sanoi Moosekselle: "Minä asetan sinut jumalaksi faraolle, ja veljestäsi Aaronista tulee sinun profeettasi. 2. 7:1,2:[ 2. Moos. 4:15,16]

2. Moos. 7:4 

Sitten minä nostan käteni Egyptiä vastaan ja rankaisen sitä ankarasti ja vien väkeni, oman kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.

2. Moos. 7:9 

"Kun farao käskee teitä todistamaan sananne jollakin ihmeteolla, sano silloin Aaronille: 'Ota sauvasi ja heitä se faraon eteen, niin se muuttuu myrkkykäärmeeksi.'"

2. Moos. 9:23 

Mooses ojensi sauvansa kohti taivasta, ja Herra antoi ukkosen jylistä ja rakeiden ryöpytä, ja salamat iskivät maahan. Herra antoi sataa rakeita kaikkialle Egyptiin, [Ps. 78:47,48, 105:32,33; Viis. 16:16]

2. Moos. 10:25 

Mutta Mooses sanoi: "Vaikka itse antaisit meille eläimiä teuras- ja polttouhreiksi Herralle, meidän Jumalallemme,

2. Moos. 11:3 

Herra oli antanut kansansa saada paljon ystäviä egyptiläisten joukosta. Myös Moosesta pitivät sekä faraon hovi että Egyptin kansa suuressa arvossa. [Sir. 45:1]

2. Moos. 12:7 

Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä ovenpieliin ja ovenkamanaan niissä taloissa, joissa karitsaa syödään.

2. Moos. 12:23 

sillä Herra kulkee kaikkialla surmaamassa egyptiläisiä, mutta kun hän näkee veren ovenpielissä ja kamanassa, hän kulkee sen oven ohi eikä anna tuhoojan tulla koteihinne teitä surmaamaan.

2. Moos. 12:25 

Ja kun tulette siihen maahan, jonka Herra teille lupauksensa mukaan antaa, noudattakaa näitä juhlatapoja.

2. Moos. 12:36 

ja Herra oli tehnyt egyptiläiset heille niin suosiollisiksi, että he saivat mitä pyysivät. Näin israelilaiset veivät egyptiläisiltä heidän rikkautensa.

2. Moos. 13:5 

ja kun Herra on tuonut teidät kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, siihen maahan, jonka hän on esi-isillenne vannomallaan valalla luvannut teille, maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, niin palvelkaa häntä aina tässä kuussa seuraavalla tavalla. [1. Moos. 24:7+ | 2. Moos. 3:8+]

2. Moos. 13:11 

"Kun Herra on tuonut sinut kanaanilaisten maahan, kuten hän on sinulle ja esi-isillesi vannonut, ja antanut sen sinulle,

2. Moos. 16:3 

ja sanoivat heille: "Kunpa Herran käsi olisi lyönyt meidät kuoliaaksi Egyptissä, kun vielä olimme lihapatojen ääressä ja saimme ruokaa kylliksemme. Mutta te olette tuoneet meidät tänne autiomaahan tappaaksenne nälkään kaikki nämä ihmiset!" [2. Moos. 14:11]

2. Moos. 16:8 

Mooses sanoi vielä: "Saattepa nähdä, että Herra antaa teille tänä iltana lihaa ruoaksi ja aamulla leipää niin paljon kuin jaksatte syödä. Herra on kuullut teidän nurinanne, häntä te olette valituksellanne vaivanneet, ette meitä. Mitä me muka olemme?"

2. Moos. 16:15 

Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: "Mitä tämä on?" He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: "Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi. [5. Moos. 8:3; Ps. 78:24,25; Viis. 16:20; Joh. 6:31]

2. Moos. 16:29 

Muistakaa, että Herra itse on asettanut teille sapatin, ja siksi hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän ruoan. Pysykää siellä missä olettekin; kenenkään ei pidä seitsemäntenä päivänä lähteä asuinpaikastaan." [Neh. 10:32, 13:15; Aam. 8:5]

2. Moos. 16:33 

Mooses sanoi Aaronille: "Ota ruukku, pane siihen täysi omer-mitallinen mannaa ja talleta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvesta toiseen."

