header
Sanahaku יום (yowm yome) day

Löytyi 1930 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

Job 7:16 

Olen saanut tarpeekseni! Enhän kuitenkaan elä ikuisesti. Päästä jo irti! Minun elämäni on häipyvä henkäys.

Job 8:9 

Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo. [1. Aik. 29:15+]

Job 9:25 

Minun päiväni rientävät nopeammin kuin juoksija, ne häipyvät luotani, onnea ne eivät saaneet nähdä, 9:25,26:[ Ps. 90:9,10]

Job 10:5 

Ovatko sinun päiväsi vähät kuin ihmisen päivät, hupenevatko sinun vuotesi niin kuin ihmisen vuodet?

Job 10:20 

Ovathan päiväni vähät ja ne päättyvät pian. Päästä jo irti! Anna minun iloita hetki, 10:20-22:[ Ps. 39:14]

Job 12:12 

Vanhuksillako vain on viisaus, pitkä ikäkö yksin antaa ymmärryksen?

Job 14:1 

Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. 14:1,2:[ Ps. 39:5,6, 89:48, 90:10, 102:12]

Job 14:5 

Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota hän ei voi ylittää.

Job 14:6 

Käännä siis katseesi hänestä pois, jätä hänet rauhaan, että hän saisi iloita kuin palkkalainen työpäivän päätyttyä. [Ps. 39:14]

Job 14:14 

Mutta voiko ihminen herätä eloon, kun hän on kuollut? Niin kauan kuin työvuoroni jatkuu, minä kuitenkin odotan, että raadanta päättyy.

Job 15:10 

Tässä on viisaita harmaapäitä, vanhempia kuin sinun isäsi. [Job 32:7]

Job 15:20 

Jumalaton viettää kaikki päivänsä ahdistuksen alla, sortajan vuodet jäävät vähiin. [Jes. 48:22]

Job 15:23 

Hän harhailee ruokaa etsien mutta ei löydä, hän tietää, että pimeyden päivä saapuu.

Job 15:32 

Se mies kuihtuu ennen aikaansa, hänen lehvänsä eivät koskaan puhkea kukoistukseen. [Job 22:16; Ps. 55:24]

Job 17:1 

Henkeäni ahdistaa, päiväni pimenevät, hauta odottaa.

Job 17:11 

Päiväni haipuvat pois, tyhjiin valuvat kaikki minun aikeeni, kaikki sydämeni toiveet.

Job 17:12 

Te väitätte yötä päiväksi, sanotte, että valo on lähellä, vaikka on aivan pimeää. [Job 5:17, 8:21, 11:17]

Job 18:20 

Lännen asukkaat järkyttyvät hänen kohtalostaan, idän miehet vapisevat kauhusta.

Job 20:28 

Hänen talonsa vauraus häipyy tyhjiin, kun vesi syöksyy kaiken yli vihan päivänä. [Sananl. 11:4; Hes. 7:19 | Matt. 7:27]

Job 21:13 

Heidänkin päivänsä ovat onnen päiviä, rauhassa he saavat laskeutua tuonelaan.

Job 21:30 

Pahat säästyvät tuhon päivänä, jumalaton viedään turvaan, kun vihan päivä tulee.

Job 23:2 

-- Tänäkin päivänä ajatukseni nousevat kapinaan. Murehtiminen vie minulta voimat.

Job 24:1 

Minkä tähden vain Kaikkivaltias tietää tilinteon hetket, miksi ne ovat salaisuus niille, jotka tuntevat hänet? [Luuk. 17:22]

Job 27:6 

Minä olen oikeassa. Siitä en luovu, en tingi. Omatuntoni ei minua syytä, ei mistään, mitä elämäni päivinä olen tehnyt. [1. Kor. 4:4]

Job 29:2 

-- Kunpa kaikki taas olisi niin kuin ennen, kun Jumala vielä piti minusta huolen!

Job 29:4 

Kunpa palaisi kukoistukseni aika, jolloin Jumala suojeli majaani

Job 29:18 

Minä ajattelin: "Olen kuin tarun lintu. Vaikka se tuhoutuu pesänsä kanssa, sen päivät vain lisääntyvät.

