Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 3653 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
"Vie Rehabeamille, Salomon pojalle ja Juudan kuninkaalle, ja kaikille Juudassa asuville israelilaisille sekä Benjaminin heimolle tämä viesti: | |
Leeviläiset jättivät laidunmaansa ja asuinkaupunkinsa ja lähtivät Juudaan ja Jerusalemiin, sillä Jerobeam ja hänen poikansa eivät sallineet heidän toimia Herran pappeina. [2. Aik. 13:9] | |
Näin he vahvistivat Juudan valtakuntaa ja lujittivat Rehabeamin, Salomon pojan, kuninkuutta, mutta vain kolmen vuoden ajan. Kolme vuotta he näet vaelsivat uskollisesti sitä tietä, jota Daavid ja Salomo olivat kulkeneet. | |
Rehabeam otti vaimokseen Mahalatin, jonka isä oli Daavidin poika Jerimot ja äiti Abihail, Iisain pojan Eliabin tytär. [1. Sam. 16:6, 17:13] | |
Mahalat synnytti hänelle kolme poikaa, Jeusin, Semarjan ja Sahamin. | |
Rehabeam rakasti Absalomin tytärtä Maakaa enemmän kuin ketään muuta vaimoaan tai sivuvaimoaan. Hänellä oli näet kahdeksantoista vaimoa ja kuusikymmentä sivuvaimoa, ja hänelle syntyi kaksikymmentäkahdeksan poikaa ja kuusikymmentä tytärtä. | |
Rehabeam antoi Maakan pojalle Abialle johtoaseman poikiensa joukossa, sillä hän aikoi tehdä hänestä kuninkaan. | |
Viisaasti hän sijoitti muut poikansa linnoitettuihin kaupunkeihin eri puolille Juudan ja Benjaminin aluetta, ja hän antoi heille runsaan ylläpidon ja hankki heille paljon vaimoja. | |
Kuningas Rehabeamin valta Jerusalemissa vahvistui, ja hän hallitsi siellä edelleen. Kuninkaaksi tullessaan hän oli neljänkymmenenyhden vuoden ikäinen. Hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli kaikkien Israelin heimojen keskeltä valinnut nimensä asuinsijaksi. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama. [5. Moos. 12:5+] | |
Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Abia. | |
Te tiedätte, että Herra, Israelin Jumala, on antanut Israelin kuninkuuden ikuisiksi ajoiksi Daavidille ja hänen jälkeläisilleen ja tehnyt hänen kanssaan suolalla vahvistetun liiton. [4. Moos. 18:19] | |
Mutta Jerobeam, Nebatin poika, Daavidin pojan Salomon palvelija, nousi kapinaan herraansa vastaan. [1. Kun. 11:26] | |
Hänen luokseen kokoontui tyhjäntoimittajia ja hulttioita, ja he voittivat Rehabeamin, Salomon pojan, sillä Rehabeam oli vielä nuori ja kokematon eikä pystynyt vastustamaan heitä. | |
"Nyt te luulette, että pystytte voittamaan Herran kuningaskunnan, joka on Daavidin jälkeläisten hallussa. Teitä on suuri joukko, ja teillä on kultaiset sonnipatsaat, jotka Jerobeam on teettänyt teille jumaliksi. [1. Kun. 12:28] | |
Te olette karkottaneet Herran papit, Aaronin jälkeläiset, ja leeviläiset. Näiden sijaan olette asettaneet itsellenne pappeja muiden kansojen tapaan: kuka vain on tullut vihittämään itsensä papiksi ja tuonut mukanaan sonnin ja seitsemän pässiä, hänestä on tehty epäjumalien pappi. [2. Aik. 11:14] | |
"Mutta meidän Jumalamme on Herra. Me emme ole hylänneet häntä. Pappeina palvelevat Herraa Aaronin jälkeläiset, ja leeviläiset hoitavat omia tehtäviään. | |
Jumala johtaa meitä, ja hänen pappinsa ovat valmiina antamaan torvillaan meille taistelumerkin. Israelilaiset, älkää ryhtykö sotimaan Herraa, isienne Jumalaa vastaan. Se ei onnistu." [4. Moos. 10:9] | |
Israelilaiset pakenivat Juudan joukkoja, mutta Jumala antoi heidät niiden käsiin. | |
Näin israelilaiset lannistettiin. Mutta Juudan heimo voimistui, koska se turvautui Herraan, isiensä Jumalaan. | |
Abian valta sen sijaan lujittui. Hän otti itselleen neljätoista vaimoa, ja hänelle syntyi kaksikymmentäkaksi poikaa ja kuusitoista tytärtä. | |
