header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku יהוה (Y@hovah yeh-ho-vaw' ) LORD

Löytyi 5522 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

2. Aik. 15:12 

He antoivat lupauksen, että palvelisivat Herraa, isiensä Jumalaa, koko sydämestään ja sielustaan [Joos. 24:25; 2. Kun. 23:3]

2. Aik. 15:13 

ja että jokaisen, joka ei palvele Herraa, Israelin Jumalaa, olisi kuoltava, olipa hän nuori tai vanha, mies tai nainen. [5. Moos. 13:10, 17:5]

2. Aik. 15:14 

Trumpettien ja torvien soidessa ja riemun raikuessa he vannoivat tämän Herralle.

2. Aik. 15:15 

Kaikki Juudan asukkaat iloitsivat valasta. Koska he vannoivat sen vilpittömin mielin ja kääntyivät sydämensä halusta Herran puoleen, Herra kuuli heitä ja antoi heidän elää rauhassa, kenenkään ahdistamatta.

2. Aik. 16:2 

Asa otti silloin Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarrekammioista hopean ja kullan ja lähetti ne Ben- Hadadille, Syyrian* kuninkaalle, joka asui Damaskoksessa. Hän käski sanoa kuninkaalle: [Nimeä Syyria on käytetty yhtyneiden aramealaisheimojen muodostamasta valtiosta, jonka pääkaupunki oli Damaskos. Hepreassa käytetään samaa nimitystä aram sekä aramealaisista että Syyriasta ja syyrialaisista.]

2. Aik. 16:7 

Noihin aikoihin tuli näkijä Hanani Juudan kuninkaan Asan luo ja sanoi hänelle: "Koska olet turvautunut Syyrian kuninkaaseen etkä Herraan, Jumalaasi, Syyrian kuninkaan sotajoukko pelastuu joutumasta sinun valtaasi.

2. Aik. 16:8 

Olihan nubialaisia ja libyalaisiakin suuri joukko ja heillä oli suuret määrät sotavaunuja ja hevosia, mutta koska sinä turvauduit Herraan, hän antoi heidät sinun käsiisi. [2. Aik. 14:10]

2. Aik. 16:9 

Herran valvova katse kiertää koko maata, jotta hän voisi vahvistaa niitä, jotka vilpittömin sydämin palvelevat häntä. Sinä olet nyt tehnyt tyhmästi. Tästä lähtien joudut jatkuvasti käymään sotia." [Sak. 4:10 | 1. Kun. 15:32]

2. Aik. 16:12 

Kolmantenakymmenentenäyhdeksäntenä hallitusvuotenaan Asa sairastui pahaan jalkatautiin. Mutta sairauteensakaan hän ei etsinyt apua Herralta vaan lääkäreiltä.

2. Aik. 17:3 

Herra auttoi Josafatia, sillä hän vaelsi samoja teitä, joita hänen isänsä oli hallituskautensa alussa kulkenut. Hän ei palvellut baaleja,

2. Aik. 17:5 

Herran avulla hänestä tuli voimakas kuningas. Juudan asukkaat toivat Josafatille lahjoja, ja hän sai paljon rikkautta ja kunniaa. [1. Sam. 10:27; 2. Aik. 18:1]

2. Aik. 17:6 

Hän kulki horjumatta Herran tietä ja hävitti jälleen Juudasta kukkulapyhäköt ja asera-tarhat.

2. Aik. 17:9 

He kaikki opettivat Juudassa. Herran lain kirja mukanaan he kiersivät Juudan kaupungeissa ja opettivat kansaa.

2. Aik. 17:10 

Juudan naapurivaltakunnissa syntyi sellainen kauhu Herraa kohtaan, etteivät ne uskaltaneet ryhtyä sotaan Josafatia vastaan. [1. Moos. 35:5+]

2. Aik. 17:16 

sekä Amasja, Sikrin poika, joka vapaaehtoisesti palveli Herraa kahdensadantuhannen soturin johtajana.

2. Aik. 18:4 

Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: "Kysy sentään ensin Herran mieltä."

