Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 1930 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Silloin talon vartijat vapisevat, soturit painuvat kumaraan ja jauhajanaiset, vähiin käyneet, ovat jouten. Ikkunoista kurkistelijat jäävät pimeään, | |
Kurjuutensa ja kodittomuutensa päivinä Jerusalem muistaa kaiken sen hyvän, mitä hänellä oli ollut muinaisista ajoista asti. Nyt, kun hänen väkensä kaatui vihollisen käsiin, kukaan ei tullut avuksi. Viholliset vain pilkaten nauroivat nähdessään hänen loppunsa. | |
Kaikille ohikulkijoille hän huutaa: "Pysähtykää, katsokaa! Onko kipua sen kivun vertaista, joka on kannettavakseni pantu? Herra rankaisi minua hehkuvan vihansa päivänä. | |
"Korkeudesta Herra lähetti tulen, painoi sen luihini asti. Hän levitti verkon jalkojeni ansaksi, en voinut paeta. Hän jätti minut virumaan hylättynä, voimattomana päivästä päivään. | |
"Kuule, kuinka minä vaikeroin, kukaan ei lohduta! Viholliseni ovat kuulleet onnettomuudestani ja iloitsevat siitä, että sinä sen lähetit. Sinä olet antanut tulla päivän, josta varoitit. Mutta käyköön heidän samoin kuin minun! [Jer. 50:29, 51:24] | |
Voi! Vihansa pilveen Herra on peittänyt tytär Siionin! Taivaasta maahan hän heitti sinut, Israelin kruunun. Vihansa päivänä hän ei säästänyt koroketta, joka on hänen valtaistuimensa edessä. [1. Aik. 28:2; Ps. 132:7] | |
Myös oman alttarinsa hän jätti, hylkäsi temppelinsä. Hän antoi vihollisen käsiin palatsit ja muurit. Silloin kaikui Herran huoneessa melu ja meteli kuin juhlapäivänä ikään. | |
Kaikki sinun vihollisesi ilkkuvat sinua. He viheltävät, irvistelevät ja sanovat: "Nyt me olemme sinut tuhonneet! Vihdoinkin on tullut päivä, jota odotimme. Omin silmin saimme sen nähdä!" | |
Herra teki sen, minkä oli aikonut, hän toteutti sanansa, jonka oli ilmoittanut jo kauan sitten. Säälimättä hän hajotti sinut, antoi vihollisillesi riemuvoiton, vihamiehillesi täyden vallan. | |
"Katujen pölyssä makaavat lapset ja vanhukset. Neidot ja nuoret miehet ovat kaatuneet miekkaan. Sinä iskit heidät hengiltä vihasi päivänä, teurastit säälimättä. | |
"Kaikki, joita sydämeni kauhistuu, sinä kutsuit tänne kuin juhlaan. Herran vihan päivänä ei ollut pelastunutta, kukaan ei päässyt pakoon. Voi lapsiani, jotka synnytin ja kasvatin! Vihollinen teki heistä lopun." [Valit. 1:15] | |
Hän on nostanut kätensä minua vastaan päivä päivältä yhä uudelleen. | |
Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua, ja sanot: "Älä pelkää." | |
Vastustajani ivaavat minua, puhuvat pahaa kaiket päivät. | |
Jokaista askeltamme tarkataan, emme voi liikkua ulkona. Päivämme ovat luetut, loppumme on lähellä, viimeinen hetkemme on tullut. | |
Miksi sinä tyystin unohdat meidät, miksi hylkäät ainiaaksi? | |
Herra, anna meidän palata luoksesi, niin me palaamme. Uudista päivämme entiselleen. [Jer. 31:18] | |
Tämä tapahtui kuningas Kserkseen aikana, sen Kserkseen, joka hallitsi sataakahtakymmentäseitsemää maakuntaa Intiasta Nubiaan saakka. | |
Kserkses piti siihen aikaan hoviaan Susan kaupungissa, | |
