Löytyi 2246 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Sinun sijassasi minä vetoaisin Jumalaan ja esittäisin asiani hänelle, | |
Tämä on kohtalo, jonka Jumala antaa pahalle, tällaisen perintöosan Jumala on hänelle varannut. [Job 27:13] | |
Jumala yksin tuntee tien viisauden luo. Hän yksin tietää, missä se asuu. [Sananl. 8:22; Jaak. 1:5] | |
Mutta silloin suuttui Elihu. Elihu, Barakelin poika, kuului Ramin sukuun ja oli kotoisin Busista. Hän suuttui Jobille, koska Job katsoi, että hän, Job, oli oikeassa ja Jumala väärässä, [Job 27:5,6] | |
Näin hän sanoo: "Ei kannata ihmisen olla Jumalalle mieliksi!" [Job 9:22] | |
kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan? [Ps. 148:2] | |
Silloin tajuat, mitä on Herran pelko, opit, mitä on Jumalan tunteminen, | |
Hän on hylännyt elämänkumppaninsa, unohtanut Jumalan solmiman liiton. | |
niin saat rakkautta ja kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä. | |
Jumalan on kunnia siitäkin, mitä hän salaa, kuninkaan siitä, minkä hän selvittää. | |
Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: "Mikä on Herra?" Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan. [5. Moos. 8:12-17] | |
Silloin Noomi sanoi: "Katso nyt, kälysi lähti takaisin kansansa ja jumalansa luo. Lähde sinäkin kälysi mukana." | |
Mutta Ruut sanoi: "Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. | |
Minä ryhdyin etsimään viisautta ja tutkimaan kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämän raskaan tehtävän on Jumala antanut ihmisen vaivaksi. [1. Kun. 5:9-14] | |
Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista. Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä. [Saarn. 3:13, 5:17-19, 8:15, 9:7] | |
Sille, joka on hänelle mieleen, hän antaa viisautta, tietoa ja iloa, mutta syntisen hän panee kokoamaan ja kartuttamaan hyvää sille, joka on hänelle mieluinen. Mutta tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. | |
Olen katsellut kaikkea aherrusta, jonka Jumala on antanut ihmisille heidän rasituksekseen. | |
Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua. [Saarn. 11:5; Viis. 9:16] | |
Mutta Jumalan lahja on sekin, että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä syödä ja juoda ja nauttia elämän antimista. [Saarn. 2:24+] | |
Minä oivalsin, että kaikki, minkä Jumala tekee, pysyy ikuisesti. Siihen ei ole lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin. [Ps. 33:11; Jes. 46:10] | |
Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin, ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen. Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt. [Saarn. 1:9] | |
Minä ajattelin itsekseni: Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa. [Ps. 82:2,8; Jes. 10:1-3] | |
Ja minä ajattelin: Näin tapahtuu ihmisten vuoksi. Jumala koettelee heitä, jotta he ymmärtäisivät olevansa pelkkiä luontokappaleita. | |
Astu varoen Jumalan huoneeseen. On parempi mennä vain kuuntelemaan kuin uhraamaan tyhmien tavoin, jotka tietämättömyyttään tekevät pahaa. [1. Sam. 15:22+] | |
Älä ole kerkeä kieleltäsi äläkä puhu harkitsematta Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä. Olkoot sanasi sen vuoksi harvat. [Matt. 6:7; Jaak. 1:19] | |
Kun teet Jumalalle lupauksen, niin täytä se viivyttelemättä, sillä hän ei mielly tyhmiin. Täytä siis, minkä lupaat. [4. Moos. 30:3 : 4. Moos. 5:3,4: 5. Moos. 23:22,23] | |
