header
Sanahaku ארץ ('erets eh'-rets) land

Löytyi 2190 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

Sananl. 25:25 

Kuin raikas vesi uupuneelle on hyvä uutinen kaukaisesta maasta.

Sananl. 28:2 

Kun maassa on kapinoita, hallitsijat vaihtuvat, mutta kyvykäs mies vakiinnuttaa vallan.

Sananl. 29:4 

Oikeudenmukainen kuningas pitää maan pystyssä, veroja kiskova hävittää sen. [Sananl. 28:16]

Sananl. 30:4 

Kuka on noussut taivaaseen ja palannut sieltä? Kuka on koonnut käsiinsä tuulen? Kuka viittansa sisään kietonut vedet? Kuka pannut paikoilleen maan ääret? Mikä on hänen nimensä, mikä hänen poikansa nimi? Sinä tiedät kyllä.

Sananl. 30:14 

voi niitä, jotka teroittavat hampaansa miekoiksi ja täyttävät leukansa purevilla veitsillä hävittääkseen heikot maan päältä, köyhät ihmisten joukosta!

Sananl. 30:16 

tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka janoaa sateenkin jälkeen, ja tuli, joka ei sano: "Jo riittää."

Sananl. 30:21 

Kolme on, joista maa järkkyy, neljä, joiden alla se ei kestä:

Sananl. 30:24 

Neljä on maan päällä vähäistä mutta silti viisasta viisaampaa.

Sananl. 31:23 

Hänen miehensä saa osakseen kunnioitusta istuessaan vanhinten kokouksessa.

Ruut 1:1 

Siihen aikaan, kun tuomarit hallitsivat Israelia, tuli kerran nälänhätä maahan. Muuan mies Juudan Betlehemistä muutti silloin vaimonsa ja kahden poikansa kanssa siirtolaiseksi Moabin maahan.

Ruut 1:7 

Kun hän lähti sieltä missä oli asunut, hänen molemmat miniänsä tulivat mukaan, mutta heidän ollessaan matkalla Juudan maahan

Ruut 2:10 

Silloin Ruut vaipui polvilleen, kumarsi maahan saakka ja sanoi hänelle: "Miten sinä voit olla minulle näin hyvä? Kohtelet minua kuin tuttavaa, vaikka olen vierasmaalainen."

Ruut 2:11 

Boas vastasi hänelle: "Minulle on moneen kertaan kerrottu, kuinka hyvä sinä olet ollut anopillesi miehesi kuoltua ja miten jätit isäsi ja äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit ventovieraan kansan pariin.

Laul. l. 2:12 

Kukat nousevat maasta, laulun aika on tullut, joka puolella huhuavat metsäkyyhkyt.

Saarn. 1:4 

Sukupolvi menee, sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ikuisesti. [Ps. 104:5, 119:90]

Saarn. 3:21 

Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan?

Saarn. 5:1 

Älä ole kerkeä kieleltäsi äläkä puhu harkitsematta Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä. Olkoot sanasi sen vuoksi harvat. [Matt. 6:7; Jaak. 1:19]

Saarn. 5:8 

Kaikitenkin on hyväksi, että asuttua maata hallitsee kuningas.

Saarn. 7:20 

Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta, että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä. [1. Kun. 8:46+]

Saarn. 8:14 

Turhuutta on maan päällä tämäkin: on hurskaita, joiden käy niin kuin he olisivat tehneet vääryyttä, ja on jumalattomia, joiden käy niin kuin he olisivat tehneet oikein. Minä sanon: se on turhuutta. [Job 9:22+]

Saarn. 8:16 

Kun koetin perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä yötä päivää tekee saamatta untakaan silmiinsä,

Saarn. 10:7 

Olen nähnyt palvelijoiden istuvan hevosten selässä ja ruhtinaiden käyvän jalan palvelijoiden tavoin.

Saarn. 10:16 

Voi sinua, maa, jonka kuningas on poikanen ja jonka ruhtinaat mässäilevät aamusta alkaen! [2. Aik. 13:7; Jes. 3:4]

Saarn. 10:17 

Onnellinen sinä, maa, jonka kuningas on jalosukuinen ja jonka ruhtinaat viettävät pitonsa oikeaan aikaan -- arvokkaasti, eivät juopotellen!

Saarn. 11:2 

Talleta omaisuutesi seitsemälle, kahdeksallekin taholle -- ethän tiedä, mitä onnettomuuksia maassa vielä sattuu.

