Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 473 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Poika käyskenteli urosten joukossa, ja siitä kasvoi komea leijona. Se oppi saalistamaan ja raatelemaan, ihmisiäkin se söi. | |
"Mutta autiomaassakaan israelilaiset eivät totelleet minua. He eivät noudattaneet minun säädöksiäni, he eivät piitanneet määräyksistäni -- joka niitä noudattaa, saa elää. Edes minun sapattiani he eivät pitäneet kunniassa. Niin minä aioin syöstä heihin vihani autiomaassa ja tuhota heidät kaikki. | |
He eivät olleet piitanneet määräyksistäni, he eivät olleet eläneet säädösteni mukaan eivätkä pitäneet minun sapattiani kunniassa, niin rakkaita heidän epäjumalansa heille olivat. | |
"Mutta hekään eivät totelleet minua. He eivät seuranneet säädöksiäni eivätkä noudattaneet määräyksiäni, eivät vaeltaneet niiden mukaan -- joka niitä noudattaa, saa elää. Minun sapattianikaan he eivät pitäneet kunniassa. Niin minä aioin syöstä vihani heihin ja tyhjentää heihin kaiken vimmani autiomaassa. | |
Samaa tietä olet kulkenut kuin sisaresi kulki, ja saman maljan minä annan sinun juodaksesi. [Ps. 60:5+] | |
Sano sille: Kuule Herran Jumalan sana. Näin sanoo Herra Jumala: Sinä ilkuit ja sanoit: 'Siitä sait', kun minun temppelini saastutettiin, kun Israelin maata hävitettiin ja kun Juudan kansaa vietiin vankina vieraaseen maahan. | |
Kerubiksi minä sinut tein, sädehtiväksi vartijaenkeliksi, sinä olit pyhällä vuorella, käyskentelit välkehtivien kivien keskellä. [2. Moos. 25:20; Jes. 14:13] | |
Se sai voimansa vedestä, sitä kasvatti syvyyksien virta, joka ulotti monet haaransa sen kasvupaikkaan ja lähetti purojaan kaikille metsän puille. | |
palauttaa vaatimansa pantin, korvaa sen minkä on toiselta riistänyt, vaeltaa elämän käskyjen tietä eikä enää tee vääryyttä, hän saa elää. Totisesti, hän ei kuole! [2. Moos. 22:25; 5. Moos. 24:13 | 2. Moos. 21:37; 4. Moos. 5:7] | |
He tulevat miehissä luoksesi, istuvat edessäsi, niin kuin kansani kuuluu tehdä, ja kuuntelevat sinun puhettasi. Sen mukaisesti he eivät kuitenkaan elä. Heidän suunsa on täynnä valhetta, heidän sydämensä on keinottelun ja voiton lumoissa. | |
ja sinun tulee sanoa heille: Näin sanoo Herra Jumala: Minä otan israelilaiset niiden kansojen keskeltä, joiden sekaan he ovat joutuneet, minä kokoan heidät joka taholta ja tuon heidät omaan maahansa. [Hes. 36:24] | |
Efraim on ruhjottu, se on saanut mitä on ansainnut. Täynnä intoa se tahtoi kulkea tyhjää seuraten. | |
-- Mitä minun pitäisi tehdä sinulle, Efraim, mitä sinulle, Juuda? Teidän uskollisuutenne on kuin aamupilvi, kuin kaste, joka kohta haihtuu. [Hoos. 13:3] | |
Efraim on kuin kyyhkynen, tyhmä ja ajattelematon. Se kutsuu avuksi Egyptiä, se kulkee Assyriaan. [2. Kun. 17:4; Hoos. 12:2] | |
Katso: ne, jotka pakenevat hävitystä, joutuvat Egyptiin, ja Memfis on heidän hautansa! Heidän kalliit hopeansa peittyvät nokkosiin, ohdakkeet valtaavat heidän telttapaikkansa. [Jer. 42:16 | Jer. 32:13, 34:13] | |
Sitten Israel kuuli muita kutsuja ja kääntyi pois. Se uhrasi baaleille, poltti uhreja kivipatsaille. | |
Mutta Efraim on kuin aamupilvi, kuin kaste, joka kohta haihtuu, kuin akanat, jotka pöllyävät puimatantereella, kuin kattoaukosta kohoava savu. | |
Heidän kuninkaansa viedään vieraaseen maahan yhdessä hallitusmiestensä kanssa, sanoo Herra. | |