Älä anna suusi saattaa itseäsi syylliseksi, älä sano Jumalan sanansaattajalle*: "Minä tein sen vahingossa." Miksi ärsyttäisit puheellasi Jumalan tuhoamaan kättesi aikaansaannokset? [»Jumalan sanansaattaja» tarkoittaa tässä temppelivirkailijaa, joka peri Jumalalle luvatut lahjat ja maksut.] | |
Totisesti: paljot puheet ovat vain unta ja turhuutta. Totisesti: pelkää sinä Jumalaa! | |
Niinpä olenkin havainnut, että on oikein ja paikallaan syödä ja juoda ja nauttia elämästä kaiken sen vaivan keskellä, jota ihminen näkee vähinä Jumalan antamina elinpäivinään auringon alla; sellainen on hänen osansa. 5:17-19:[ Saarn. 2:24+] | |
Jumalan lahja on sekin, että hän antaa rikkautta ja omaisuutta ja sallii ihmisen käyttää sitä ja saada siitä osansa ja iloita kaiken vaivannäön keskellä. | |
Kun Jumala täyttää mielen iloa tuottavilla askareilla, ei ihminen ehdi ajatella elinpäiviensä kulumista. | |
Oli mies, jolle Jumala oli antanut rikkautta, omaisuutta ja kunniaa niin ettei häneltä puuttunut mitään, mitä hän saattoi haluta. Mutta Jumala ei sallinut hänen nauttia siitä, vaan kaiken sai nautittavakseen vieras. Tämä on turhuutta ja kipeä kärsimys. [Ps. 39:7+] | |
Katso Jumalan tekoja: kuka voi suoristaa sen, minkä hän on käyräksi tehnyt? [Saarn. 1:15] | |
Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa. | |
Sinun on paras pitää kiinni toisesta hylkäämättä toistakaan: Jumalaa pelkäävä onnistuu molemmissa. | |
Minä havaitsin: Kuolemaakin katkerampi on nainen. Hän on pyydys, hänen sydämensä on ansa, hänen kätensä ovat kahleet. Jumalalle mieluinen hänet välttää, mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa. | |
Vain tämän minä sain selville: Jumala on luonut ihmiset suoriksi, mutta itse he punovat kieroja juonia. [Jer. 17:9] | |
Tottele kuninkaan käskyä: olet vannonut hänelle uskollisuutta Jumalan nimen kautta. [Room. 13:1; 1. Piet. 2:17] | |
moni syntinen tekee pahaa sata kertaa ja elää silti kauan. Tiedän kuitenkin, että Jumalaa pelkäävälle käy hyvin hänen jumalanpelkonsa johdosta, | |
ja tiedän myös, että jumalattomalle ei käy hyvin: koska hän ei pelkää Jumalaa, hänen elinpäivänsä häipyvät kuin pakeneva varjo. | |
Niinpä minä ylistin iloa, koska ihmisellä ei ole auringon alla muuta onnea kuin syödä ja juoda ja iloita. Tämä ilo seuraa häntä kaiken vaivannäön keskellä niinä elinpäivinä, jotka Jumala on hänelle antanut auringon alla. [Saarn. 2:24+] | |
niin havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä. | |
Kaiken tämän olen ottanut sydämelleni, tätä punninnut mielessäni: millä tavoin hurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei ihminen itse tiedä, käykö hän kohti vihaa vai rakkautta. Kaikki, mikä hänen eteensä tulee, on turhuutta, | |
Syö siis leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi. [Saarn. 2:24+] | |
Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, hänen, joka kaiken luo. [Saarn. 3:11; Viis. 9:16] | |
Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen, nauti nuoruutesi päivistä! Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja, mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle. [Saarn. 12:14] | |
Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut. [1. Moos. 3:19+] | |
Tässä on lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä. [5. Moos. 6:1] | |
Jumala vaatii tuomiolle kaikista salatuistakin teoista, niin hyvistä kuin pahoista. | |