2. Aik. 18:6 

Josafat kysyi: "Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?"

2. Aik. 18:7 

Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat.

2. Aik. 18:10 

Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.'"

2. Aik. 18:11 

Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

2. Aik. 18:13 

Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Jumalani sanoo."

2. Aik. 18:15 

Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet saa puhua minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä?"

2. Aik. 18:16 

Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, kuin lammaslauman paimenta vailla. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'"

2. Aik. 18:18 

Miika sanoi vielä: "Kuulkaa siis Herran sana! Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan, ja kaikki taivaan joukot seisoivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

2. Aik. 18:19 

Ja Herra sanoi: 'Kuka eksyttäisi Ahabin, Israelin kuninkaan, niin että hän lähtee sotaretkelle ja kaatuu Ramot-Gileadissa?' Yksi vastasi yhtä, toinen toista,

2. Aik. 18:20 

kunnes esiin tuli muuan henki. Se asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä eksytän hänet.' 'Millä tavoin?' kysyi Herra.

2. Aik. 18:22 

Ja niin on käynyt, Herra on lähettänyt valheen hengen näiden profeettojesi suuhun. Onnettomuuden hän on sinun osallesi määrännyt!"

2. Aik. 18:23 

Silloin Sidkia, Kenaanan poika, tuli siihen. Hän löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Olisiko muka Herran henki poistunut minusta ja alkanut puhua sinun kauttasi?"

2. Aik. 18:27 

Miika sanoi siihen: "Jos sinä palaat onnellisesti, silloin Herra ei ole puhunut minun kauttani." Ja vielä hän sanoi: "Tulkoon tämä kaikkien kansojen tietoon!"

2. Aik. 18:31 

Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on Israelin kuningas", ja he piirittivät hänet käydäkseen hänen kimppuunsa. Silloin Josafat huusi apua, ja Herra auttoi häntä ja houkutteli miehet pois hänen ympäriltään.

2. Aik. 19:2 

Näkijä Jehu, Hananin poika, tuli kuninkaan luo ja sanoi hänelle: "Pitikö sinun auttaa jumalatonta? Sinähän olet Herran vihollisten ystävä. Tämän vuoksi sinua kohtaa Herran viha. [2. Aik. 16:7]

2. Aik. 19:4 

Tämän jälkeen Josafat pysytteli omassa maassaan. Hän liikkui kuitenkin paljon kansan keskuudessa Beersebasta aina Efraimin vuoristoon asti ja sai kansan jälleen palvelemaan Herraa, isiensä Jumalaa.

2. Aik. 19:6 

Hän sanoi heille: "Harkitkaa tarkoin, mitä teette, sillä te ette ole vastuussa ihmisille, vaan Herralle. Hän on mukana, kun te lausutte tuomion. [Room. 13:4]

2. Aik. 19:7 

Pelätkää Herraa ja olkaa työssänne tunnollisia, sillä Herra, meidän Jumalamme, ei suvaitse vääryyttä, puolueellisuutta eikä lahjusten ottoa." [5. Moos. 10:17; Job 34:19]

2. Aik. 19:8 

Myös Jerusalemiin Josafat asetti leeviläisiä, pappeja ja Israelin sukujen päämiehiä antamaan tuomioita Herran lain mukaan ja ratkaisemaan Jerusalemin asukkaiden välisiä riita-asioita. [5. Moos. 17:8, 21:5]

2. Aik. 19:9 

Hän antoi heille tällaiset määräykset: "Ohjatkoon työtänne Herran pelko, toimikaa tunnollisesti ja vilpittömin mielin!

2. Aik. 19:10 

Kun muissa kaupungeissa asuvat virkaveljenne tuovat oikeusasioita teidän ratkaistaviksenne -- olipa kysymyksessä murha tai tappo tai muu rikkomus lakia, käskyjä, säädöksiä tai ohjeita vastaan -- varoittakaa heitä, jotta he pysyisivät nuhteettomina Herran edessä ja jotta Herran viha ei kohtaisi heitä ja teitä itseänne. Toimikaa näin, niin olette puhtaat Jumalan edessä.