Saarn. 11:3 

Kun pilvet täyttyvät vedellä, ne valavat sateen maahan, ja kun puu kaatuu, kaatuupa sitten etelässä tai pohjoisessa, niille sijoilleen se jää.

Saarn. 12:7 

Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut. [1. Moos. 3:19+]

Valit. 2:1 

Voi! Vihansa pilveen Herra on peittänyt tytär Siionin! Taivaasta maahan hän heitti sinut, Israelin kruunun. Vihansa päivänä hän ei säästänyt koroketta, joka on hänen valtaistuimensa edessä. [1. Aik. 28:2; Ps. 132:7]

Valit. 2:2 

Herra tuhosi säälimättä kaikki Jaakobin asuinsijat, vihassaan hän repi raunioiksi Juudan linnoitukset, hajotti ne maahan. Herra häpäisi kuningaskunnan ja sen ruhtinaat.

Valit. 2:9 

Portit ovat kaatuneet maahan, hän särki niiden salvat. Kuningas ja ruhtinaat ovat vieraalla maalla, enää ei opeteta Jumalan lakia, enää eivät profeetat saa näkyjä Herralta. [Ps. 74:9]

Valit. 2:10 

Maassa istuvat vaiti Siionin vanhimmat. He sirottelevat multaa hiuksiinsa, pukeutuvat säkkivaatteeseen. Maahan painavat päänsä Jerusalemin nuoret tytöt. [Joos. 7:6]

Valit. 2:11 

Silmäni riutuvat kyynelistä, sisintäni polttaa tuska. Voimani valuvat maahan kansani sortumisen tähden. Lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla.

Valit. 2:15 

Ohikulkijat lyövät käsiään yhteen, pilkkaavat sinua. He viheltävät ja pudistavat päätään katsellessaan tytär Jerusalemia: "Tämäkö on se kaupunki, jota sanottiin kauneudessaan täydelliseksi, koko maan iloksi?" [Job 27:23 | Ps. 50:2]

Valit. 2:21 

"Katujen pölyssä makaavat lapset ja vanhukset. Neidot ja nuoret miehet ovat kaatuneet miekkaan. Sinä iskit heidät hengiltä vihasi päivänä, teurastit säälimättä.

Valit. 3:34 

Kun kaikki vangiksi otetut murskataan jalkojen alle,

Valit. 4:12 

Eivät uskoneet maanpiirin kuninkaat, ei tullut kenenkään mieleen, että jonakin päivänä vainooja ja vihollinen tulisi sisään Jerusalemin porteista.

Valit. 4:21 

Iloitse vain ja riemuitse, sinä Edomin kansa, joka asut Usin maassa. Kohta on sinunkin juotava Herran vihan malja, sinä juovut, ja pian olet alaston. [Ps. 60:5+]

Est. 8:17 

ja joka ainoassa maakunnassa ja kaupungissa, kaikkialla, minne kuninkaan käsky saapui, oli juutalaisilla ilo ja riemu, pidot ja juhlat. Monet maan muihin kansoihin kuuluvat halusivat käydä juutalaisista, sillä nyt he tunsivat pelkoa juutalaisia kohtaan.

Est. 10:1 

Kuningas Kserkses saattoi veron alaisiksi kaikki maat sekä meren rannikot ja saaret.

Dan. 1:2 

Herra antoi hänen käsiinsä Jojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan temppelin pyhistä esineistä. Nebukadnessar vei saaliinsa Sinearin maahan* ja sijoitti sen siellä jumalansa temppelin aarrekammioon. [»Sinearin maa» tarkoittaa Babyloniaa, vrt. 1. Moos. 11:2.] [ 1. Moos. 10:10]

Dan. 8:5 

Sitä katsellessani tuli lännestä vuohipukki koko maan yli, tuskin maanpintaa koskettaen, ja sillä pukilla oli otsassaan mahtava sarvi.

Dan. 8:7 

Minä näin, kuinka se pässin luo tultuaan kävi kiukkuisesti sen kimppuun ja murskasi sen molemmat sarvet, eikä pässi pystynyt pitämään puoliaan. Pukki kaatoi sen maahan ja polki sen jalkoihinsa, eikä kukaan voinut auttaa sitä.