Abia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Asa. Asan aikana maassa vallitsi rauha kymmenen vuoden ajan. [1. Kun. 15:8] | |
Asarjan, Odedin pojan, valtasi Jumalan henki. | |
Asan jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Josafat. Hänestä tuli maahan vahva hallitsija. [1. Kun. 15:24, 22:41] | |
sekä Amasja, Sikrin poika, joka vapaaehtoisesti palveli Herraa kahdensadantuhannen soturin johtajana. | |
Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat. | |
Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: "Toimita heti tänne Miika, Jimlan poika." | |
Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.'" | |
Silloin Sidkia, Kenaanan poika, tuli siihen. Hän löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Olisiko muka Herran henki poistunut minusta ja alkanut puhua sinun kauttasi?" | |
Israelin kuningas sanoi silloin: "Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaan pojan Joasin luo. | |
Näkijä Jehu, Hananin poika, tuli kuninkaan luo ja sanoi hänelle: "Pitikö sinun auttaa jumalatonta? Sinähän olet Herran vihollisten ystävä. Tämän vuoksi sinua kohtaa Herran viha. [2. Aik. 16:7] | |
Pappi Amarja on esimiehenne kaikissa Herran lakia koskevissa asioissa ja Juudan heimon päämies Sebadja, Ismaelin poika, kaikessa mikä koskee kuningasta. Leeviläiset saavat toimia teidän kirjureinanne. Ryhtykää tarmokkaasti työhön! Olkoon Herra niiden kanssa, jotka tekevät hyvää." | |
Tämän jälkeen moabilaiset ja ammonilaiset lähtivät sotaan Josafatia vastaan mukanaan joukko maonilaisia. | |
"Nyt tänne ovat tulossa ammonilaiset, moabilaiset ja Seirin vuorten asukkaat. Sinä et antanut israelilaisten kulkea paluumatkallaan Egyptistä heidän maittensa kautta, vaan israelilaiset kiersivät heidän alueensa eivätkä hävittäneet niitä. [5. Moos. 2:5,9,19] | |
Koko Juudan kansa seisoi Herran edessä, myös naiset ja lapset. | |
Silloin Herran henki tuli joukon keskellä seisovaan leeviläiseen Jahasieliin, joka oli Asafin sukua, Sakarjan poika; hänen isoisänsä oli Benaja, tämän isä Jeiel ja tämän Mattanja. | |
Ja Kehatin ja Korahin sukuun kuuluvat leeviläiset virittivät voimakkaalla äänellä ylistyslaulun Herralle, Israelin Jumalalle. | |
Samalla hetkellä, kun laulajat alkoivat riemuhuudoin ylistää Herraa, lähetti Herra väijyksissä olleen joukon Juudaan hyökkäävien ammonilaisten, moabilaisten ja Seirin vuoriston miesten sekaan. Kaikki nämä lyötiin, | |
sillä ammonilaiset ja moabilaiset kävivät säikähdyksissään Seirin vuoriston miesten kimppuun surmaten heitä. Tuhottuaan Seirin miehet he ryhtyivät tuhoamaan toisiaan. [Tuom. 7:22; 1. Sam. 14:20] | |
Tullessaan Juudan kuninkaaksi Josafat oli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä oli Asuba, Silhin tytär. 2. 20:31-37:[ 1. Kun. 22:41-49] | |
Muut Josafatin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on esitetty Jehun, Hananin pojan, kertomuksessa, joka on otettu Israelin kuninkaiden historiaan. [2. Aik. 19:2] | |
Mutta Elieser, Dodavan poika Maresasta, ennusti Josafatille: "Koska olet tehnyt liiton Ahasjan kanssa, Herra särkee sen mitä olet rakentanut." Ja laivat haaksirikkoutuivat eivätkä päässeet Tarsisiin. | |
Josafat meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joram. [1. Kun. 22:51] | |
Joramin veljet olivat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarja, Mikael ja Sefatja. Kaikki he olivat Juudan kuninkaan Josafatin poikia. | |
Kuninkaaksi tullessaan Joram oli kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. 2. 21:5-10:[ 2. Kun. 8:17-22] | |
Sen tähden Herra antaa ankaran vitsauksen kohdata sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja koko omaisuuttasi. | |