Herra antoi hänen käsiinsä Jojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan temppelin pyhistä esineistä. Nebukadnessar vei saaliinsa Sinearin maahan* ja sijoitti sen siellä jumalansa temppelin aarrekammioon. [»Sinearin maa» tarkoittaa Babyloniaa, vrt. 1. Moos. 11:2.] [ 1. Moos. 10:10] | |
Jumala oli antanut Danielin päästä ylieunukin suosioon ja ystävyyteen, [1. Moos. 39:21] | |
Ja näille neljälle pojalle Jumala antoi taitoa ja kykyä kaiken opin ja viisauden ymmärtämiseen, ja Daniel osasi selittää kaikki näyt ja unet. [Hes. 28:3] | |
Minä käännyin Herran, Jumalani, puoleen armoa pyytäen, paastosin, pukeuduin säkkivaatteeseen ja istuin maan tomussa. [Neh. 9:1+] | |
Minä rukoilin Herraa, Jumalaani, tunnustin syntini ja sanoin: "Herra, sinä suuri ja pelättävä Jumala, joka pidät voimassa liiton ja olet armollinen niille, jotka sinua rakastavat ja pitävät sinun käskysi! [5. Moos. 7:9; Neh. 1:5] | |
Mutta sinä, Herra, meidän Jumalamme, olet armollinen ja voit antaa meille anteeksi, vaikka olemme luopuneet sinusta [Ps. 130:4,7; Valit. 3:22,23] | |
emmekä ole kuunnelleet sinun ääntäsi emmekä vaeltaneet niiden lakien mukaan, jotka sinä olet antanut palvelijoittesi, profeettojen, opettaa meille. [2. Aik. 36:15,16] | |
"Koko Israel on rikkonut sinun lakisi ja poikennut sinun tieltäsi eikä ole totellut sinua. Ja niin meidän päällemme kaatui se kirous ja rangaistus, joka on kirjoitettu Mooseksen, Herran palvelijan, lakiin, sillä me olemme tehneet syntiä sinua vastaan. [3. Moos. 26:14-39; 5. Moos. 28:15-68] | |
Meidän osaksemme tuli koko se rangaistus, josta Mooseksen laissa on kirjoitettu. Me emme yrittäneetkään lepyttää sinua, Herra, meidän Jumalamme, emme luopuneet synneistämme emmekä noudattaneet sinun tahtoasi. | |
Niin sinä sanasi mukaisesti tuotit meille onnettomuuden. Sinä, Herra, meidän Jumalamme, olet oikeudenmukainen kaikissa töissäsi, mutta me teimme väärin, kun emme kuunnelleet sinun ääntäsi. [Neh. 9:33; Bar. 2:11,12] | |
"Ja nyt, Herra, meidän Jumalamme, sinä, joka voimakkaalla kädelläsi ohjasit kansasi pois Egyptistä ja hankit nimellesi sen kunnian, joka sillä on tänäkin päivänä! Me olemme tehneet syntiä ja rikkoneet sinua vastaan. [2. Moos. 13:9+] | |
Kuule nyt palvelijasi rukous ja nöyrä pyyntö, Jumalamme, ja anna armosi loistaa hävitetylle temppelillesi, Herra, kunniaksi itsellesi. | |
Kallista korvasi, Jumalani, ja kuule. Avaa silmäsi ja katso autioita raunioitamme ja kaupunkia, joka on omistettu nimellesi! Me tuomme sinulle nöyrät pyyntömme, emme omaan vanhurskauteemme, vaan sinun suureen armoosi luottaen. [Jes. 37:17] | |
Herra, kuule! Herra, anna anteeksi! Herra, kuuntele ja täytä pyyntömme! Auta pian, kunniasi tähden, Jumalani! Se kaupunki on sinun nimellesi omistettu, ja sinun kansaasi kutsutaan sinun nimelläsi." | |
Näin minä puhuin ja rukoilin ja tunnustin syntini ja kansani Israelin synnit ja toin Herran, Jumalani, eteen nöyrän pyyntöni hänen pyhän vuorensa Siionin puolesta. | |
Hän sanoi minulle: "Älä pelkää, Daniel. Sinun sanasi kuultiin ensimmäisestä päivästä alkaen, jolloin nöyrästi pyysit ymmärrystä Jumalalta. Minä olen tullut sinun sanojesi vuoksi. | |
Hän vie sieltä jopa jumalankuvat ja patsaat sekä temppelien kalliit esineet ja hopean ja kullan saaliinaan Egyptiin. Sitten hän on vuosien ajan pysyvä kaukana Pohjoisen kuninkaasta. | |
Liiton rikkojat hän houkuttelee luopioiksi juonillaan, mutta ne, jotka tuntevat Jumalan, pysyvät lujina ja täyttävät tehtävänsä. | |