ja päivästä toiseen, kaikkiaan kuuden kuukauden ajan, hän esitteli heille valtakuntansa loistoa ja mahtia, sen aarteita ja rikkauksia. | |
Kun juhla-aika oli päättymässä, Kserkses järjesti kuninkaallisen palatsin puutarha-aukiolla seitsenpäiväiset pidot koko Susan kaupungin väelle, niin ylhäisille kuin alhaisille. | |
Seitsemäntenä päivänä kuningas, joka oli viinistä hilpeällä mielellä, kutsui luokseen Mehumanin, Bissetan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkasin, ne seitsemän eunukkia, jotka olivat hänen henkilökohtaisia palvelijoitaan, | |
Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka ovat kuulleet kuningattaren teosta, ottavat sen jo tänä päivänä puheeksi meidän kanssamme, ja siitäkin koituu kylliksi häpeää ja riitaa. | |
Mordokai itse kuljeskeli joka päivä haaremin sisäpihan lähistöllä saadakseen tietää, mitä Esterille kulloinkin kuului. | |
Kunkin neidon tuli vuorollaan mennä kuningas Kserkseen luo. Sitä ennen tyttö oli saanut kauneudenhoitoa kokonaisen vuoden, kuten oli määrätty. Kuusi kuukautta häntä oli hoidettu mirhaöljyllä ja toiset kuusi kuukautta balsamiöljyillä ja muulla tavoin. | |
Mordokain palvellessa kuninkaan hovissa Bigtan ja Teres, kaksi eunukkia, jotka vartioivat kuninkaan yksityishuoneita, olivat alkaneet vihata kuningasta niin, että vaanivat tilaisuutta tappaakseen hänet. | |
Asia tutkittiin ja havaittiin todeksi, ja Bigtan ja Teres hirtettiin. Tapaus merkittiin kuninkaan aikakirjoihin. [Est. 6:1,2] | |
Kun he olivat päivästä päivään puhuneet tästä hänelle eikä hän siitä piitannut, he kertoivat asian Hamanille saadakseen tietää, oliko Mordokain esittämä syy pätevä. Hän oli näet sanonut olevansa juutalainen. | |
Kuningas Kserkseen kahdennentoista hallitusvuoden ensimmäisen kuukauden aikana, nisan-kuussa, heitettiin Hamanin käskystä puria eli arpaa vuoden jokaisesta päivästä ja kuukaudesta, jotta selviäisi, mikä oli suotuisin päivä Mordokain ja hänen kansansa tuhoamiseksi yhdellä kertaa. Arpa lankesi kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmannelletoista päivälle. [Est. 9:24] | |
Vuoden ensimmäisen kuun kolmantenatoista päivänä kutsuttiin paikalle kuninkaan kirjurit, ja Hamanin määräyksen mukaisesti kirjoitettiin kirjeet kaikille maakuntia johtaville kuninkaan satraapeille ja käskynhaltijoille sekä kaikkien kansakuntien ruhtinaille, kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä. Kirjeet kirjoitettiin kuningas Kserkseen nimissä, ja niihin painettiin sinettileima hänen sormuksellaan. | |
Ne lähetettiin pikalähettien mukana kuninkaan kaikkiin maakuntiin, ja niissä määrättiin, että kaikki juutalaiset, nuoret ja vanhat, naiset ja lapset, oli tuhottava, tapettava ja hävitettävä yhtenä ainoana päivänä, kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmantenatoista päivänä, ja että heidän omaisuutensa sai ryöstää. | |
Kirjeen jäljennös tuli julkaista lakina jokaisessa maakunnassa kaikille kansakunnille, että nämä tietäisivät valmistautua sitä päivää varten. | |
