header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku איש ('iysh eesh) man

Löytyi 1851 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

2. Aik. 2:1 

Salomo määräsi seitsemänkymmentätuhatta miestä kuljettamaan kuormia ja kahdeksankymmentätuhatta louhimaan kiveä vuoristosta ja asetti heille työnjohtajiksi kolmetuhatta kuusisataa miestä.

2. Aik. 2:6 

"Lähetä siis luokseni mies, joka on taitava käsittelemään kultaa, hopeaa, pronssia ja rautaa sekä valmistamaan punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia ja joka myös hallitsee kaiverrustyöt. Hän saa työskennellä yhdessä niiden ammattimiesten kanssa, joita minulla on Juudassa ja Jerusalemissa ja jotka jo isäni Daavid otti palvelukseensa.

2. Aik. 2:12 

Minä lähetän luoksesi viisaan ja taitavan miehen, Hiram-Abin,

2. Aik. 2:13 

jonka äiti on danilainen ja isä tyroslainen. Hän osaa taitavasti käsitellä kultaa, hopeaa, pronssia, rautaa, kiveä ja puuta, valmistaa punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia sekä valkaista pellavaa, ja hän hallitsee kaikenlaiset kaiverrustyöt. Kaikki tehtävät, jotka hänelle annetaan, hän osaa suorittaa yhdessä sinun omien ammattimiestesi ja isäsi, kuningas Daavidin, ammattimiesten kanssa. [1. Kun. 7:14]

2. Aik. 2:16 

Salomo antoi laskea kaikki Israelin maassa asuvat muukalaiset, niin kuin hänen isänsä Daavidkin oli tehnyt. Heidän lukumääräkseen saatiin sataviisikymmentäkolmetuhatta kuusisataa. [1. Aik. 22:2]

2. Aik. 5:3 

Israelin johtomiehet kokoontuivat kuninkaan luo vuoden seitsemännen kuun juhlien aikaan.

2. Aik. 6:5 

'Jo kauan sitten toin kansani pois Egyptistä, mutta tähän päivään mennessä en ole valinnut Israelin heimojen alueilta kaupunkia, jonne rakennettaisiin temppeli nimeni asuinsijaksi, enkä ole valinnut kansalleni Israelille ruhtinasta.

2. Aik. 6:16 

Herra, Israelin Jumala, täytäthän vielä senkin, minkä lupasit isälleni Daavidille, palvelijallesi, kun sanoit hänelle: 'Aina on Israelin valtaistuimella oleva sinun sukuusi kuuluva mies, jos poikasi pysyvät oikealla tiellä ja vaeltavat minun lakini mukaan, niin kuin sinäkin olet vaeltanut minun edessäni.'

2. Aik. 6:22 

"Jos joku tekee syntiä toista vastaan ja tämä kiroaa hänet, niin että hänen on kirouksen alaisena tultava tähän temppeliin alttarisi eteen vannomaan puhdistusvala,

2. Aik. 6:29 

niin kuule silloin asuinsijaasi taivaaseen jokainen rukous, yhtä lailla yksityisten ihmisten kuin koko kansasi Israelin armonanominen, kun palvelijasi onnettomuutensa ahdistamina kohottavat kätensä tätä temppeliä kohti.

2. Aik. 6:30 

Anna silloin heille anteeksi ja anna jokaiselle hänen ansionsa mukaan, sillä sinä tunnet heidän sydämensä, sinä yksin tunnet kaikkien ihmisten sydämen.

2. Aik. 7:18 

minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi, niin kuin olen isällesi Daavidille luvannut. Olenhan sanonut hänelle, että Israelia on aina hallitseva hänen sukuunsa kuuluva mies.

2. Aik. 8:9 

Israelilaisista Salomo ei pannut ketään orjan töihin, vaan he olivat sotilaita ja sotapäälliköitä, sotavaunujen ja vaunumiesten päälliköitä.

2. Aik. 8:14 

Isänsä Daavidin määräyksen mukaisesti hän järjesti pappien palvelusvuorot ja jakoi leeviläisille tehtävät määräten, minä päivänä minkin osaston piti olla ylistämässä Herraa ja avustamassa pappeja. Hän järjesti myös portinvartijoiden osastot eri porteille. Tästä kaikesta oli Daavid, Jumalan mies, antanut määräykset. [1. Aik. 24:19, 26:12]

2. Aik. 9:7 

Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijat, jotka jatkuvasti saavat olla luonasi ja kuunnella viisaita sanojasi!