Hän ei välitä isiensä jumalista, ei naisten lempijumalasta eikä muistakaan jumalista, vaan ylvästelee kaikkia vastaan. [Hes. 8:14] | |
"Näin sanoo Kyyros, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat. Hän on nyt käskenyt minun rakentaa itselleen temppelin Juudan Jerusalemiin. [Jes. 44:28] | |
Kaikkien teidän, jotka kuulutte hänen kansaansa, tulee lähteä Juudan Jerusalemiin rakentamaan Herran, Israelin Jumalan, temppeliä. Olkoon teidän Jumalanne teidän kanssanne! Herra on Jumala, jonka asuinsija on Jerusalem. [Ps. 76:3] | |
Kaikkialla, missä tämän kansan jäseniä yhä elää muukalaisina, tulee paikkakunnan asukkaiden antaa heille mukaan hopeaa ja kultaa ja tavaraa ja karjaa sekä muita lahjoja Jerusalemiin rakennettavaa Herran temppeliä varten." | |
Matkaan varustautuivat Juudan ja Benjaminin sukukuntien päämiehet sekä papit ja leeviläiset, kaikki, joissa Jumala oli herättänyt halun lähteä rakentamaan Jerusalemiin Herran temppeliä. | |
Persian kuningas Kyyros käski kantaa esiin Herran temppelin esineet, jotka Nebukadnessar oli tuonut mukanaan Jerusalemista ja asettanut oman jumalansa temppeliin. [2. Kun. 24:13+] | |
Tullessaan Jerusalemiin Herran temppelin paikalle monet sukujen päämiehet antoivat lahjoja temppeliä varten, jotta se voitaisiin pystyttää uudelleen entiselle paikalleen. | |
Jesua, Josadakin poika, ja hänen veljensä, jotka olivat pappeja, sekä Serubbabel, Sealtielin poika, ja hänen veljensä ryhtyivät rakentamaan alttaria Israelin Jumalalle uhratakseen sillä polttouhrit, niin kuin on säädetty Mooseksen, Jumalan miehen, laissa. [3. Moos. 1:1-17] | |
Temppelin rakentamisen panivat alulle Serubbabel, Sealtielin poika, ja Jesua, Josadakin poika, toisena vuotena sen jälkeen kun israelilaiset olivat saapuneet Jumalan temppelin paikalle Jerusalemiin, toisessa kuussa. Mukana olivat myös heidän veljensä, papit ja leeviläiset, sekä kaikki muut, jotka olivat palanneet pakkosiirtolaisuudesta. Temppelin rakennustöitä valvomaan asetettiin kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat leeviläiset. | |
Työtä ryhtyivät johtamaan Jesua, hänen poikansa ja hänen veljensä Kadmiel, Binnui ja Hodavja sekä leeviläiset Henadadin pojat ja heidän poikansa ja veljensä. | |
Kun Juudan ja Benjaminin viholliset saivat tietää, että pakkosiirtolaisuudesta palanneet olivat alkaneet rakentaa temppeliä Herralle, Israelin Jumalalle, | |
he tulivat Serubbabelin ja sukujen päämiesten luo ja sanoivat: "Me tulemme mukaan rakentamaan, sillä mekin palvelemme teidän Jumalaanne. Hänelle me olemme uhranneet siitä lähtien, kun Assyrian kuningas Asarhaddon toi meidät tänne." [2. Kun. 17:24-41] | |
Serubbabel, Jesua ja muut Israelin sukujen päämiehet vastasivat: "Emme me voi yhdessä teidän kanssanne rakentaa temppeliä Jumalallemme. Me rakennamme yksin temppelin Herralle, Israelin Jumalalle, niin kuin Persian kuningas Kyyros on käskenyt meidän tehdä." [Esra 1:3] | |
Pääsiäislammasta söivät pakkosiirtolaisuudesta palanneet israelilaiset ja kaikki, jotka olivat erottautuneet maassa asuvista muista kansoista ja hylänneet niiden saastaisuuden, koska he tahtoivat palvella Herraa, Israelin Jumalaa. | |
Riemuiten he viettivät happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivän ajan. He iloitsivat, koska Herra oli tehnyt Assyrian kuninkaan* heille suopeaksi, niin että kuningas auttoi heitä Israelin Jumalan temppelin rakentamisessa. [»Assyrian kuningas» tarkoittaa tässä Persian kuningasta.] [2. Moos. 12:17+] | |