"Kaikki kuninkaan virkamiehet ja kuninkaan maakuntien kansatkin tietävät, että sille miehelle tai naiselle, joka kutsumatta menee kuninkaan palatsin sisäpihaan, on laissa yksi ainoa rangaistus: kuolema. Vain jos kuningas ojentaa häntä kohden kultavaltikkansa, hän saa jäädä eloon. Eikä minua itseäni ole kolmeenkymmeneen päivään kutsuttu kuninkaan luo." | |
"Kutsu koolle kaikki Susan juutalaiset paastoamaan minun puolestani. Älkää syökö älkääkä juoko mitään kolmeen päivään ja kolmeen yöhön. Minäkin paastoan samalla tavoin palvelijattarieni kanssa, ja sitten lähden kuninkaan luo, vaikka se onkin vastoin lakia. Kun minun kerran on kuoltava, niin kuolen." [1. Moos. 43:14] | |
Kolmantena päivänä Ester pukeutui kuninkaalliseen asuunsa, meni kuninkaan palatsin sisäpihaan ja jäi seisomaan valtaistuinsalin oviaukon kohdalle. Kuningas istui valtaistuinsalissa kuninkaallisella valtaistuimellaan vastapäätä oviaukkoa. | |
Ester sanoi: "Jos kuningas suvaitsee kuunnella minua, niin toivoisin, että kuningas tulisi Hamanin kanssa tänään pitoihin, jotka olen järjestänyt kuninkaan kunniaksi." | |
Sinä päivänä Haman lähti pois iloisena ja hyvillään. Mutta kun hän näki Mordokain kuninkaan hovissa eikä tämä noussut osoittamaan hänelle kunnioitustaan, hän raivostui. [Est. 3:2] | |
Nyt toisena pitopäivänä viiniä juotaessa kuningas kysyi jälleen Esteriltä: "Mitä haluat saada, kuningatar Ester? Saat kaiken mitä haluat. Vaikka pyytäisit puolta valtakuntaa, saat sen." [Est. 5:3,6] | |
Vielä samana päivänä kuningas Kserkses antoi kuningatar Esterille Hamanin, juutalaisten vainoojan, kaiken omaisuuden, ja Mordokai sai astua kuninkaan eteen, sillä Ester oli kertonut, että Mordokai oli hänen sukulaisensa. [Est. 2:20] | |
kaikissa kuningas Kserkseen maakunnissa. Se päivä oli kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmastoista päivä. | |
Tämän kirjeen jäljennös tuli julkaista lakina jokaisessa maakunnassa ja saattaa kaikkien kansojen tietoon, jotta juutalaiset voisivat valmistautua kostamaan sinä päivänä vihollisilleen. [Est. 3:14] | |
ja joka ainoassa maakunnassa ja kaupungissa, kaikkialla, minne kuninkaan käsky saapui, oli juutalaisilla ilo ja riemu, pidot ja juhlat. Monet maan muihin kansoihin kuuluvat halusivat käydä juutalaisista, sillä nyt he tunsivat pelkoa juutalaisia kohtaan. | |
Niin tuli kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmastoista päivä, se päivä, jolloin kuninkaan käsky piti toteuttaa. Mutta tuona päivänä, jona juutalaisten viholliset olivat toivoneet saavansa heidät valtaansa, kävikin juuri päinvastoin: juutalaiset saivat valtaansa vastustajansa. [Est. 3:13] | |
Vielä samana päivänä, jona kuningas sai tietää Susan kaupungissa surmattujen määrän, | |
Ester sanoi: "Jos suvaitset, kuningas, niin sallittakoon Susan juutalaisten toimia vielä huomenna samoin oikeuksin kuin tänään, ja ripustettakoon Hamanin kymmenen pojan ruumiit hirsipuuhun." | |
Susan juutalaiset kokoontuivat myös adar-kuun neljäntenätoista päivänä ja tappoivat Susassa kolmesataa miestä, mutta ryöstämään he eivät ryhtyneet. | |