2. Moos. 17:2 

Ihmiset alkoivat moittia Moosesta ja sanoivat: "Anna meille vettä juotavaksi." Mooses kysyi heiltä: "Miksi te syytätte minua? Miksi te koettelette Herran kärsivällisyyttä?" [4. Moos. 20:2 | 4. Moos. 14:22; 5. Moos. 6:16]

2. Moos. 18:25 

Hän valitsi kelvollisia miehiä Israelin kansan keskuudesta ja asetti heidät kansalle päämiehiksi, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päälliköiksi.

2. Moos. 20:12 

"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. [Sir. 3:1,2; Mark. 7:10; Ef. 6:2,3]

2. Moos. 21:4 

Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon ja vaimo on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, on vaimon ja lasten jäätävä isännälle, ja mies pääsköön vapaaksi yksinään.

2. Moos. 21:19 

vaan toipuu ja pystyy liikkumaan ulkosalla kepin varassa, niin lyöjää älköön rangaistako. Hänen tulee silti maksaa toiselle korvaus sairauden ajalta ja huolehtia hänen parantumisestaan.

2. Moos. 21:22 

Jos ihmiset tappelevat keskenään ja samalla töytäisevät raskaana olevaa naista, niin että hän saa keskenmenon mutta hänelle ei aiheudu muuta vahinkoa, lyöjä maksakoon sakkoa sen mukaan, mitä naisen aviomies vaatii tai miten asia oikeudessa ratkaistaan.

2. Moos. 21:23 

Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä,

2. Moos. 21:30 

Jos kuitenkin katsotaan kohtuulliseksi, että hän henkensä lunnaiksi maksaa hyvitysmaksun, hänen on annettava niin paljon kuin hänen maksettavakseen määrätään.

2. Moos. 21:32 

Jos härkä puskee kuoliaaksi orjan tai orjattaren, omistaja maksakoon orjan isännälle kolmekymmentä sekeliä hopeaa ja eläin kivitettäköön.

2. Moos. 22:6 

"Jos joku antaa toiselle rahaa tai tavaraa säilytettäväksi ja se varastetaan tämän talosta, niin varas, jos hänet tavoitetaan, maksakoon kaksinkertaisen korvauksen.

2. Moos. 22:9 

"Jos joku antaa aasin, härän, lampaan tai minkä tahansa muun eläimen toisen huostaan ja se kuolee tai vahingoittuu tai se ryöstetään laitumelta kenenkään näkemättä,

2. Moos. 22:16 

Mutta ellei tytön isä suostu antamaan hänelle tytärtään, viettelijä maksakoon silti saman verran kuin on tapana maksaa neitsyestä morsiamenhintana.

2. Moos. 22:28 

Uhraa minulle viivyttelemättä ensi hedelmä viljastasi ja viinistäsi. Anna minulle myös esikoinen pojistasi. 2. 22:28,29:[ 2. Moos. 13:2+ : 2. Moos. 23:19; 3. Moos. 23:10; 5. Moos. 26:2; Neh. 10:36]

2. Moos. 22:29 

Sama koskee nautoja, lampaita ja vuohia. Niiden esikoinen saa olla seitsemän päivää emänsä kanssa, mutta kahdeksantena päivänä sinun tulee antaa se minulle. [3. Moos. 22:27]

2. Moos. 23:27 

"Minä lähetän kauhun kulkemaan edelläsi ja saatan sekasortoon kaikki kansat, joiden maahan sinä tulet. Minä ajan pakoon kaikki vihollisesi. [5. Moos. 11:25]

2. Moos. 23:31 

Minä ulotan sinun rajasi Kaislamerestä* filistealaisten mereen ja Siinain autiomaasta Eufratvirtaan saakka. Minä annan sen maan asukkaat teidän käsiinne, ja te voitte karkottaa heidät tieltänne. [Kaislameri tarkoittanee Punaistamerta, filistealaisten meri Välimerta.] [1. Moos. 15:18; 5. Moos. 11:24; 1. Kun. 5:1; Ps. 80:12]

2. Moos. 24:12 

Herra sanoi Moosekselle: "Nouse tälle vuorelle minun luokseni ja odota täällä. Minä annan sinulle kivitaulut, joihin olen kirjoittanut lain ja käskyt, että voisit opettaa ne kansalle." [2. Moos. 31:18, 32:15,16, 34:1; 5. Moos. 4:13, 10:1,2]

2. Moos. 25:12 

Vala neljä kultarengasta ja kiinnitä ne arkun neljään jalkaan, kaksi rengasta sen kummallekin sivulle.