Dan. 8:10 

Se kasvoi aina taivaan joukkojen tasalle, ja se pudotti maahan taivaan joukkoja ja tähtiä ja tallasi ne jalkoihinsa. [Job 20:6; Jes. 14:13; 2. Makk. 9:10]

Dan. 8:12 

Päivittäisen uhrin sijaan pantiin jumalaton ja väärä palvelus, ja totuus sortui maahan. Ja sarvi menestyi yhä kaikissa toimissaan.

Dan. 8:18 

Hänen puhuessaan minä vaivuin syvään uneen, kasvot maata vasten. Sitten hän kosketti minua ja nosti minut jälleen seisomaan. [Dan. 10:9-19]

Dan. 9:6 

Me emme ole kuunnelleet sinun palvelijoitasi, profeettoja, jotka sinun nimessäsi puhuivat kuninkaillemme, ylhäisillemme, isillemme ja koko kansalle. [Jer. 25:4; Aam. 3:7]

Dan. 9:7 

Sinä, Herra, olet oikeudenmukainen, ja me olemme ansainneet osaksemme tulleen häpeän, me Juudan miehet, Jerusalemin asukkaat ja koko Israel, me kaikki, olimmepa lähellä tai kaukana niissä maissa, joihin sinä olet meidät uskottomuutemme tähden hajottanut. [Esra 9:6,7; Bar. 1:15-22]

Dan. 9:15 

"Ja nyt, Herra, meidän Jumalamme, sinä, joka voimakkaalla kädelläsi ohjasit kansasi pois Egyptistä ja hankit nimellesi sen kunnian, joka sillä on tänäkin päivänä! Me olemme tehneet syntiä ja rikkoneet sinua vastaan. [2. Moos. 13:9+]

Dan. 10:9 

Minä kuulin hänen sanojensa äänen, ja silloin minä vaivuin syvään uneen, kasvot maata vasten. [Dan. 8:18]

Dan. 10:15 

Kun hän puhui minulle tämän, minä katselin maahan enkä pystynyt sanomaan sanaakaan.

Dan. 11:16 

Hyökkääjä tekee mitä tahtoo, kukaan ei kestä hänen edessään. Hän tunkeutuu Ihanaan maahan ja tuo tullessaan tuhon.

Dan. 11:19 

Silloin Pohjoisen kuningas kääntyy oman maansa linnoituksia ja temppeliä vastaan, mutta hän sortuu, eikä häntä enää ole.

Dan. 11:28 

Maahansa palatessaan Pohjoisen kuningas tuo suuren omaisuuden mukanaan. Hän juonittelee Pyhää liittoa vastaan ja palaa vasta sitten maahansa. [1. Makk. 1:20]

Dan. 11:40 

"Lopun hetkellä Etelän kuningas iskee yhteen hänen kanssaan. Ja Pohjoisen kuningas käy Etelän kuninkaan kimppuun vaunuin, ratsuin ja lukuisin laivoin, valtaa maan toisensa jälkeen ja pyyhkäisee tulvan tavoin kaiken yli.

Dan. 11:41 

Hän hyökkää myös Ihanaan maahan, ja kymmenettuhannet sortuvat. Mutta Edom, Moab ja useimmat ammonilaiset pelastuvat hänen käsistään.

Dan. 11:42 

Hän tunkee kätensä maahan toisensa jälkeen, eikä edes Egypti pelastu.

Esra 1:2 

"Näin sanoo Kyyros, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat. Hän on nyt käskenyt minun rakentaa itselleen temppelin Juudan Jerusalemiin. [Jes. 44:28]

Esra 3:3 

Israelilaiset pystyttivät alttarin entiselle paikalleen, vaikka naapurikansat yrittivät heitä pelotella. Alttarilla he uhrasivat joka aamu ja ilta polttouhrit Herralle. [4. Moos. 28:3,4]

Esra 4:4 

Tämän jälkeen maan asukkaat alkoivat pelotella Juudan kansaa saadakseen sen luopumaan rakennustöistä.

Esra 6:21 

Pääsiäislammasta söivät pakkosiirtolaisuudesta palanneet israelilaiset ja kaikki, jotka olivat erottautuneet maassa asuvista muista kansoista ja hylänneet niiden saastaisuuden, koska he tahtoivat palvella Herraa, Israelin Jumalaa.

Esra 9:1 

Kun tämä kaikki oli tehty, kansan johtomiehet tulivat luokseni ja sanoivat: "Israelilaiset eivät ole, eivät edes papit ja leeviläiset, pysytelleet erillään muista kansoista, kanaanilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, jebusilaisista, ammonilaisista, moabilaisista, egyptiläisistä ja amorilaisista, eivätkä niiden kauhistuttavista tavoista.