Tämä tapahtui adar-kuun kolmantenatoista päivänä, ja neljännentoista päivän he viettivät jo rauhassa ja juhlivat sitä pito- ja ilopäivänä. | |
Mutta Susan juutalaiset, jotka olivat kokoontuneet sekä kuun kolmantenatoista että neljäntenätoista päivänä, lepäsivät vasta viidentenätoista ja juhlivat sitä pito- ja ilopäivänä. | |
Tämän vuoksi maaseutukaupunkien juutalaiset viettävät adar-kuun neljättätoista päivää iloisena juhlapäivänä, järjestävät pitoja ja lähettävät toisilleen herkkuja lahjaksi. | |
Hän määräsi heidät viettämään joka vuosi juhlana adar-kuun neljättätoista ja viidettätoista päivää | |
muistoksi niistä päivistä, joina juutalaiset olivat päässeet vihollisiltaan rauhaan, ja siitä kuukaudesta, jolloin heidän pelkonsa oli vaihtunut iloksi ja heidän surunsa juhlaksi. Niinä päivinä heidän tuli pitää iloisia juhlia ja pitoja, lähettää toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja köyhille. | |
Tästä syystä juutalaiset alkoivat kutsua näitä päiviä nimellä purim* arpaa tarkoittavan pur-sanan mukaan. Kirjeen sisällön sekä kaiken näkemänsä ja kokemansa perusteella [on monikkomuoto sanasta pur 'arpa'.] | |
he antoivat määräyksen, joka velvoitti heitä itseään, heidän jälkeläisiään ja kaikkia heidän joukkoonsa liittyneitä viettämään vuosittain näitä kahta päivää käskykirjeen ohjeiden mukaisesti ja aina oikeaan aikaan. | |
Nämä kaksi päivää tuli pitää mielessä sukupolvesta toiseen kaikissa perhekunnissa, ja niitä tuli viettää kaikissa maakunnissa ja kaupungeissa, niin että purim-päivien vietto säilyisi muuttumattomana juutalaisten keskuudessa ja pysyisi aina heidän jälkeläistensäkin mielessä. | |
Siinä velvoitettiin juutalaiset viettämään näitä purim-päiviä juutalaisen Mordokain ja kuningatar Esterin säätämänä määräaikana ja niin kuin juutalaiset itsekin olivat säätäneet itselleen ja jälkeläisilleen. Lisäksi siinä oli määräyksiä juhlan aikana pidettävistä paastoista ja valittajaisista. | |
Kaikki hänen mahtavat tekonsa ja saavutuksensa sekä kertomus siitä kunniasta ja vallasta, jonka Mordokai häneltä sai, on merkitty Meedian ja Persian kuninkaiden historiaan. | |
Kuningas käski antaa heille ruokaa omasta pöydästään ja viinejä, joita hän itse joi, ja käski kasvattaa heitä kolme vuotta. Sitten osa heistä pääsisi kuninkaan palvelukseen. | |
"Saisimmeko sentään koettaa kymmenen päivän ajan. Antakaa meille pelkkiä kasviksia syötäväksi ja vain vettä juotavaksi. | |
Valvoja suostui tähän ja antoi heille kymmenen päivää aikaa. | |
Kymmenen päivän kuluttua he näyttivät paljon terveemmiltä kuin ne pojat, jotka olivat saaneet ruokansa kuninkaan pöydästä. [Tob. 1:13] | |
Kuninkaan määräämän ajan mentyä umpeen ylieunukki vei kaikki pojat Nebukadnessarin eteen. | |
Ja näky illoista ja aamuista, jonka sait, on tosi. Mutta pidä salassa se näky, sillä se koskee tulevia päiviä." | |
Minä, Daniel, olin uupunut ja sairas jonkin aikaa. Sitten minä nousin ja palvelin jälleen kuningasta. Minä olin hämmentynyt näystäni enkä saanut siihen selvyyttä. | |