2. Aik. 19:11 

Pappi Amarja on esimiehenne kaikissa Herran lakia koskevissa asioissa ja Juudan heimon päämies Sebadja, Ismaelin poika, kaikessa mikä koskee kuningasta. Leeviläiset saavat toimia teidän kirjureinanne. Ryhtykää tarmokkaasti työhön! Olkoon Herra niiden kanssa, jotka tekevät hyvää."

2. Aik. 20:3 

Pelästyneenä Josafat kääntyi Herran puoleen ja julisti sitten koko Juudaan paaston.

2. Aik. 20:4 

Juudan asukkaat kokoontuivat rukoilemaan. Myös kaikista maaseudun kaupungeista tultiin rukoilemaan Herraa.

2. Aik. 20:5 

Josafat astui Juudan ja Jerusalemin asukkaiden eteen, jotka olivat kokoontuneet Herran temppelin uudelle esipihalle, [2. Aik. 4:9]

2. Aik. 20:6 

ja sanoi: "Herra, meidän isiemme Jumala! Sinä olet Jumala, joka asut taivaassa ja hallitset kaikkia maan valtakuntia. Sinun on kaikki voima ja valta, kukaan ei voi sinua vastustaa.

2. Aik. 20:13 

Koko Juudan kansa seisoi Herran edessä, myös naiset ja lapset.

2. Aik. 20:14 

Silloin Herran henki tuli joukon keskellä seisovaan leeviläiseen Jahasieliin, joka oli Asafin sukua, Sakarjan poika; hänen isoisänsä oli Benaja, tämän isä Jeiel ja tämän Mattanja.

2. Aik. 20:15 

Hän lausui: "Kuulkaa, koko Juudan kansa, Jerusalemin asukkaat ja kuningas Josafat! Näin sanoo teille Herra: Älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö tuota valtavaa sotajoukkoa, sillä tämä ei ole teidän sotanne vaan Jumalan.

2. Aik. 20:17 

Mutta teidän ei pidä ryhtyä taisteluun. Jääkää vain paikoillenne ja katselkaa, millaisen avun Herra teille antaa. Juudan ja Jerusalemin asukkaat, älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö, vaan lähtekää huomenna heitä vastaan! Herra on teidän kanssanne." [2. Moos. 14:13,14]

2. Aik. 20:18 

Silloin Josafat heittäytyi kasvoilleen maahan, ja myös kaikki Juudan ja Jerusalemin asukkaat heittäytyivät maahan rukoilemaan Herraa.

2. Aik. 20:19 

Ja Kehatin ja Korahin sukuun kuuluvat leeviläiset virittivät voimakkaalla äänellä ylistyslaulun Herralle, Israelin Jumalalle.

2. Aik. 20:20 

Varhain seuraavana aamuna he lähtivät kulkemaan kohti Tekoan autiomaata. Kun he olivat lähdössä, Josafat astui esiin ja sanoi: "Kuulkaa minua, Juudan kansa ja Jerusalemin asukkaat! Luottakaa Herraan, Jumalaanne, niin kukaan ei teitä voita. Luottakaa hänen profeettojensa sanaan, niin teidän käy hyvin." [Jes. 7:9]

2. Aik. 20:21 

Neuvoteltuaan kansan kanssa hän sijoitti aseellisten joukkojen eteen laulajat, jotka pyhä asu yllään lauloivat Herralle ylistystä: -- Kiittäkää Herraa, iäti kestää hänen armonsa! [Ps. 106:1, 136:1]

2. Aik. 20:22 

Samalla hetkellä, kun laulajat alkoivat riemuhuudoin ylistää Herraa, lähetti Herra väijyksissä olleen joukon Juudaan hyökkäävien ammonilaisten, moabilaisten ja Seirin vuoriston miesten sekaan. Kaikki nämä lyötiin,

2. Aik. 20:26 

Neljäntenä päivänä he kokoontuivat Berakalaaksoon ja ylistivät siellä Herraa. Sen vuoksi paikka sai nimensä, joka sillä yhä vieläkin on.* [Nimi Beraka merkitsee 'siunaus', 'ylistys'.]