He hyökkäsivät Juudaan, tunkeutuivat syvälle maahan ja ottivat kuningasperheen omaisuudesta saaliikseen kaiken minkä käsiinsä saivat. He veivät mukanaan myös kuninkaan lapset ja vaimot, niin ettei hänelle jäänyt kuin Joahas, nuorin poika. | |
Kuninkaaksi tullessaan Joram oli kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. Hänen kuolemaansa ei kukaan surrut. Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan. [2. Aik. 24:25, 28:27] | |
Jerusalemin asukkaat huusivat Joramin jälkeen kuninkaaksi hänen nuorimman poikansa Ahasjan*, sillä rosvojoukko, joka oli hyökännyt maahan yhdessä arabialaisten kanssa, oli tappanut kaikki hänen vanhemmat poikansa. Näin Joramin poika Ahasja tuli Juudan kuninkaaksi. [Ahasja on nimen Joahas (21:17)rinnakkaismuoto.] [ 2. Aik. 21:17] | |
Kuninkaaksi tullessaan Ahasja oli kahdenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa yhden vuoden ajan. Hänen äitinsä oli Atalja, Omrin pojantytär. 2. 22:2-6:[ 2. Kun. 8:26-29] | |
Heidän neuvostaan Ahasja lähti yhdessä Israelin kuninkaan Joramin, Ahabin pojan, kanssa sotaretkelle Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. He kävivät taisteluun Ramot-Gileadissa, ja syyrialaiset onnistuivat haavoittamaan Joramia. | |
Kuningas Joram palasi Jisreeliin toipumaan haavoistaan, joita syyrialaiset olivat häneen Ramotin luona lyöneet hänen taistellessaan Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. Juudan kuningas Ahasja, Joramin poika, tuli Jisreeliin katsomaan Ahabin poikaa Joramia, kun tämä makasi haavoittuneena. | |
Mutta Jumala oli säätänyt, että tämä käynti koituisi Ahasjan tuhoksi. Jisreeliin tultuaan hän näet meni Joramin kanssa Jehun, Nimsin pojan, luo, jonka Herra oli valinnut tuhoamaan Ahabin suvun. [2. Kun. 9:21] | |
Kun Jehu oli toteuttamassa Ahabin suvun saamaa tuomiota, hän kohtasi myös Juudan ruhtinaat ja Ahasjan sukulaiset, jotka olivat tämän seurueessa, ja tappoi heidätkin. [2. Kun. 10:12-14] | |
Sitten Jehu lähti etsimään Ahasjaa, ja hänet löydettiin Samarian kaupungista, jossa hän piileksi. Hänet vietiin Jehun luo ja surmattiin. Ahasjalle toimitettiin kuitenkin hautaus, sillä hänestä sanottiin: "Olihan hän sentään Josafatin pojanpoika, ja Josafat palveli koko sydämestään Herraa." Mutta Ahasjan suvussa ei ollut enää ketään, josta olisi voinut tulla kuningas. [2. Kun. 9:27,28] | |
Kun Ahasjan äiti Atalja sai tietää poikansa kuolleen, hän päätti hävittää koko Juudan kuningassuvun. 2. 22:10-12:[ 2. Kun. 11:1-3] | |
Silloin kuninkaan tytär Josabat otti Ahasjan pojan Joasin salaa pois surmattaviksi määrättyjen kuninkaan poikien joukosta. Hän vei pojan ja tämän imettäjän makuuhuoneeseensa. Näin Ahasjan sisar Josabat, kuningas Joramin tytär ja pappi Jojadan vaimo, kätki pojan Ataljalta, ja pojan henki säästyi. | |
Seitsemäntenä vuonna Jojada rohkaisi mielensä ja teki liiton sadanpäälliköiden Asarjan, Jerohamin pojan, Ismaelin, Johananin pojan, Asarjan, Obedin pojan, Maasejan, Adajan pojan, ja Elisafatin, Sikrin pojan, kanssa. 2. 23:1-21:[ 2. Kun. 11:4-20] | |
Kaikki koolle tulleet tekivät temppelissä liiton kuninkaan kanssa. Jojada sanoi heille: "Tässä on kuninkaan poika. Hänet on asetettava kuninkaaksi. Onhan Herra luvannut säilyttää kuninkuuden Daavidin suvulla. [2. Aik. 21:7] | |
Kuninkaan poika tuotiin esiin, hänen päähänsä asetettiin otsaripa ja hänelle annettiin lain kirja. Jojada ja hänen poikansa voitelivat hänet kuninkaaksi, ja koko kansa huusi: "Eläköön kuningas!" | |
Joas oli kuninkaaksi tullessaan seitsemän vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä oli beersebalainen Sibja. 2. 24:1-14:[ 2. Kun. 12:1-17] | |
