Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 653 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Pappi Eleasar otti tulen polttamien miesten pronssiset tuliastiat, ja ne taottiin alttarin päällysteeksi | |
Näin te annatte Herralle uhrilahjan niistä kymmenyksistä, joita otatte vastaan israelilaisilta. Tuokaa tämä Herralle kuuluva uhrilahja pappi Aaronille. | |
Antakaa se pappi Eleasarille. Lehmä on vietävä leirin ulkopuolelle ja teurastettava hänen edessään. | |
Pappi Eleasar ottakoon sormellaan uhrilehmän verta ja pirskottakoon sitä seitsemän kertaa pyhäkkötelttaan päin. [3. Moos. 4:6,17] | |
Pappi ottakoon setripuuta, iisopin oksia ja karmiininpunaista villaa ja heittäköön ne tuleen, jossa ruhoa poltetaan. [3. Moos. 14:4 | 2. Moos. 12:22+] | |
Sitten hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön. Sen jälkeen hän voi palata leiriin, mutta hän on epäpuhdas iltaan saakka. | |
Pinehas, joka oli pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, astui silloin esiin väkijoukosta. Hän otti käteensä keihään, | |
"Pinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, on lauhduttanut minun vihani. Hän on israelilaisten parissa kiivaasti puolustanut minun kunniaani, ja siksi minä en omassa kiivaudessani tyystin hävittänyt israelilaisia. | |
Kun vitsaus oli mennyt ohi, | |
Mooses ja pappi Eleasar puhuivat israelilaisille Moabin tasangolla Jordanin varrella vastapäätä Jerikoa. | |
Nämä olivat ne israelilaiset, jotka Mooses ja pappi Eleasar laskivat ja merkitsivät sukuluetteloihin, kun he toimittivat väenlaskun Moabin tasangolla Jordanin varrella vastapäätä Jerikoa. | |
Tässä joukossa ei ollut enää ainoatakaan niistä israelilaisista, jotka Mooses ja Aaron olivat laskeneet ja merkinneet sukuluetteloihin Siinain autiomaassa toimittamassaan väenlaskussa. [4. Moos. 1:18] | |
He tulivat Mooseksen, pappi Eleasarin, päälliköiden ja kansan eteen pyhäkköteltan ovelle ja sanoivat: | |
Vie hänet pappi Eleasarin ja kansan eteen ja aseta hänet tehtäväänsä kaikkien nähden. | |
Hän saa astua pappi Eleasarin eteen, ja Eleasarin tulee kysyä urimin* avulla hänelle neuvoa Herralta. Tätä neuvoa Joosuan ja israelilaisten tulee noudattaa kaikessa, mitä he tekevät." [Ks. selitystä jakeisiin 2. Moos. 28:15,30.] [ 2. Moos. 28:30+] | |
Mooses teki niin kuin Herra oli käskenyt. Hän kutsui luokseen Joosuan, vei hänet pappi Eleasarin ja kansan eteen, | |
Tämän joukon, tuhat miestä jokaisesta heimosta, Mooses lähetti sotaretkelle ja heidän kanssaan Pinehasin, pappi Eleasarin pojan, jonka huostassa olivat pyhät esineet ja merkinantotorvet. [4. Moos. 10:9] | |
ja toivat vankinsa ja muun saaliin Mooseksen, pappi Eleasarin ja Israelin kansan eteen leiriin, joka oli Moabin tasangolla Jordanin varrella vastapäätä Jerikoa. | |
Mooses, pappi Eleasar ja kansan päämiehet lähtivät leirin ulkopuolelle heitä vastaan. | |
Pappi Eleasar sanoi sodasta palanneille sotilaille: "Tämä on säädös, jonka Herra on antanut Moosekselle: | |
"Sinun, pappi Eleasarin ja sukukuntien päämiesten tulee laskea sotasaaliiksi otettujen ihmisten ja eläinten lukumäärä. | |
Nämä tulee ottaa sotilaille kuuluvasta osuudesta Herralle tulevana uhrilahjana, ja ne on annettava pappi Eleasarille. | |
Mooses ja pappi Eleasar tekivät Mooseksen Herralta saaman käskyn mukaan. | |