Sinä, Herra, olet oikeudenmukainen, ja me olemme ansainneet osaksemme tulleen häpeän, me Juudan miehet, Jerusalemin asukkaat ja koko Israel, me kaikki, olimmepa lähellä tai kaukana niissä maissa, joihin sinä olet meidät uskottomuutemme tähden hajottanut. [Esra 9:6,7; Bar. 1:15-22] | |
"Ja nyt, Herra, meidän Jumalamme, sinä, joka voimakkaalla kädelläsi ohjasit kansasi pois Egyptistä ja hankit nimellesi sen kunnian, joka sillä on tänäkin päivänä! Me olemme tehneet syntiä ja rikkoneet sinua vastaan. [2. Moos. 13:9+] | |
Niinä päivinä minä, Daniel, vietin suruaikaa kolme viikkoa. | |
Kolmeen viikkoon en syönyt tuoretta leipää, en pannut suuhuni lihaa enkä viiniä enkä voidellut itseäni öljyllä. | |
Ensimmäisen kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä minä olin suuren virran, Tigriksen, rannalla. [1. Moos. 2:14] | |
Hän sanoi minulle: "Älä pelkää, Daniel. Sinun sanasi kuultiin ensimmäisestä päivästä alkaen, jolloin nöyrästi pyysit ymmärrystä Jumalalta. Minä olen tullut sinun sanojesi vuoksi. | |
Nyt olen tullut selittämään sinulle, mitä on tapahtuva kansallesi aikojen lopussa. Sillä myös tämä näky koskee niitä aikoja." [Dan. 8:26] | |
"Hänen sijaansa on nouseva mies, joka lähettää sortajan Ihanaan valtakuntaan. Muutamassa päivässä tuo mies tuhoutuu, ei kuitenkaan ilmikapinassa eikä sodassa. [2. Makk. 3:7,29] | |
Kansan oikeat opettajat neuvovat monia, mutta kauan heitä sorretaan miekalla ja tulella, vankeudella ja ryöstöllä. [Dan. 12:3] | |
Onnellinen se, joka jaksaa odottaa ja kestää tuhatkolmesataakolmekymmentäviisi päivää! | |
Mutta mene sinä siksi kunnes loppu tulee, lepää ja nouse saamaan osasi aikojen lopussa." [Jes. 26:20] | |
He viettivät säädösten mukaisesti myös lehtimajanjuhlaa ja uhrasivat joka päivä niin monta polttouhria kuin siksi päiväksi oli säädetty. [3. Moos. 23:34+] | |
Näitä polttouhreja alettiin uhrata seitsemännen kuun ensimmäisestä päivästä lähtien, vaikka Herran temppelin rakentamista ei vielä ollut aloitettu. | |
he tulivat Serubbabelin ja sukujen päämiesten luo ja sanoivat: "Me tulemme mukaan rakentamaan, sillä mekin palvelemme teidän Jumalaanne. Hänelle me olemme uhranneet siitä lähtien, kun Assyrian kuningas Asarhaddon toi meidät tänne." [2. Kun. 17:24-41] | |
He lahjoivat virkamiehiä tehdäkseen tyhjäksi Juudan kansan hankkeen. Tätä jatkui niin kauan kuin Persian kuningas Kyyros eli, aina kuningas Dareioksen hallituskauteen asti. | |
Kuningas Artakserkseen aikana Bislam, Mitredat ja Tabel kirjoittivat virkatovereidensa kanssa kirjeen kuninkaalle. Se oli kirjoitettu aramealaisin kirjaimin ja aramean kielellä.* [Jakso 4:8--6:18on alkutekstissä kirjoitettu aramean kielellä.] | |
Riemuiten he viettivät happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivän ajan. He iloitsivat, koska Herra oli tehnyt Assyrian kuninkaan* heille suopeaksi, niin että kuningas auttoi heitä Israelin Jumalan temppelin rakentamisessa. [»Assyrian kuningas» tarkoittaa tässä Persian kuningasta.] [2. Moos. 12:17+] | |