Job 30:1 

Ja nyt he nauravat minulle, miehet, minua nuoremmat -- nuo, joiden isiä en pitänyt minään, en kelvollisina edes paimenkoirieni pariin! [Job 29:8]

Job 30:16 

Ja nyt, onnettomuudet tarttuvat minuun ja elämä valuu minusta pois. [Ps. 22:15]

Job 30:25 

Enkö minä itkenyt yhdessä kovaosaisten kanssa? Enkö minä surrut köyhien osaa? [Job 4:3,4, 29:12-17]

Job 30:27 

Sisälläni kuohuu, sydämeni ei rauhoitu, sillä jokainen päivä tuo vain tuskaa.

Job 32:4 

Elihu oli odottanut ennen kuin ryhtyi puhumaan, koska toiset olivat häntä vanhempia.

Job 32:6 

Nyt busilainen Elihu, Barakelin poika, alkoi puhua ja sanoi: -- Vähät ovat minun elämäni päivät, kun vertaan teihin, vanhuksiin. Siksi minä arastelin ja pelkäsin lähteä kertomaan, mitä minä tiedän.

Job 32:7 

Ajattelin: "Puhukoot nuo vanhat, puhukoot viisauden sanoja ne, joilla on takanaan paljon vuosia." [Job 12:12]

Job 33:25 

Silloin hänen ruumiinsa elpyy, hänestä tulee yhtä uljas kuin hän oli nuoruutensa päivinä.

Job 36:11 

Jos hän silloin kuulee Jumalan ääntä ja jälleen tottelee häntä, hän saa osakseen onnen päiviä, hänen vuotensa täyttyvät ilosta. [5. Moos. 30:19]

Job 38:12 

Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran? Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,

Job 38:21 

Totta kai, sinähän tiedät kaiken, sinä synnyit jo ennen niitä, niin suuri on päiviesi luku!

Job 38:23 

Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten, sodan päiviä, taistelun päivää varten. [2. Moos. 9:18; Joos. 10:11]

Job 42:17 

ja hän kuoli korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saaneena. [1. Moos. 25:8, 35:29]

Sananl. 3:2 

sillä ne kartuttavat päiviesi määrää, antavat sinulle elinvuosia ja menestystä.

Sananl. 3:16 

Sen oikeassa kädessä on pitkä ikä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. [Sananl. 4:10, 9:11, 10:27]

Sananl. 4:18 

Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.

Sananl. 6:34 

Sillä mustasukkaisen miehen raivo ei laannu, ei hän tunne sääliä, kun koston aika tulee,

Sananl. 7:9 

Oli jo ilta, alkoi hämärtää, päivä oli pimentymässä yöksi,

Sananl. 7:14 

"Olen luvannut uhrata yhteysuhrin, ja tänään täytän lupaukseni.

Sananl. 7:20 

Rahansakin hän otti mukaan, hän palaa kotiin vasta täydenkuun päivänä."

Sananl. 8:30 

Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.

Sananl. 8:34 

Hyvin käy sen, joka minua kuulee, päivästä päivään valvoo ovellani, valppaana odottaa sen kynnyksellä.

Sananl. 9:11 

"Minä, viisaus, lisään elinpäiviäsi, kartutan elämäsi vuosia. [Sananl. 3:16+]

Sananl. 10:27 

Herran pelko kartuttaa elinpäiviä, jumalattomalta vuodet hupenevat. [Sananl. 3:16+]

Sananl. 11:4 

Rikkaus ei vihan päivänä auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta. [Sananl. 10:2; Hes. 7:19; Sef. 1:18]

Sananl. 12:16 

Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee.

Sananl. 15:15 

Köyhälle jokainen päivä on paha, mutta valoisa mieli tekee arjesta juhlan.

Sananl. 16:4 

Kaiken on Herra tehnyt tarkoituksiaan varten, jumalattomankin -- kohtaamaan kovan päivän.

Sananl. 21:26 

Ahne on aina ottamassa, vanhurskas antaa, ei kitsastele.

Sananl. 21:31 

Itse valjastat hevosesi taisteluun, mutta voitto on Herran kädessä. [Ps. 20:8+]

Sananl. 22:19 

Turvaa Herraan -- siksi minä sinulle puhun, siksi saatan tietoosi kaiken tämän.