Mooses luovutti tämän veron, Herralle kuuluvan uhrilahjan, pappi Eleasarille, niin kuin Herra oli käskenyt. | |
Mooses ja pappi Eleasar ottivat heiltä vastaan nämä kultakorut. | |
Mooses ja pappi Eleasar ottivat päälliköiden tuoman kullan ja veivät sen pyhäkkötelttaan, jotta Herra muistaisi, mitä israelilaiset olivat tehneet. | |
näiden heimojen miehet menivät Mooseksen, pappi Eleasarin ja kansan johtomiesten puheille ja sanoivat: | |
Silloin Mooses antoi heitä koskevan määräyksen pappi Eleasarille ja Joosualle, Nunin pojalle, sekä Israelin heimojen ja sukukuntien päämiehille. | |
Pappi Aaron nousi Herran käskystä Horinvuorelle, ja siellä hän kuoli. Tämä tapahtui neljäkymmentä vuotta israelilaisten Egyptistä lähdön jälkeen, viidennen kuun ensimmäisenä päivänä. [4. Moos. 20:28; 5. Moos. 10:6, 32:50] | |
"Nämä kaksi, pappi Eleasar ja Joosua, Nunin poika, ovat ne miehet, joiden tulee jakaa teille omat osuutenne maasta. [Joos. 14:1, 21:1] | |
Kansan tulee suojella surmaajaa verikostoa vaativalta sukulaiselta ja viedä hänet takaisin siihen turvakaupunkiin, johon hän alun perin oli paennut. Siellä hänen on asuttava pyhällä öljyllä virkaansa voidellun ylipapin kuolemaan saakka. | |
Surmaajan on pysyttävä turvakaupungissa ylipapin kuolemaan saakka, mutta ylipapin kuoltua hän saa palata kotiinsa. | |
Älkää hyvitysmaksua vastaankaan salliko turvakaupunkiin paenneen surmaajan palata kotiseudulleen, ennen kuin ylipappi on kuollut. | |
Kysykää neuvoa leeviläispapeilta ja siltä tuomarilta, joka kullakin hetkellä on virassa; he ilmoittavat teille asian ratkaisun. [Mal. 2:7] | |
Mutta jos joku on niin röyhkeä, ettei piittaa tuomarin tai Herran palvelijana toimivan papin päätöksestä, hänen on kuoltava. Hävittäkää paha Israelista. | |
Valtaistuimelle noustuaan hänen on teetettävä itselleen jäljennös tästä laista, joka on leeviläispappien huostassa. [2. Kun. 22:10] | |
"Leeviläispapeilla, Leevin heimolla, ei saa olla omaa perintömaata israelilaisten keskuudessa. Heidän tulee saada elatuksensa Herralle tuotavista uhreista ja lahjoista. | |
"Kun kansa uhraa teurasuhreja, nautoja, lampaita tai vuohia, papilla on oikeus saada lapa, poskilihat ja juoksutusmaha. [2. Moos. 29:27,28; 3. Moos. 7:34, 10:14] | |
riidan kummankin osapuolen on Herran edessä esitettävä riita-asiansa niille papeille ja tuomareille, jotka sillä hetkellä ovat virassa. [5. Moos. 17:9] | |
Ennen kuin ryhdytte taisteluun, papin on astuttava esiin puhumaan sotajoukolle. | |
Leeviläispappien tulee saapua paikalle, sillä Herra, teidän Jumalanne, on valinnut heidät palvelijoikseen siunaamaan kansaa Herran nimessä ja heidän lausuntonsa perusteella ratkaistaan kaikki veritekoja ja riitoja koskevat asiat. | |
"Jos keskuudessanne on syytä epäillä spitaalia, noudattakaa tarkoin kaikkia niitä neuvoja, joita saatte leeviläispapeilta, ja totelkaa niitä ohjeita, jotka minä olen heille antanut. [3. Moos. 13:2,49, 14:2,35] | |
Menkää sen papin luo, joka kulloinkin on virassa, ja sanokaa hänelle: 'Minä ilmoitan tänään Herran, sinun Jumalasi edessä, että olen päässyt siihen maahan, jonka hän esi-isillemme vannomallaan valalla lupasi meille.' | |
"Pappi ottakoon korin ja asettakoon sen Herran alttarin eteen. | |