2. Aik. 20:27 

Juudan ja Jerusalemin miehet palasivat Josafatin johtamina Jerusalemiin iloiten ja riemuiten, koska Herra oli lyönyt heidän vihollisensa.

2. Aik. 20:28 

He saapuivat Jerusalemiin harppujen, lyyrain ja torvien soidessa ja menivät Herran temppeliin.

2. Aik. 20:29 

Ja kaikki valtakunnat joutuivat kauhun valtaan, kun ne saivat kuulla, miten Herra oli sotinut Israelin vihollisia vastaan. [1. Moos. 35:5+]

2. Aik. 20:32 

Josafat vaelsi isänsä Asan tietä eikä poikennut siltä, vaan teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä.

2. Aik. 20:37 

Mutta Elieser, Dodavan poika Maresasta, ennusti Josafatille: "Koska olet tehnyt liiton Ahasjan kanssa, Herra särkee sen mitä olet rakentanut." Ja laivat haaksirikkoutuivat eivätkä päässeet Tarsisiin.

2. Aik. 21:6 

Joram kulki samaa tietä kuin Israelin kuninkaat. Hänellä oli vaimonaan Ahabin tytär, ja Ahabin suvun tavoin hän teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä.

2. Aik. 21:7 

Herra ei kuitenkaan tahtonut hävittää Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin kanssa ja luvannut jättää Daavidille ja hänen suvulleen lampun ikiajoiksi. [Ps. 89:4; Jes. 55:3]

2. Aik. 21:10 

Edom pääsi kuitenkin Juudan vallan alaisuudesta ja on pysynyt siitä erillään tähän päivään saakka. Samaan aikaan myös Libna irrottautui Juudasta, koska Joram oli hylännyt isiensä Jumalan.

2. Aik. 21:12 

Joram sai profeetta Elialta tällaisen kirjeen: "Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: 'Sinä et ole vaeltanut isäsi Josafatin ja Juudan kuninkaan Asan teitä,

2. Aik. 21:14 

Sen tähden Herra antaa ankaran vitsauksen kohdata sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja koko omaisuuttasi.

2. Aik. 21:16 

Herra yllytti filistealaiset ja nubialaisten naapureina asuvat arabialaiset Joramia vastaan. [2. Aik. 17:11]

2. Aik. 21:18 

Ja kaiken tämän jälkeen Herra löi Joramia parantumattomalla sisussairaudella,

2. Aik. 22:4 

Ahabin suvun tavoin Ahasja teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Kun hänen isänsä oli kuollut, olivat Ahabin jälkeläiset hänen neuvonantajinaan, ja se koitui hänen turmiokseen.

2. Aik. 22:7 

Mutta Jumala oli säätänyt, että tämä käynti koituisi Ahasjan tuhoksi. Jisreeliin tultuaan hän näet meni Joramin kanssa Jehun, Nimsin pojan, luo, jonka Herra oli valinnut tuhoamaan Ahabin suvun. [2. Kun. 9:21]

2. Aik. 22:9 

Sitten Jehu lähti etsimään Ahasjaa, ja hänet löydettiin Samarian kaupungista, jossa hän piileksi. Hänet vietiin Jehun luo ja surmattiin. Ahasjalle toimitettiin kuitenkin hautaus, sillä hänestä sanottiin: "Olihan hän sentään Josafatin pojanpoika, ja Josafat palveli koko sydämestään Herraa." Mutta Ahasjan suvussa ei ollut enää ketään, josta olisi voinut tulla kuningas. [2. Kun. 9:27,28]

2. Aik. 23:3 

Kaikki koolle tulleet tekivät temppelissä liiton kuninkaan kanssa. Jojada sanoi heille: "Tässä on kuninkaan poika. Hänet on asetettava kuninkaaksi. Onhan Herra luvannut säilyttää kuninkuuden Daavidin suvulla. [2. Aik. 21:7]

2. Aik. 23:5 

yksi kolmannes vartioi kuninkaan palatsia ja yksi kolmannes Jesodporttia. Muu väki asettuu temppelin esipihoille.