Sananl. 23:17 

Älä kadehdi niitä, jotka elävät synnissä, elä Herran pelossa päivästä päivään. [Sananl. 24:1]

Sananl. 24:10 

Annatko periksi ahdingon tullen? Vähätpä ovat voimasi.

Sananl. 25:13 

Kuin jääkylmä juoma elopellolla on luotettava lähetti herralleen: hän palauttaa tämän hervonneet voimat.

Sananl. 25:19 

Kuin heiluva hammas ja horjuva jalka on ystävä, joka hädässä pettää.

Sananl. 25:20 

Riisutko vaatteesi pakkasella? Kaadatko lipeään etikkaa? Ilolaulujako laulat murheelliselle?

Sananl. 27:1 

Huomispäivästä älä kersku, ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan. [Jaak. 4:14]

Sananl. 27:10 

Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää. Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo. Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

Sananl. 27:15 

Kuin katonraosta sateella tippuva vesi, sellainen on nalkuttava vaimo.

Sananl. 28:16 

Lyhytnäköinen se ruhtinas, joka riistää kansaa, pitkäikäinen se, joka väärää voittoa vihaa. [Sananl. 29:4]

Sananl. 31:12 

Hän toimii miehensä parhaaksi, ei vahingoksi, kaikkina elämänsä päivinä.

Sananl. 31:25 

Häntä seuraa menestys ja kunnia, hän katsoo hymyillen tuleviin päiviin.

Ruut 1:1 

Siihen aikaan, kun tuomarit hallitsivat Israelia, tuli kerran nälänhätä maahan. Muuan mies Juudan Betlehemistä muutti silloin vaimonsa ja kahden poikansa kanssa siirtolaiseksi Moabin maahan.

Ruut 2:19 

"Missä sinä olet tänään ollut poimimassa?" kysyi Noomi. "Kenen pellolla olit? Siunattu se, joka on kohdellut sinua noin hyvin!" Ruut kertoi nyt anopilleen, missä oli ollut, ja sanoi: "Se mies, jonka pellolla tänään olin, on nimeltään Boas."

Ruut 3:18 

Silloin Noomi sanoi: "Odota rauhassa, tyttäreni, kunnes saat tietää, miten asia ratkeaa. Se mies ei hellitä, vaan vie asiansa päätökseen vielä tänä päivänä."

Ruut 4:5 

Boas jatkoi: "Samalla kun pelto siirtyy Noomilta sinun haltuusi, sinä joudut ottamaan hoiviisi myös moabilaisen Ruutin, Noomin pojan lesken, jotta vainajan perintömaa pysyisi hänen jälkeläistensä nimissä." [5. Moos. 25:5,6]

Ruut 4:9 

Silloin Boas sanoi vanhimmille ja koko muulle väelle: "Te olette tänään sen todistajina, että minä lunastan Noomilta kaiken Elimelekille, Kiljonille ja Mahlonille kuuluneen omaisuuden.

Ruut 4:10 

Lisäksi otan omakseni moabilaisen Ruutin, Mahlonin lesken, jotta vainajan nimi säilyisi hänen perintömaallaan eikä katoaisi hänen sukukunnastaan ja kotikaupungistaan. Te olette tänään sen todistajina."

Ruut 4:14 

Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka antoi sinulle sukulunastajan. Tulkoon poika kuuluisaksi Israelissa,

Laul. l. 2:17 

Kun tuulenhenki illalla viriää ja varjot pitenevät, tule silloin, rakkaani, riennä kuin gaselli, tule kuin peura tuoksuville kummuille! [Laul. l. 4:6]

Laul. l. 3:11 

Tulkaa ulos, Jerusalemin tytöt! Katsokaa, Siionin tyttäret: tässä on kuningas Salomo! Hän kantaa kruunua, jonka äidiltään sai tänään, hääpäivänään, suurena ilonpäivänään!

Laul. l. 4:6 

Kun tuulenhenki illalla viriää ja varjot pitenevät, minä nousen mirhavuorelle, suitsukekukkulalle. [Laul. l. 2:17]

Laul. l. 8:8 

Muut: Meillä on pikkusisar, jolla ei vielä ole rintoja. Mitä me teemme sisarellemme, kun häntä aletaan kysellä?