Näin sanoo Herra: -- Koska Juuda on tehnyt rikoksen rikoksen jälkeen, en päätöstäni peruuta. He ovat hylänneet minun lakini, eivät ole pitäneet minun käskyjäni. Samat valhejumalat ovat heidät eksyttäneet, joita jo heidän isänsä seurasivat. [Tuom. 2:11] | |
"Mitä meidän pitäisi tehdä sinulle, että meri tyyntyisi?" miehet kysyivät häneltä. Myrsky näet yltyi yltymistään. | |
Merimiehet koettivat vielä soutaa laivan takaisin rantaan mutta eivät onnistuneet, sillä myrsky heidän ympärillään yltyi yhä vain kovemmaksi. | |
Voiko Jaakobin suku puhua näin? Onko Herra mielestänne kärsimätön, jos hän toteuttaa uhkauksensa? Eivätkö minun sanani ole täynnä hyvyyttä niitä kohtaan, jotka kulkevat oikeaa tietä? | |
Jos joku syöttäisi teille tuulta ja tyhjää ja sanoisi: "Saatte nähdä, tulee aika, jolloin teillä on virtanaan viiniä ja olutta", niin te ihastelisitte: "Tässäpä on oikea profeetta!" | |
Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me, me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe." [Jes. 51:4] | |
Missä on nyt leijonien luola, nuorten leijonien riistamaa, jossa uros käyskenteli naaraansa kanssa eikä niiden pentuja kukaan pelotellut? [Hes. 19:2,3] | |
Mutta sekin vietiin pois, sekin joutui vankeuteen. Sen lapset lyötiin murskaksi katujen kulmissa. Sen ylhäisistä heitettiin arpaa, sen päämiehet pantiin kahleisiin. | |
Minä kutsun kaldealaiset*, rajun ja pelottavan kansan, joka kulkee maan ääriin ja ottaa haltuunsa toisten asuinsijat. [Babylonialaisia sanottiin myös kaldealaisiksi.] | |
Aurinko ja kuu jäävät piiloon majaansa, kun välkkyvät nuolesi viuhuvat ja keihääsi salamat leimahtelevat. | |
Minä painan ihmiset ahtaalle, he harhailevat kuin sokeat. Minua vastaan he ovat tehneet syntiä, siksi heidän vertaan vuodatetaan, se valuu virtanaan maahan. Heidän ruumiitaan viruu joka puolella kuin lantakasoja. | |
Myrttipensaiden keskelle seisahtunut mies sanoi: "Nämä ovat ratsastajia, jotka Herra on lähettänyt kulkemaan maata pitkin ja poikin." | |
He ilmoittivat Herran enkelille, joka oli seisahtunut myrttipensaiden keskelle: "Me olemme kulkeneet maata ristiin rastiin, ja yhä on kaikkialla hiljaista." | |
Kysyin häneltä: "Mihin olet menossa?" Hän vastasi: "Menen mittaamaan Jerusalemia nähdäkseni, kuinka leveä ja pitkä siitä tulee." | |
Kaikki nämä vahvat hevoset odottivat innokkaina käskyä lähteäkseen liikkeelle. Herra sanoi: "Menkää kiertelemään maata!" Niin ne lähtivät kaikkiin suuntiin. [Sak. 1:10] | |
He kulkevat kaupungista toiseen ja sanovat: "Lähtekää tekin mukaan, menkäämme yhdessä Jerusalemiin uhraamaan Herralle ja etsimään häneltä armoa, rukoilemaan Herraa Sebaotia." Ja kaikkialta kuuluu huuto: "Minä tulen mukaan!" | |
-- Herra ilmestyy omiensa avuksi. Kuin salaman hän sinkoaa nuolensa. Herra Jumala puhaltaa pasuunaan, hän kiitää etelästä polttavassa myrskyssä. | |
Minä, Herra, teen kansani väkeväksi, ja minun omanani se vaeltaa, sanoo Herra. [Miika 4:5] | |
Luotettava opetus oli hänen sanoissaan, eikä vääryyttä ollut hänen huulillaan. Vakaasti ja vilpittömästi hän vaelsi minun tietäni, ja monet hän palautti takaisin synnistä. | |
Olette sanoneet näin: "Turha on palvella Jumalaa. Mitä hyötyä on siitä, että noudatamme hänen käskyjään, palvelemme Herraa Sebaotia ja kuljemme murhe kasvoillamme? [Job 21:15] | |
Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa [Sananl. 4:14 | Ps. 26:4,5] | |
Joka puolella jumalattomat rehentelevät, ja turmelus saa vallan. | |
Se, joka on rehellinen ja tekee oikein, jonka sydän on vilpitön ja puheet totta. [1. Moos. 17:1; Sak. 8:16; Ef. 4:25] | |
Daavidin psalmi. Herra, hanki minulle oikeutta! Minä olen elänyt nuhteettomasti ja luottanut horjumatta sinuun. | |
Olen aina pitänyt mielessäni armosi, olen elänyt sinun totuutesi mukaan. | |
Daavidin psalmi. Daavid lauloi sen lähdettyään Abimelekin luota. Abimelek oli lähettänyt Daavidin pois, kun tämä oli tekeytynyt mielipuoleksi. [Psalmi on alkutekstissä ns. alfabeettinen psalmi, ks. Ps. 9.] | |
niin kuin ystäväni, niin kuin veljeni puolesta. Pää kumarassa, ylläni suruvaate minä kuljin niin kuin se, joka suree omaa äitiään. | |
Olen painunut kumaraan, vääntynyt vääräksi. Aamusta iltaan minä kuljen surusta synkkänä. | |
Ihminen tulee ja menee, katoaa kuin varjo. Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta, ei hän tiedä, kenen käsiin se joutuu. [Ps. 49:11; Saarn. 2:18; Sir. 14:4; Luuk. 12:20] | |
Sinä, Jumala, olet ainoa turvani. Miksi olet hylännyt minut? Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä, kärsiä vihollisen sortoa? [Ps. 42:10] | |
Ystävinä vaelsimme yhdessä Jumalan huoneeseen. | |
Sinä pelastit minut kuolemasta, et antanut jalkani astua harhaan. Minä saan vaeltaa Jumalan edessä, siellä missä on elämä ja valo. | |
Hajotkoot, haihtukoot he ilmaan kuin vesi. Herra ampukoon nuolensa, niin että he sortuvat, 58:8--10:[Alkuteksti on erityisen vaikeatulkintainen.] | |
menehtyvät kuin etana, joka kuivuu, menehtyvät kuin keskenmennyt sikiö, joka ei näe valoa. [Job 3:16] | |
Jumala murskaa vihollisiltaan pään, karvaisen pään niiltä, jotka rikoksissa vaeltavat. | |
Heidän puheensa uhmaavat taivasta, heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä. | |
Pilvet syöksivät vettä, ylhäällä jylisi ukkonen, tulinuolesi halkoivat taivasta. | |
Hän muisti, että he olivat vain ihmisiä, vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa. [Job 7:7, 14:1,2; Ps. 103:14] | |
Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua, kunpa Israel kulkisi minun teitäni! | |
Te ette tiedä ettekä ymmärrä mitään, te harhailette pimeässä, ja maan perustukset järkkyvät. | |
Herra Jumala on aurinko ja kilpi, hän lahjoittaa meille armon ja kunnian. Hän ei kiellä hyvyyttään niiltä, jotka vaeltavat nuhteettomasti. | |
Herran edellä kulkee oikeus, se valmistaa Herralle tien. | |
Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan. | |
Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra! Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa. | |
et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. | |
Minä tahdon vaeltaa viisaasti, noudattaa totuuden tietä. Tulethan tuekseni! Minä tahdon toimia vilpittömästi kaikessa, mikä valtaani kuuluu. | |
Kenet miehistä näen luotettavaksi, sen otan lähelleni. Ken vaeltaa totuuden tietä, se saa olla palvelijani. [Sananl. 22:11] | |
ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle. Sinä otat pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulten siivillä. | |
Vuorten rinteille sinä puhkaisit lähteet, vedet juoksevat puroina ja virtaavat laaksoissa. | |
Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan, merihirviö, jonka loit telmimään siellä. | |