2. Moos. 25:16 

Pane arkkuun se laki, jonka minä sinulle annan. [2. Moos. 40:20; 5. Moos. 10:5; 1. Kun. 8:9; 2. Aik. 5:10]

2. Moos. 25:21 

Aseta kansi arkun päälle pantuasi arkkuun ne liiton todistuskappaleet, jotka minä sinulle annan.

2. Moos. 25:26 

Tee neljä kultarengasta ja kiinnitä ne pöydän neljän jalan reunoihin.

2. Moos. 25:30 

Pidä aina pöydällä minun kasvojeni edessä uhrileipiä. [3. Moos. 24:5-9; 1. Sam. 21:5; Mark. 2:26]

2. Moos. 26:32 

Kiinnitä se neljään akasiapuiseen, kullalla päällystettyyn pylvääseen, joissa on kultaiset koukut. Näiden pylväiden alla olkoon neljä hopeajalustaa.

2. Moos. 26:33 

Kiinnitä väliverho hakasten avulla paikoilleen ja sijoita liitonarkku verhon taakse. Väliverho osoittakoon teille pyhän ja kaikkeinpyhimmän välisen rajan.

2. Moos. 26:34 

Pane kaikkeinpyhimmässä kansilevy liitonarkun päälle.

2. Moos. 26:35 

"Sijoita uhrileipäpöytä väliverhon etupuolelle telttamajaan, sen pohjoissivulle, ja seitsenhaarainen lampunjalka pöytää vastapäätä majan eteläsivulle.

2. Moos. 27:5 

Sijoita ritilä alatietä alttarin puukehyksen sisäpuolelle, niin että se ulottuu alttarin puoliväliin saakka.

2. Moos. 28:14 

sekä kaksi puhtaasta kullasta nyörin tapaan punottua ketjua ja liitä nämä ketjut punoksiin.

2. Moos. 28:23 

ja rintakilpeen kaksi kultarengasta sekä kiinnitä nämä kaksi rengasta rintakilven yläkulmiin.

2. Moos. 28:24 

Pane kultanyörit rintakilven yläkulmissa oleviin renkaisiin

2. Moos. 28:25 

ja nyörien toiset päät kultapunoksiin, jotka sinun tulee liittää kasukan olkakappaleiden etupuolelle.

2. Moos. 28:27 

Tee vielä toiset kaksi kultarengasta ja kiinnitä ne etupuolelle kasukan kummankin olkakappaleen alareunan saumakohtaan, mutta silti kasukan vyötärönauhaa korkeammalle.

2. Moos. 28:30 

Pane oikeutta jakavan rintakilven sisään urim ja tummim*, ja ne olkoot Aaronin sydämen päällä, kun hän astuu Herran eteen. Näin Aaron kantakoon aina Herran edessä sydäntään vasten kilpeä, jolla hän jakaa israelilaisille oikeutta. [Ks. selitystä jakeeseen 28:15.] [ 3. Moos. 8:8; 4. Moos. 27:21; 1. Sam. 28:6; Esra 2:63]

2. Moos. 29:3 

pane ne samaan koriin ja tuo ne minulle korissa samalla kun tuot sonnin ja pässit.

2. Moos. 29:6 

Pane turbaani hänen päähänsä ja kiinnitä pyhä otsakoru hänen turbaaniinsa.

2. Moos. 29:12 

ota sen verta, sivele sitä sormillasi alttarinsarviin ja kaada loput verestä alttarin juurelle.

2. Moos. 29:17 

Paloittele pässi, pese sen sisälmykset ja koivet ja pane ne pään ja ruhonkappaleiden päälle.

2. Moos. 29:20 

Teurasta pässi, ota sen verta, sivele sitä Aaronin ja hänen poikiensa oikeaan korvannipukkaan, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen ja vihmo loput verestä joka puolelle alttaria.

2. Moos. 30:6 

Aseta suitsutusalttari liitonarkkua ja sen kansilevyä suojaavan väliverhon etupuolelle, pyhäkköteltan sen osan eteen, jossa sinä saat kohdata minut. [2. Moos. 25:22]

2. Moos. 30:12 

"Kun tarkastat israelilaiset ja lasket heidän soturiensa lukumäärän, heidän tulee samalla antaa Herralle maksu henkensä lunnaiksi, ettei mikään vitsaus kohtaisi heitä tarkastuksen vuoksi. [4. Moos. 1:2,3 | 2. Sam. 24:1]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19>