Mooses ja leeviläispapit sanoivat Israelin kansalle: "Olkaa hiljaa, israelilaiset, ja kuunnelkaa! Tänä päivänä teistä on tullut Herran, teidän Jumalanne, kansa. [5. Moos. 26:17, 29:12] | |
Mooses kirjoitti kirjaan tämän lain ja antoi sen leeviläispapeille, joiden tehtävänä oli kantaa Herran liitonarkkua, sekä Israelin vanhimmille. | |
ja antoivat kansalle tämän käskyn: "Heti kun näette Herran liitonarkun ja leeviläispapit, jotka sitä kantavat, lähtekää liikkeelle ja seuratkaa arkkua. | |
Papeille hän sanoi: "Ottakaa liitonarkku ja kantakaa sitä kansan edellä." Papit tekivät Joosuan käskyn mukaan. | |
Sano liitonarkkua kantaville papeille, että heidän on Jordanille tultuaan astuttava rantaveteen ja jäätävä siihen seisomaan." | |
Niin pian kuin papit, jotka kantavat Herran, koko maan valtiaan, liitonarkkua, ovat astuneet Jordanin veteen, joki lakkaa virtaamasta ja sen yläjuoksulta tulevat vedet pysähtyvät paikoilleen kuin muuriksi." [2. Moos. 15:8] | |
Kansa purki leirinsä ja lähti liikkeelle mennäkseen Jordanin yli, ja papit kulkivat liitonarkkua kantaen kansan edellä. | |
Oli elonkorjuuaika, ja Jordan tulvi kaikkialla yli äyräittensä. Kun arkkua kantavat papit saapuivat Jordanille ja heidän jalkansa painuivat rantaveteen, [1. Aik. 12:16] | |
Papit, jotka kantoivat Herran liitonarkkua, seisoivat kuivalla maalla keskellä Jordanin uomaa Israelin kansan kulkiessa joen yli kuivaa maata myöten, eivätkä he liikkuneet paikoiltaan, ennen kuin viimeinenkin israelilainen oli päässyt Jordanin yli. | |
Käskekää heidän hakea kaksitoista kiveä keskeltä Jordania, siltä kohtaa missä papit seisovat, ja kantaa ne siihen paikkaan missä vietätte ensi yön." | |
Joosua pystytti kaksitoista kiveä keskelle Jordanin uomaa sille paikalle, missä liitonarkkua kantavat papit olivat seisseet. Ne ovat siellä tänäkin päivänä. | |
Arkkua kantavat papit seisoivat paikoillaan keskellä Jordania, kunnes kaikki, mistä Herra oli antanut käskyn Joosualle, oli tehty. Näin täytettiin myös Mooseksen Joosualle antama käsky. Kansa kulki nopeasti Jordanin yli. | |
Kun kaikki muut olivat ylittäneet joen, myös Herran arkku ja papit menivät joen poikki ja asettuivat jälleen kulkemaan kansan edellä. | |
"Käske lain arkkua kantavien pappien tulla Jordanin uomasta rannalle." | |
Joosua antoi tämän käskyn, | |
ja Herran liitonarkkua kantavat papit tulivat rannalle. Tuskin he ehtivät koskettaa jalallaan kuivaa maata, kun Jordanin vedet jälleen täyttivät uoman ja tulvivat entiseen tapaan kaikkialla yli äyräitten. [Joos. 3:15,16] | |
Seitsemän papin tulee kantaa seitsemää oinaansarvista torvea liitonarkun edellä. Seitsemäntenä päivänä teidän on kierrettävä kaupunki seitsemän kertaa, ja pappien on puhallettava torviin. | |
Joosua, Nunin poika, kutsui papit luokseen ja sanoi heille: "Teidän on kannettava liitonarkkua, ja seitsemän papin on kuljettava seitsemää oinaansarvitorvea kantaen Herran arkun edellä." | |
Kun Joosua oli puhunut kansalle, seitsemän pappia lähti seitsemää oinaansarvitorvea kantaen kulkemaan Herran liitonarkun edellä. He puhalsivat torviin, ja Herran arkku seurasi heidän jäljessään. | |
Taisteluvalmis etujoukko marssi torviin puhaltavien pappien edellä, ja jälkijoukko tuli arkun perässä puhaltaen torviin. | |
Heti seuraavana aamuna Joosua lähetti papit taas kantamaan Herran liitonarkkua. | |