Jojada otti hänelle kaksi vaimoa, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä. | |
Jumalaton Atalja ja hänen liittolaisensa ovat antaneet temppelin rappeutua ja ovat uhranneet Herran temppeliin tuodut pyhät lahjat baaleille." | |
Jojada tuli vanhaksi ja kuoli elämästä kyllänsä saaneena. Hän oli kuollessaan sadankolmenkymmenen vuoden ikäinen. | |
Silloin Jumalan henki valtasi Sakarjan, pappi Jojadan pojan. Hän astui kansan eteen ja sanoi: "Näin sanoo Jumala: 'Miksi rikotte Herran käskyjä vastaan? Se tuottaa teille onnettomuuden.' Koska olette hylänneet Herran, hänkin hylkää teidät." [1. Sam. 15:23] | |
Kuningas Joas ei ajatellut, miten paljon hyvää Sakarjan isä Jojada oli hänelle tehnyt, vaan surmautti hänen poikansa. Kuollessaan Sakarja sanoi: "Herra näkee ja kostaa." | |
Syyrialaisten lähtiessä Joas jäi makaamaan pahoin haavoittuneena. Silloin hänen omat palvelijansa tekivät salaliiton pappi Jojadan pojan murhan tähden ja surmasivat Joasin hänen omaan vuoteeseensa. Näin kuoli Joas. Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan. [2. Aik. 21:20, 28:27] | |
Häntä vastaan nousseet salaliittolaiset olivat Sabad, jonka äiti oli ammonilainen Simeat, ja Josabad, jonka äiti oli moabilainen Simrit. | |
Joasin pojista, lukuisista häntä koskeneista ennustuksista sekä temppelin korjaustöistä on kerrottu kuninkaiden historiassa. Joasin jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Amasja. [2. Aik. 13:22] | |
Amasja tuli kuninkaaksi kahdenkymmenenviiden vuoden ikäisenä, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Joaddan. 2. 25:1-4:[ 2. Kun. 14:2-6] | |
Murhaajien lapsia hän ei kuitenkaan surmannut. Tässä hän noudatti Mooseksen lakia, jossa on Herran käsky: "Älköön isää tuomittako kuolemaan poikansa älköönkä poikaa isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta rikoksestaan." [5. Moos. 24:16+] | |
Amasja kutsui koolle kaikki valtakuntansa miehet ja järjesti heidät, sekä Juudan että Benjaminin heimoon kuuluvat, suvuittain tuhannen- ja sadanpäälliköiden johtamiin osastoihin. Sitten hän toimitti kaikkien kaksikymmenvuotiaiden ja sitä vanhempien katselmuksen. Heidän lukumääräkseen tuli kolmesataatuhatta sotakuntoista miestä, kullakin aseistuksena keihäs ja kilpi. [4. Moos. 1:3] | |
Silloin hänen luokseen tuli Jumalan mies, joka sanoi: "Kuningas, sinun ei pidä ottaa mukaasi israelilaisia joukkoja, sillä Herra ei ole Israelin eikä kenenkään efraimilaisen kanssa. | |
Amasja rohkaisi mielensä ja johti joukkonsa Suolalaaksoon. Siellä hän surmasi kymmenentuhatta edomilaista. [2. Kun. 14:7] | |
Toiset kymmenentuhatta edomilaista Juudan miehet ottivat vangiksi, ja heidät vietiin kallionjyrkänteelle ja syöstiin sieltä alas, niin että he murskaantuivat. | |
Mutta ne joukot, jotka Amasja oli lähettänyt pois ennen sotaretkelle lähtöä, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin Samariasta Bet-Horoniin asti, tappoivat kolmetuhatta miestä ja ryöstivät paljon saalista. | |
Kun Amasja palasi takaisin voitettuaan edomilaiset, hän toi mukanaan edomilaisten jumalia. Hän pystytti ne itselleen jumaliksi, kumarsi niitä ja uhrasi niille. | |
Kysyttyään neuvonantajiensa mieltä kuningas Amasja lähetti Israelin kuninkaalle Joasille, Joahasin pojalle, Jehun pojanpojalle, sanan: "Tule, meidän on selvitettävä välimme." 2. 25:17-24:[ 2. Kun. 14:8-14] | |
Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: "Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.' Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa. | |