Esra tuli Babyloniasta. Hän oli oppinut virkamies ja tunsi tarkoin Mooseksen lain, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Esra sai kuninkaalta kaiken mitä pyysi, koska Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssaan. | |
Esra oli määrännyt lähdön Babyloniasta ensimmäisen kuun ensimmäiseksi päiväksi, ja viidennen kuun ensimmäisenä päivänä hän saapui Jerusalemiin. Jumalan suojaava käsi johti Esraa, | |
Ylistetty olkoon Herra, isiemme Jumala, joka herätti kuninkaassa halun saattaa Jerusalemin temppeli kunniaan! | |
Hän on myös tehnyt kuninkaan sekä hänen neuvonantajansa ja mahtavat hallitusmiehensä suopeiksi minua kohtaan. Kun Herran, Jumalani, käsi johdatti minua, sain rohkeutta ja kokosin Israelin päämiehiä lähtemään kanssani matkaan. | |
Käskin heidän mennä Kasifjan kylän päämiehen Iddon luo ja pyytää häntä ja hänen veljiään, jotka olivat Kasifjassa asuvia temppelipalvelijoita, lähettämään meille palvelijoita Jumalamme temppeliä varten. | |
Jumala piti hyvyydessään meistä huolen, ja he lähettivät luoksemme viisaan miehen, Serebjan, joka oli israelilainen, Leevin heimoa ja Mahlin sukua, sekä hänen poikansa ja veljensä, yhteensä kahdeksantoista miestä. | |
Ahavajoen rannalla määräsin pidettäväksi paaston ja kehotin kaikkia nöyrtymään Jumalan edessä ja rukoilemaan, että pääsisimme lapsinemme, karjoinemme ja tavaroinemme onnellisesti perille. | |
En voinut mennä pyytämään kuninkaalta aseellista saattoväkeä ja ratsumiehiä suojaksi vihollisia vastaan, sillä olimme sanoneet hänelle: "Meidän Jumalamme suojaa ja auttaa kaikkia, jotka palvelevat häntä, mutta jokaista, joka hylkää hänet, kohtaa hänen ankara vihansa." | |
Niin me paastosimme ja pyysimme apua Jumalalta, ja hän kuuli meidän rukouksemme. | |
Punnitsin heidän nähtensä hopean, kullan ja astiat, jotka kuningas, hänen neuvonantajansa ja ruhtinaansa sekä Babyloniassa asuvat israelilaiset olivat lahjoittaneet meidän Jumalamme temppelille. [Esra 7:15] | |
Sanoin heille: "Teidät on pyhitetty Herran palvelukseen. Pyhiä ovat myös nämä astiat, ja hopea ja kulta ovat pyhiä lahjoja Herralle, isienne Jumalalle. | |
Papit ja leeviläiset ottivat haltuunsa punnitsemani hopean, kullan ja astiat, jotka heidän oli määrä viedä Jerusalemiin Jumalamme temppeliin. | |
Ensimmäisen kuun kahdentenatoista päivänä me lähdimme Ahavajoelta matkaan kohti Jerusalemia. Jumalamme varjeli meitä matkan aikana ja suojeli meitä vihollisilta ja väijytyksiltä. | |
Neljäntenä päivänä punnitsimme hopean, kullan ja astiat Jumalamme temppelissä ja luovutimme ne pappi Meremotille, Urian pojalle. Läsnä olivat myös Eleasar, Pinehasin poika, ja leeviläiset Josabad, Jesuan poika, ja Noadja, Binnuin poika. | |
Vankeudesta palanneet pakkosiirtolaiset uhrasivat Israelin Jumalalle polttouhrin. He uhrasivat kaksitoista sonnia koko Israelin puolesta sekä yhdeksänkymmentäkuusi pässiä, seitsemänkymmentäseitsemän karitsaa ja lisäksi kaksitoista pukkia syntiuhriksi, kaikki polttouhrina Herralle. [Esra 6:17] | |
Sitten he toimittivat kuninkaan määräykset edelleen kuninkaan satraapeille ja Eufratin länsipuolisen maakunnan maaherroille, ja nämä antoivat tukensa kansalle ja Jumalan temppelille. | |
Kaikki, jotka pelkäsivät Israelin Jumalan rankaisevan pakkosiirtolaisuudesta palanneiden luopumuksen, tulivat minun luokseni. Minä istuin paikalleni jähmettyneenä iltauhriin asti. |