2. Aik. 9:14 

Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä, ja myös kaikki Arabian kuninkaat ja paikalliset käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeaa.

2. Aik. 9:24 

Joka vuosi hän sai tulijoilta lahjoja, hopeasta ja kullasta valmistettuja esineitä, vaatteita, aseita ja hajusteita sekä hevosia ja muuleja.

2. Aik. 10:16 

Kun israelilaiset näkivät, että kuningas ei välittänyt heidän pyynnöstään, he sanoivat hänelle näin: -- Mitä meillä on tekemistä Daavidin kanssa? Vieras on meille Iisain poika. Palatkaa majoillenne, Israelin miehet! Pidä itse huoli asioistasi, Daavidin suku! Niin israelilaiset palasivat kotiinsa.

2. Aik. 11:2 

Mutta Semajalle, Jumalan miehelle, tuli Herran sana:

2. Aik. 11:4 

Näin sanoo Herra: 'Älkää lähtekö sotimaan veljiänne vastaan. Palatkaa kaikki kotiin, sillä se, mikä on tapahtunut, on tapahtunut minun tahdostani.'" He tottelivat Herran sanaa eivätkä lähteneet Jerobeamia vastaan, vaan palasivat kotiin.

2. Aik. 13:3 

Abia kokosi neljänsadantuhannen soturin armeijan ja aloitti sodan, ja Jerobeam ryhtyi kahdeksansadantuhannen soturin kanssa taistelemaan häntä vastaan.

2. Aik. 13:7 

Hänen luokseen kokoontui tyhjäntoimittajia ja hulttioita, ja he voittivat Rehabeamin, Salomon pojan, sillä Rehabeam oli vielä nuori ja kokematon eikä pystynyt vastustamaan heitä.

2. Aik. 13:15 

Juudan miehet kohottivat sotahuudon, ja kun Abia johti Juudan joukot taisteluun, Jumala löi Jerobeamin ja Israelin.

2. Aik. 13:17 

Abia ja hänen miehensä löivät heidät perin pohjin, ja viisisataatuhatta israelilaista soturia kaatui.

2. Aik. 15:13 

ja että jokaisen, joka ei palvele Herraa, Israelin Jumalaa, olisi kuoltava, olipa hän nuori tai vanha, mies tai nainen. [5. Moos. 13:10, 17:5]

2. Aik. 17:13 

Hänellä oli Juudan kaupungeissa tekeillä suuria linnoitustöitä, ja Jerusalemissa hänellä oli urheita taistelujoukkoja.

2. Aik. 18:5 

Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot- Gileadia vastaan vai ei?" He vastasivat: "Lähde matkaan! Jumala antaa kaupungin sinun käsiisi."

2. Aik. 18:7 

Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat.

2. Aik. 18:9 

Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

2. Aik. 18:16 

Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, kuin lammaslauman paimenta vailla. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'"

2. Aik. 18:33 

Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Israelin kuningasta haarniskan levyjen väliin. Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

2. Aik. 20:23 

sillä ammonilaiset ja moabilaiset kävivät säikähdyksissään Seirin vuoriston miesten kimppuun surmaten heitä. Tuhottuaan Seirin miehet he ryhtyivät tuhoamaan toisiaan. [Tuom. 7:22; 1. Sam. 14:20]

2. Aik. 20:27 

Juudan ja Jerusalemin miehet palasivat Josafatin johtamina Jerusalemiin iloiten ja riemuiten, koska Herra oli lyönyt heidän vihollisensa.

2. Aik. 23:7 

Leeviläisten tulee asettua kuninkaan ympärille, ja kullakin tulee olla ase kädessä. Jokainen, joka tunkeutuu temppeliin, on surmattava. Leeviläisten on pysyttävä joka hetki kuninkaan lähellä, minne hän sitten meneekin."

2. Aik. 23:8 

Leeviläiset ja koko Juudan kansa tekivät niin kuin pappi Jojada oli käskenyt. Jokainen päällikkö kokosi miehensä, niin sapattina palveluvuoroon tulevat kuin vapaavuorolaisetkin, sillä pappi Jojada ei päästänyt näitä osastoja pois.

2. Aik. 23:10 

Hän asetti kaikki miehet keihäillä aseistettuina kuninkaan suojaksi riviin, joka kiersi temppelin eteläseinältä alttarin vieritse pohjoisseinälle saakka.