Ne seitsemän pappia, jotka kantoivat seitsemää oinaansarvitorvea Herran arkun edellä, puhalsivat kulkiessaan jatkuvasti torviinsa. Etujoukon miehet marssivat heidän edellään, ja jälkijoukko tuli Herran arkun perässä herkeämättä torviinsa puhaltaen. | |
Kun papit seitsemännen kierroksen jälkeen puhalsivat torviinsa, Joosua antoi israelilaisille käskyn: "Kohottakaa sotahuuto! Herra antaa kaupungin teidän käsiinne. | |
Koko Israel, niin muukalaiset kuin syntyperäiset israelilaisetkin, kaikki kansan vanhimmat, päällysmiehet ja tuomarit seisoivat arkun molemmin puolin niiden leeviläispappien edessä, joiden tehtävänä oli kantaa Herran liitonarkkua. Puolet kansasta katsoi Garisiminvuorta kohti ja toinen puoli Ebalinvuorta kohti. Mooses, Herran palvelija, oli näet määrännyt, että Israelin kansa oli siunattava tällä tavoin. [5. Moos. 11:29, 27:12,13] | |
Nämä ovat ne alueet, jotka israelilaiset ottivat haltuunsa Kanaaninmaasta ja jotka pappi Eleasar ja Joosua, Nunin poika, sekä Israelin heimojen sukukuntien päämiehet jakoivat israelilaisille perintömaiksi. [4. Moos. 34:17,18] | |
He tulivat pappi Eleasarin, Joosuan, Nunin pojan, ja päämiesten luo ja sanoivat: "Herra käski Mooseksen antaa meille perintöosan samoin perustein kuin miespuolisille sukulaisillemme." Ja Joosua antoi myös heille perintöosan Herran käskyn mukaisesti. [4. Moos. 27:7, 36:2] | |
Nämä olivat ne perintömaat, jotka pappi Eleasar ja Joosua, Nunin poika, sekä israelilaisten heimojen päämiehet jakoivat Herran edessä arpomalla pyhäkköteltan edustalla Silossa. Näin maan jako saatiin päätökseen. [Joos. 14:1,2, 18:1] | |
Surmaajan on jäätävä kaupunkiin, ja hänen asiansa on julkisesti tutkittava. Vasta kun virassa oleva ylipappi kuolee, surmaaja saa palata kotiinsa siihen kaupunkiin, josta hän oli paennut." | |
Leeviläissukujen päämiehet tulivat Silossa, Kanaaninmaassa, pappi Eleasarin ja Joosuan, Nunin pojan, sekä Israelin muiden heimojen päämiesten luo | |
Jakoa tehtäessä arpa osui ensimmäiseksi kehatilaissukuihin. Pappi Aaronista polveutuville annettiin arpomalla kolmetoista kaupunkia Juudan, Simeonin ja Benjaminin heimojen alueelta. | |
Aaronin jälkeläisille annettiin Hebron, turvakaupunki, sekä lisäksi Libna, | |
Aaronin suvun papeilla oli siis kaikkiaan kolmetoista kaupunkia laidunmaineen. | |
Israelilaiset lähettivät pappi Pinehasin, Eleasarin pojan, Gileadin maahan Ruubenin ja Gadin heimojen ja Manassen heimon toisen puoliskon luo. [4. Moos. 25:7] | |
Pappi Pinehas sekä kansan päämiehet ja Israelin joukkojen päälliköt, jotka olivat hänen kanssaan, hyväksyivät sen, mitä ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset sanoivat. | |
Pappi Pinehas, Eleasarin poika, sanoi ruubenilaisille, gadilaisille ja manasselaisille: "Nyt me voimme olla varmat, että Herra on yhä keskellämme. Te ette ole olleet hänelle uskottomia ettekä ole tehneet mitään sellaista, minkä vuoksi Herra rankaisisi meitä israelilaisia." | |
Pappi Pinehas, Eleasarin poika, ja päälliköt palasivat Gileadista ruubenilaisten ja gadilaisten luota Kanaaninmaahan muiden israelilaisten luo ja toivat heille nämä tiedot. | |
Miikalla oli oma pyhäkkö, ja hän teki vielä muita jumalankuvia ja efodi-kasukan sekä asetti yhden pojistaan toimimaan pappina. | |
Miika sanoi hänelle: "Jää minun luokseni ja ryhdy minun opettajakseni ja papikseni. Saat minulta kymmenen hopeasekeliä vuodessa sekä vaatetuksen ja elatuksen." Mies suostui | |