2. Aik. 23:6 

Sisälle Herran temppeliin eivät saa mennä muut kuin papit ja palveluvuorossa olevat leeviläiset. He saavat mennä sisälle, koska he ovat pyhittäytyneet, mutta muiden on noudatettava Herran kieltoa.

2. Aik. 23:12 

Kun Atalja kuuli kansanjoukon juoksevan ja huutavan ylistystä kuninkaalle, hän lähti Herran temppeliin väkijoukon luo.

2. Aik. 23:14 

Pappi Jojada antoi sadanpäälliköille käskyn: "Viekää hänet rivistöjen välitse ulos ja surmatkaa jokainen, joka yrittää seurata häntä." Hän oli näet kieltänyt tappamasta Ataljaa Herran temppelissä.

2. Aik. 23:16 

Jojada, kansa ja kuningas tekivät liiton ja sitoutuivat aina olemaan Herran kansa.

2. Aik. 23:18 

Jojada asetti papit ja leeviläiset Herran temppeliin hoitamaan niitä tehtäviä, jotka Daavid oli heille määrännyt. Heidän tuli uhrata temppelissä polttouhreja Herralle, niin kuin Mooseksen laissa on säädetty, iloiten ja laulaen Daavidin antamien ohjeiden mukaan.

2. Aik. 23:19 

Jojada asetti myös portinvartijoita Herran temppelin porteille, jottei kukaan, joka oli jollakin tavoin epäpuhdas, pääsisi tulemaan sisälle.

2. Aik. 23:20 

Sitten Jojada kutsui mukaansa sadanpäälliköt, ylimykset, johtomiehet ja koko Juudan kansan ja toi kuninkaan ulos Herran temppelistä. He menivät Yläportin kautta kuninkaan palatsiin ja asettivat hänet valtaistuimelle.

2. Aik. 24:2 

Niin kauan kuin pappi Jojada eli, Joas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä.

2. Aik. 24:4 

Joas päätti kunnostaa Herran temppelin.

2. Aik. 24:6 

Silloin kuningas kutsui luokseen ylipappi Jojadan ja sanoi hänelle: "Miksi et ole pitänyt huolta siitä, että leeviläiset kokoaisivat Juudasta ja Jerusalemista veron, jonka Jumalan palvelija Mooses ja seurakunta ovat määränneet israelilaisten maksettavaksi pyhäkkötelttaa varten? [2. Moos. 35:5-9]

2. Aik. 24:7 

Jumalaton Atalja ja hänen liittolaisensa ovat antaneet temppelin rappeutua ja ovat uhranneet Herran temppeliin tuodut pyhät lahjat baaleille."

2. Aik. 24:8 

Kuninkaan käskystä tehtiin arkku, joka asetettiin Herran temppelin portin ulkopuolelle.

2. Aik. 24:9 

Juudassa ja Jerusalemissa kuulutettiin, että kaikkien oli tuotava Herralle vero, jonka Jumalan palvelija Mooses oli autiomaassa määrännyt israelilaisille. [2. Moos. 30:12-16]

2. Aik. 24:12 

Kuningas ja Jojada antoivat rahat miehille, jotka johtivat Herran temppelin kunnostustöitä, ja nämä palkkasivat kivenhakkaajia ja puuseppiä ja myös rauta- ja kupariseppiä korjaamaan temppeliä.

2. Aik. 24:14 

Työn valmistuttua loput rahat vietiin kuninkaalle ja Jojadalle. Niillä teetettiin Herran temppeliin jumalanpalveluksessa ja uhritoimituksissa tarvittavia työvälineitä sekä maljoja ja muita kultaisia ja hopeisia astioita. Polttouhreja uhrattiin Herran temppelissä säännöllisesti niin kauan kuin Jojada eli.