Saarn. 2:3 

Päätin sitten virkistää itseäni viinillä -- päästämättä silti viisautta ohjaksista -- ja sillä tavoin antaa mielettömyydelle vallan, kunnes näkisin, mitä ihmisen on paras tehdä vähinä elinpäivinään tämän taivaan alla.

Saarn. 2:16 

Viisaasta ei jää ikuista muistoa enempää kuin tyhmästäkään, tulevina päivinä molemmat unohdetaan. Niin kuolee viisas kuin tyhmäkin! [Ps. 49:11; Viis. 2:4]

Saarn. 2:23 

Ovathan hänen päivänsä pelkkää huolta ja hänen työnsä murhetta, eikä hänen mielensä saa lepoa edes yöllä. Tämäkin on turhuutta.

Saarn. 5:16 

Kaikki päivänsä hän kulutti pimeässä huolia kantaen, vaivaa ja murhetta kärsien.

Saarn. 5:17 

Niinpä olenkin havainnut, että on oikein ja paikallaan syödä ja juoda ja nauttia elämästä kaiken sen vaivan keskellä, jota ihminen näkee vähinä Jumalan antamina elinpäivinään auringon alla; sellainen on hänen osansa. 5:17-19:[ Saarn. 2:24+]

Saarn. 5:19 

Kun Jumala täyttää mielen iloa tuottavilla askareilla, ei ihminen ehdi ajatella elinpäiviensä kulumista.

Saarn. 6:3 

Vaikka mies saisi sata lasta ja eläisi lukemattomia vuosia -- niin monta kuin ihmisen suinkin on mahdollista elää -- niin jos hän ei kaikesta tästä huolimatta saa tyydytystä elämästään eikä edes kunniallista hautausta, minä sanon: kuolleena syntynyt on häntä onnellisempi.

Saarn. 6:12 

Kuka tietää, mikä on ihmiselle hyväksi hänen vähinä ja turhina elinpäivinään, jotka hän viettää varjon tavoin? Entä kuka pystyy kertomaan ihmiselle, mitä seuraa hänen jälkeensä auringon alla? [1. Aik. 29:15+ | Saarn. 8:7, 10:14]

Saarn. 7:1 

Hyvä maine on parempi kuin kallis öljy ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä. [Sananl. 22:1; Sir. 41:12 | Saarn. 4:2]

Saarn. 7:10 

Älä kysele, miksi asiat ennen olivat paremmin kuin nyt, sillä et sinä viisauttasi sitä kysy.

Saarn. 7:14 

Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa.

Saarn. 7:15 

Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni: hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein, jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan. [Job 12:6+]

Saarn. 8:8 

Ihminen ei ole tuulen valtias, ei hän pysty sitä pidättämään, eikä kukaan hallitse kuolemansa hetkeä. Sodasta ei ole pääsyä, eikä synti päästä tekijäänsä vapaaksi.

Saarn. 8:13 

ja tiedän myös, että jumalattomalle ei käy hyvin: koska hän ei pelkää Jumalaa, hänen elinpäivänsä häipyvät kuin pakeneva varjo.

Saarn. 8:15 

Niinpä minä ylistin iloa, koska ihmisellä ei ole auringon alla muuta onnea kuin syödä ja juoda ja iloita. Tämä ilo seuraa häntä kaiken vaivannäön keskellä niinä elinpäivinä, jotka Jumala on hänelle antanut auringon alla. [Saarn. 2:24+]

Saarn. 8:16 

Kun koetin perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä yötä päivää tekee saamatta untakaan silmiinsä,

Saarn. 9:9 

Nauti elämästä rakastamasi vaimon kanssa kaikkina turhina elinpäivinäsi, jotka Jumala on antanut; se on osasi tässä elämässä auringon alla, kaiken vaivannäkösi keskellä.

Saarn. 11:1 

Lähetä leipäsi veden yli, ajan mittaan voit saada sen takaisin.

Saarn. 11:8 

Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon. Kaikki, mikä häntä kohtaa, on turhuutta. [Saarn. 1:2+]

Saarn. 11:9 

Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen, nauti nuoruutesi päivistä! Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja, mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle. [Saarn. 12:14]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20>