Joas, Israelin kuningas, otti Bet-Semesissä vangiksi Juudan kuninkaan Amasjan, joka oli Ahasjan pojan Joasin poika. Sitten Joas vei Amasjan Jerusalemiin. Siellä hän määräsi kaupunginmuurin revittäväksi neljänsadan kyynärän matkalta, Efraiminportilta Kulmaportille saakka. | |
Hän ryösti kaiken kullan ja hopean sekä muut esineet Jumalan temppelistä, jossa ne olivat Obed-Edomin vartioitavina, sekä kaikki kuninkaan palatsin aarteet. Hän otti myös panttivankeja ja palasi sitten Samariaan. | |
Juudan kuningas Amasja, Joasin poika, eli vielä viisitoista vuotta sen jälkeen kun Israelin kuningas Joas, Joahasin poika, oli kuollut. 2. 25:25-28:[ 2. Kun. 14:17-20] | |
Juudan kansa asetti Amasjan jälkeen kuninkaaksi hänen poikansa Ussian, joka silloin oli kuusitoistavuotias. 2. 26:1,2:[ 2. Kun. 14:21,22] | |
Ussia oli kuninkaaksi tullessaan kuusitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Jekolja. 2. 26:3,4:[ 2. Kun. 15:2,3] | |
Pappi Asarja tuli hänen perässään mukanaan kahdeksankymmentä Herran pappia, rohkeita miehiä kaikki. [1. Aik. 5:36] | |
He asettuivat kuningas Ussian tielle ja sanoivat: "Ussia, sinä et saa uhrata suitsutusta Herralle. Sen saavat tehdä vain papit, Aaronin suvun miehet, jotka on sitä varten pyhitetty. Lähde pois temppelistä! Sinä olet rikkonut Herraa, Jumalaasi, vastaan, ja se on sinulle häpeäksi hänen edessään." [2. Moos. 30:7,8; 4. Moos. 18:7] | |
Kuningas Ussia sairasti spitaalia kuolemaansa asti. Spitaalitautisena hänen oli asuttava erillisessä talossa, eikä hän saanut mennä Herran temppelin alueelle. Hänen poikansa Jotam, joka oli hovin päällikkö, hoiti maan hallintoa. 2. 26:21-23:[ 2. Kun. 15:5-7] | |
Muut Ussian ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on profeetta Jesaja, Amosin poika, kirjoittanut muistiin. | |
Ussia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä lähelle mutta kuninkaiden haudan ulkopuolelle, koska hän oli spitaalinen. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jotam. | |
Jotam oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hänen äitinsä oli Jerusa, Sadokin tytär. 2. 27:1-3:[ 2. Kun. 15:33-35] | |
Hän kävi sotaa ammonilaisten kuningasta vastaan ja voitti, ja ammonilaiset maksoivat hänelle sinä vuonna sata talenttia hopeaa, kymmenentuhatta kor-mittaa vehnää ja saman verran ohraa. Yhtä paljon ammonilaiset maksoivat hänelle myös kahtena seuraavana vuonna. | |
Kuninkaaksi tullessaan Jotam oli kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. | |
Sitten hän meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahas. | |
Ahas oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmenvuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt. 2. 28:1-5:[ 2. Kun. 16:2-6] | |
Hän uhrasi Ben-Hinnomin laaksossa ja pani poikansa kulkemaan tulen läpi. Näin hän noudatti niiden kansojen kauhistuttavia tapoja, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä. [Jer. 19:6 | 3. Moos. 18:21+] | |
Pekah, Remaljan poika, surmasi yhtenä päivänä satakaksikymmentätuhatta Juudan soturia. Näin tapahtui, koska Juudan kansa oli hylännyt Herran, isiensä Jumalan. | |
Sikri, efraimilainen sotasankari, surmasi kuninkaan pojan Maasejan, palatsin päällikön Asrikamin ja kuninkaan lähimmän miehen Elkanan. | |
Israelilaiset veivät heimoveljiltään vangeiksi kaksisataatuhatta henkeä, naisia, poikia ja tyttöjä, ja ryöstivät heiltä myös paljon saalista, jonka he veivät Samariaan. | |
Nyt aiotte vielä pakottaa Juudan ja Jerusalemin asukkaat orjiksenne ja orjattariksenne. Ettekö te itsekin ole kylliksi rikkoneet Herraa, Jumalaanne vastaan? | |
Sodasta palaavien eteen astuivat sitten efraimilaisten johtomiehet Asarja, Johananin poika, Berekja, Mesillemotin poika, Hiskia, Sallumin poika, ja Amasa, Hadlain poika. |