2. Aik. 24:18 

He hylkäsivät Herran temppelin, isiensä Jumalan asuinsijan, ja alkoivat palvella asera-paaluja ja epäjumalankuvia. Kansan luopumuksen vuoksi Jumala vihastui Juudaan ja Jerusalemiin.

2. Aik. 24:19 

Vaikka hän lähetti asukkaiden keskuuteen profeettoja, joiden tuli saattaa heidät takaisin Herran luo, he eivät kuunnelleet profeettojen varoituksia.

2. Aik. 24:20 

Silloin Jumalan henki valtasi Sakarjan, pappi Jojadan pojan. Hän astui kansan eteen ja sanoi: "Näin sanoo Jumala: 'Miksi rikotte Herran käskyjä vastaan? Se tuottaa teille onnettomuuden.' Koska olette hylänneet Herran, hänkin hylkää teidät." [1. Sam. 15:23]

2. Aik. 24:21 

Mutta väkijoukko liittoutui häntä vastaan, ja kuninkaan käskystä hänet kivitettiin kuoliaaksi Herran temppelin esipihalla. [Matt. 23:35]

2. Aik. 24:22 

Kuningas Joas ei ajatellut, miten paljon hyvää Sakarjan isä Jojada oli hänelle tehnyt, vaan surmautti hänen poikansa. Kuollessaan Sakarja sanoi: "Herra näkee ja kostaa."

2. Aik. 24:24 

Vaikka Syyriasta oli tullut vain vähäinen joukko, Herra antoi sen käsiin israelilaisten valtavan sotajoukon, koska israelilaiset olivat luopuneet Herrasta, isiensä Jumalasta. Näin syyrialaiset toteuttivat Joasille säädetyn rangaistuksen.

2. Aik. 25:2 

Amasja teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, mutta ei täydestä sydämestään.

2. Aik. 25:4 

Murhaajien lapsia hän ei kuitenkaan surmannut. Tässä hän noudatti Mooseksen lakia, jossa on Herran käsky: "Älköön isää tuomittako kuolemaan poikansa älköönkä poikaa isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta rikoksestaan." [5. Moos. 24:16+]

2. Aik. 25:7 

Silloin hänen luokseen tuli Jumalan mies, joka sanoi: "Kuningas, sinun ei pidä ottaa mukaasi israelilaisia joukkoja, sillä Herra ei ole Israelin eikä kenenkään efraimilaisen kanssa.

2. Aik. 25:9 

Amasja kysyi Jumalan mieheltä: "Entä ne sata talenttia, jotka olen antanut israelilaisten joukolle?" Jumalan mies sanoi: "Herra voi antaa sinulle enemmänkin kuin sen."

2. Aik. 25:15 

Silloin Herra vihastui Amasjaan ja lähetti hänen luokseen profeetan, joka sanoi: "Miksi palvelet tuon kansan jumalia? Eiväthän ne ole kyenneet edes suojelemaan omaa kansaansa sinulta."

2. Aik. 25:27 

Sen jälkeen, kun Amasja oli luopunut Herrasta, häntä vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Lakisiin, mutta sinne lähetettiin miehiä hänen peräänsä, ja he tappoivat hänet siellä.

2. Aik. 26:4 

Ussia teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Amasja oli tehnyt. [2. Aik. 25:2]

2. Aik. 26:5 

Niin kauan kuin Sakarja eli, Ussia palveli Jumalaa, sillä Sakarja ohjasi häntä jumalanpelkoon. Ja niin kauan kuin hän palveli Jumalaa, Jumala antoi hänen menestyä.

2. Aik. 26:16 

Mutta valtansa kasvaessa Ussia ylpistyi ja alkoi tehdä syntiä. Hän luopui Herrasta, Jumalastaan, ja meni Herran temppeliin suitsuttaakseen suitsutusalttarilla.

2. Aik. 26:17 

Pappi Asarja tuli hänen perässään mukanaan kahdeksankymmentä Herran pappia, rohkeita miehiä kaikki. [1. Aik. 5:36]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56>