Kokosin heidät joelle, joka virtaa Ahavaan päin, ja leiriydyimme sen rannalle kolmeksi päiväksi. Kansan joukossa näin pappeja, mutta en yhtään leeviläistä. | |
Saavuttuamme Jerusalemiin lepäsimme kolme päivää. | |
Neljäntenä päivänä punnitsimme hopean, kullan ja astiat Jumalamme temppelissä ja luovutimme ne pappi Meremotille, Urian pojalle. Läsnä olivat myös Eleasar, Pinehasin poika, ja leeviläiset Josabad, Jesuan poika, ja Noadja, Binnuin poika. | |
Isiemme ajoista tähän päivään asti meidän syyllisyytemme on ollut suuri, ja syntiemme vuoksi me kaikki, myös kuninkaamme ja pappimme, olemme joutuneet vieraitten maitten kuninkaiden käsiin, surmattaviksi, vangittaviksi, ryöstettäviksi ja häväistäviksi, niin kuin vieläkin tapahtuu. | |
Herra, Israelin Jumala, sinä olet armollinen. Sen vuoksi meitä on pieni joukko pelastuneita jäljellä. Mutta nyt olemme tässä sinun edessäsi raskaasti rikkoneina. Kaiken tämän jälkeen emme voi kestää edessäsi." | |
Jos joku ei saapuisi kolmen päivän kuluessa, niin kuin johtomiehet ja vanhimmat olivat määränneet, hänen koko omaisuutensa takavarikoitaisiin ja hänet erotettaisiin kotiin palanneiden yhteisöstä. [4. Moos. 21:2+] | |
Kolmen päivän kuluttua, yhdeksännen kuun kahdentenakymmenentenä päivänä, kaikki Juudan ja Benjaminin miehet olivat koolla Jerusalemissa. Pelosta vavisten kansa värjötti rankkasateessa aukiolla temppelin edessä. | |
Mutta meitä on paljon, ja koska nyt on sateiden aika, emme voi seistä täällä ulkona. Eikä tätä asiaa saada hoidetuksi päivässä tai parissa, sillä joukossamme on paljon niitä, jotka ovat syyllistyneet tähän rikkomukseen. | |
Pakkosiirtolaisuudesta palanneet päättivät tehdä niin kuin oli ehdotettu. Pappi Esra valitsi nimeltä mainiten joukon sukujen päämiehiä. He kokoontuivat tutkimaan asiaa kymmenennen kuun ensimmäisenä päivänä, | |
ja ensimmäisen kuun ensimmäiseen päivään mennessä he olivat selvittäneet kaikki tapaukset, joissa miehellä oli muukalainen vaimo. | |
Tämän kuultuani istuin monta päivää maassa itkien ja murehtien ja paastoten. Minä rukoilin taivaan Jumalaa: | |
Avaa silmäsi näkemään ja korvasi kuulemaan palvelijasi rukous! Yötä päivää minä rukoilen sinua palvelijoidesi, israelilaisten, puolesta, ja tunnustan tässä synnit, joita olemme tehneet sinua vastaan. "Myös minä itse ja perhekuntani olemme tehneet syntiä. | |
Herra, avaa korvasi kuulemaan minun rukoustani ja kaikkien niiden palvelijoidesi rukousta, jotka tahtovat pelätä ja kunnioittaa sinun nimeäsi! Täytä nyt pyyntöni ja anna kuninkaan osoittaa minulle suopeutta!" Minä olin kuninkaan juomanlaskija. | |
Kun olin saapunut Jerusalemiin ja ollut siellä kolme päivää, | |
hän sanoi veljilleen ja Samarian sotajoukolle: "Mitä nuo kurjat juutalaiset oikein tekevät? Aikovatko he rakentaa muurin uudelleen? Sitäkö varten he toimittavat uhrejaan? Luulevatko he saavansa muurin valmiiksi yhdessä päivässä? Kuvittelevatko he herättävänsä palaneet kivet tuhkakasoista eloon?" |