2. Aik. 24:24 

Vaikka Syyriasta oli tullut vain vähäinen joukko, Herra antoi sen käsiin israelilaisten valtavan sotajoukon, koska israelilaiset olivat luopuneet Herrasta, isiensä Jumalasta. Näin syyrialaiset toteuttivat Joasille säädetyn rangaistuksen.

2. Aik. 25:4 

Murhaajien lapsia hän ei kuitenkaan surmannut. Tässä hän noudatti Mooseksen lakia, jossa on Herran käsky: "Älköön isää tuomittako kuolemaan poikansa älköönkä poikaa isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta rikoksestaan." [5. Moos. 24:16+]

2. Aik. 25:7 

Silloin hänen luokseen tuli Jumalan mies, joka sanoi: "Kuningas, sinun ei pidä ottaa mukaasi israelilaisia joukkoja, sillä Herra ei ole Israelin eikä kenenkään efraimilaisen kanssa.

2. Aik. 25:9 

Amasja kysyi Jumalan mieheltä: "Entä ne sata talenttia, jotka olen antanut israelilaisten joukolle?" Jumalan mies sanoi: "Herra voi antaa sinulle enemmänkin kuin sen."

2. Aik. 25:22 

Juuda jäi Israelia vastaan taistellessaan tappiolle, ja sen sotilaat hajaantuivat ja pakenivat kukin kotiinsa.

2. Aik. 28:12 

Sodasta palaavien eteen astuivat sitten efraimilaisten johtomiehet Asarja, Johananin poika, Berekja, Mesillemotin poika, Hiskia, Sallumin poika, ja Amasa, Hadlain poika.

2. Aik. 28:15 

Tehtävään määrätyt miehet menivät vankien luo ja antoivat saaliista vaatteet ja jalkineet niille, joilla ei niitä ollut. He jakoivat vangeille ruokaa ja juomaa, voitelivat heidän haavansa ja nostivat aasien selkään ne, jotka eivät pystyneet kävelemään. Sitten he veivät heidät Jerikoon, Palmukaupunkiin, heidän heimolaistensa lähelle; itse he palasivat Samariaan. [Luuk. 10:34]

2. Aik. 30:11 

Vain jotkut Asserin, Manassen ja Sebulonin heimojen miehet nöyrtyivät ja lähtivät Jerusalemiin.

2. Aik. 30:16 

He olivat paikoillaan siinä järjestyksessä kuin Mooses, Jumalan mies, oli säätänyt. Papit vihmoivat veren, jonka leeviläiset antoivat heille.

2. Aik. 31:1 

Juhlien päätyttyä lähtivät kaikki paikalla olleet Juudan eri kaupunkeihin. He murskasivat kivipatsaat, hakkasivat palasiksi asera-paalut ja tuhosivat perin pohjin kukkulapyhäköt ja alttarit kaikkialta Juudan ja Benjaminin sekä Efraimin ja Manassen alueelta. Sitten israelilaiset palasivat kukin perintömaalleen ja kaupunkiinsa. [2. Kun. 18:4]

2. Aik. 31:2 

Hiskia järjesti pappien ja leeviläisten osastot entiselleen ja määräsi papit ja leeviläiset tehtäviinsä, toimittamaan polttouhreja ja yhteysuhreja, ylistämään ja kiittämään Herraa ja suorittamaan palvelusta esipihojen porteilla. [1. Aik. 23:24, 24:19,31]

2. Aik. 31:19 

Niitä pappeja, Aaronin jälkeläisiä, varten, jotka asuivat maaseudulla kaupunkien ulkopuolella, oli kuhunkin kaupunkiin nimetty miehet, joiden oli toimitettava jokaiselle miespuoliselle pappisperheen jäsenelle tälle kuuluva osuus, samoin jokaiselle sukuluetteloon merkitylle leeviläiselle.

2. Aik. 34:12 

Miehet tekivät työnsä huolellisesti. Heidän töidensä valvojiksi oli asetettu leeviläiset Jahat ja Obadja, Merarin sukua, sekä Sakarja ja Mesullam, Kehatin sukua. Leeviläiset soittajat antoivat soittimillaan tahdin

2. Aik. 34:23 

ja hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Viekää miehelle, joka lähetti teidät luokseni,

2. Aik. 34:30 

Hän meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan menivät kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, papit ja leeviläiset ja koko kansa, niin ylhäiset kuin alhaiset. Hän luki heidän kuultensa kaiken, mitä temppelistä löytyneessä liiton kirjassa sanottiin.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19