Miika asetti hänet papinvirkaan; miehestä tuli Miikan pappi, ja hän jäi asumaan tämän taloon. | |
Miika ajatteli: "Nyt voin olla varma, että Herra on minulle suopea, onhan minulla pappina Leevin heimon mies." | |
Hän kertoi, mitä oli tapahtunut ja kuinka Miika oli palkannut hänet papikseen. [Tuom. 17:10] | |
Pappi vastasi: "Voitte olla rauhassa. Herra pitää teistä huolen matkallanne." | |
ja ne viisi miestä, jotka olivat käyneet maassa tiedustelijoina, menivät sisään ja ottivat efodi-kasukan, hopealla päällystetyn puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat. Pappi seisoi sotilaiden joukossa portilla, | |
ja kun nuo viisi miestä menivät taloon ja ottivat efodi-kasukan, hopealla päällystetyn puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat, hän kysyi heiltä: "Mitä te teette?" | |
He vastasivat: "Ole hiljaa, älä hiisku sanaakaan. Lähde meidän mukaamme, tule meidän opettajaksemme ja papiksemme. Vai oletko mieluummin pappina yhden ainoan miehen talossa kuin kokonaisen Israelin heimon ja sukukunnan pappina?" | |
Pappi suostui. Hän otti efodi-kasukan, puisen jumalankuvan ja muut jumalankuvat ja lähti miesten mukaan. | |
Miika vastasi: "Te otitte minulta jumalat, jotka olin teettänyt, ja veitte minun pappini mennessänne. Mitä minulla enää on jäljellä? Ja sitten vielä kysytte, mikä minulla on hätänä!" | |
Otettuaan Miikalta hänen teettämänsä jumalankuvat ja vietyään hänen pappinsa danilaiset menivät Laisiin ja kävivät sen pahaa aavistamattomien asukkaiden kimppuun, surmasivat heidät ja polttivat kaiken. 18:27-29:[ Joos. 19:47] | |
Danilaiset sijoittivat puisen jumalankuvan kaupunkiinsa. Jonatan, joka oli Mooseksen pojan Gersomin sukukuntaa, ja hänen jälkeläisensä toimivat siellä Danin heimon pappeina, kunnes israelilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen. [2. Kun. 17:23] | |
Elkanalla oli tapana kerran vuodessa lähteä kotikaupungistaan Siloon rukoilemaan Herraa Sebaotia ja uhraamaan hänelle. Siellä oli Herran pappeina kaksi Eelin poikaa, Hofni ja Pinehas. [Joos. 18:1 | Ps. 46:8; Jes. 6:5; Hagg. 1:2] | |
Kerran, kun he olivat lopettaneet uhriateriansa Silossa, Hanna nousi ja astui Herran eteen. Pappi Eeli istui tuolillaan pyhäkön ovenpielessä. | |
Sitten Elkana meni kotiinsa Ramaan, ja poika jäi pappi Eelin luo palvelemaan Herraa. | |
Pappeina heillä oli kansaan nähden tällainen oikeus: Aina kun joku oli teurastanut uhrinsa ja oli keittämässä uhrilihaa, saapui paikalle papin palvelija mukanaan kolmipiikkinen haarukka. | |
Hän pisti sillä keittoastiaan, pataan, kattilaan tai ruukkuun, ja kaiken, mikä nousi haarukan mukana, pappi sai ottaa itselleen. Näin oli tehty kaikille israelilaisille, jotka tulivat Siloon. | |
Mutta nyt papin palvelija saapui jo ennen kuin rasva oli poltettu ja sanoi sille, joka oli uhraamassa: "Anna papille lihaa paistiksi. Hän ei halua keitettyä lihaa, vaan raakaa." [3. Moos. 3:3-5, 10:14] | |
Minä valitsin sinun sukusi Israelin heimojen joukosta papeikseni, suorittamaan alttaripalvelusta, polttamaan uhreja ja kantamaan efodia* edessäni. Minä annoin suvullesi oikeuden kaikkiin uhreihin, joita israelilaiset tuovat. [Efodi oli pyhä arpomisväline, jonka avulla pyydettiin Jumalalta vastausta.] [3. Moos. 7:35,36] |