joka vaelsi kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen. [1. Moos. 12:1, 13:12] | |
Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata. [2. Moos. 17:6; 4. Moos. 20:11; Ps. 78:15,16; 1. Kor. 10:4] | |
Minä katoan kuin väistyvä varjo, minut huitaistaan pois kuin heinäsirkka. | |
Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa, niillä on jalat, mutta ne eivät kävele, niiden kurkusta ei kuulu mitään ääntä. | |
Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa. | |
Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta, ne, jotka seuraavat Herran lakia. [Psalmi on ns. alfabeettinen psalmi (ks. Ps. 9). Tässä psalmissa on alkutekstissä ensin kahdeksan aakkosten ensimmäisellä kirjaimella alkavaa jaetta, sitten kahdeksan aakkosten seuraavalla kirjaimella alkavaa jaetta jne. Näin psalmiin on tullut heprean aakkosten lukumäärän mukaisesti 22 kahdeksanjakeista jaksoa, yhteensä 176 jaetta.] [Ps. 1:1,2] | |
ne, jotka eivät tee vääryyttä vaan kulkevat hänen teitään. | |
Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää, ja siksi voin kulkea kevein mielin. [1. Moos. 26:22+] | |
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. | |
Matkalaulu. Daavidin psalmi. Herra, sydämeni ei ole korskea eivätkä silmäni ylpeät. Minä en ole tavoitellut suuria, en pyrkinyt liian korkealle. [Job 42:3] | |
Voimani ovat lopussa, mutta sinä näet jokaisen askeleeni. Tielle, jota kuljen, on viritetty ansa minua varten. | |
Jobin pojat järjestivät usein toisilleen pitoja. He tekivät sen kukin vuorollaan omassa talossaan, ja jokainen kutsui myös kolme sisartaan aterialle. | |
Herra kysyi Saatanalta: "Mistä sinä tulet?" Saatana vastasi: "Olen kuljeksinut pitkin ja poikin maita mantereita." [1. Piet. 5:8] | |
Herra kysyi Saatanalta: "Mistä sinä tulet?" Saatana vastasi: "Olen kuljeksinut pitkin ja poikin maita mantereita." | |
Sinä lannistat hänet ikiajoiksi. Hän lähtee täältä, hänen kasvonsa vääristyvät, kun sinä ajat hänet pois. | |
Jos minä puhun, ei tuska hellitä. Jos pysyn vaiti, se ei minua jätä. | |
Vähät vuoteni ovat jo kuluneet. Aivan pian minä lähden tielle, jolta ei ole paluuta. | |
se tulee selästä ulos hänen sappinesteestään kiiltävänä, ja kauhu valtaa hänet. | |
Pilvethän peittävät hänet, ei hän tänne näe, hän kulkee tietään kaukana taivaan äärillä." | |
Jos minä menen itään, ei hän ole siellä, jos länteen -- ei merkkiäkään hänestä! | |
He kulkevat alasti, ilman vaatetta, nälkäisinä he kantavat isäntien tähkäkuormia, | |
Suruvaatteessa minä kuljen, aurinkoa ei näy. Ihmisten keskeltä minä kohottaudun ja anelen apua. | |
Olenko kulkenut vääryyden teitä, ovatko jalkani kiiruhtaneet vilpin poluille? | |
Jos minun jalkani on poikennut tieltä, jos minun sydämeni on taipunut silmieni viettelyyn, jos käteni ovat vääryyden tahraamat, | |
Olenko katsellut aurinkoa, kun se loistaa, tai kuuta, kun se mahtavana kulkee tietään, 31:26-28:[ 5. Moos. 17:3-5] | |
Ei Jumala ilmoita hetkeä, jolloin ihminen kutsutaan tuomiolle. | |
Oletko käynyt meren lähteillä, oletko tutkinut syvyyden pohjan? [1. Moos. 7:11] | |
Sen kidasta lyövät lieskat, tulikipunat sinkoilevat ilmaan. | |
Hän auttaa oikeamieliset menestykseen, kilven tavoin hän on vilpittömien suojana, | |
Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka. |