Esra 9:2 

He ovat ottaneet itselleen ja pojilleen vaimoja näiden kansojen keskuudesta. Näin on pyhä heimo sekoittunut muihin kansoihin. Ja tähän uskottomuuteen ovat ensimmäisinä syyllistyneet johtajat ja päämiehet." [2. Moos. 34:16+]

Esra 9:7 

Isiemme ajoista tähän päivään asti meidän syyllisyytemme on ollut suuri, ja syntiemme vuoksi me kaikki, myös kuninkaamme ja pappimme, olemme joutuneet vieraitten maitten kuninkaiden käsiin, surmattaviksi, vangittaviksi, ryöstettäviksi ja häväistäviksi, niin kuin vieläkin tapahtuu.

Esra 9:11 

jotka olet antanut palvelijoidesi, profeettojen, julistaa meille: 'Maa, jota olette menossa ottamaan haltuunne, on saastainen. Muut kansat ovat kauhistuttavilla tavoillaan saastuttaneet sen äärestä ääreen. [3. Moos. 18:25, 20:23]

Esra 9:12 

Älkää siis antako tyttäriänne heidän pojilleen vaimoiksi älkääkä ottako heidän tyttäriään vaimoiksi omille pojillenne! Älkää koskaan auttako heitä menestykseen ja hyvinvointiin! Näin pysytte itse vahvoina ja saatte nauttia tämän maan antimista, ja silloin voitte myös antaa maan ikuiseksi perinnöksi jälkeläisillenne.' [5. Moos. 23:7]

Esra 10:2 

Silloin Sekanja, Jehielin poika, Elamin suvusta, alkoi puhua. Hän sanoi Esralle: "Me olemme luopuneet Jumalastamme, kun olemme ottaneet itsellemme vaimoja muiden kansojen keskuudesta. Israelilla on silti vielä toivoa.

Esra 10:11 

Tunnustakaa nyt syntinne Herralle, isienne Jumalalle, ja toimikaa hänen tahtonsa mukaan. Erottautukaa muista kansoista ja niiden naisista."

Neh. 3:36 

Kuule, Jumalamme, kuinka meitä pilkataan! Anna heidän herjauksensa osua heihin itseensä, anna heidän joutua ryöstettäviksi ja vangeiksi vieraaseen maahan!

Neh. 5:14 

Sinä aikana, jolloin olin kuninkaan määräyksestä Juudan käskynhaltijana -- Artakserkseen kahdennestakymmenennestä hallitusvuodesta kolmanteenkymmenenteenkahdenteen vuoteen asti, yhteensä kaksitoista vuotta -- minä en vaatinut kansalta ylläpitoa, joka käskynhaltijalle olisi kuulunut, eivät myöskään veljeni.

Neh. 8:6 

Esra ylisti Herraa, suurta Jumalaa, ja kaikki kohottivat kätensä ja vastasivat: "Aamen, aamen!" Sitten he heittäytyivät polvilleen ja rukoilivat Herraa kasvot maahan painettuina.

Neh. 9:6 

Sinä yksin olet Herra. Sinä olet tehnyt taivaan, taivasten taivaat ja tähtien joukot, maan ja kaiken mitä sen päällä on, meret ja kaiken mitä niissä on. Sinä annat kaikelle elämän. Kumartaen rukoilevat sinua taivaan tähtien joukot. [Jes. 37:16]

Neh. 9:8 

Sinä näit, että hän oli sinulle uskollinen, ja solmit hänen kanssaan liiton, lupasit antaa Kanaaninmaan, heettiläisten ja amorilaisten, perissiläisten, jebusilaisten ja girgasilaisten maan, sen lupasit antaa hänen jälkeläisilleen. Ja lupauksesi sinä täytit: sinä pysyt sanassasi. [1. Moos. 15:18-21]

Neh. 9:10 

Tunnusteoilla ja ihmeillä sinä rankaisit faraota ja hänen palvelijoitaan ja koko hänen kansaansa, sillä sinä tiesit heidän röyhkeytensä isiämme kohtaan. Näin loit itsellesi nimen, jota yhäkin kunnioitetaan. [2. Moos. 7:3-5]

Neh. 9:15 

Sinä annoit taivaasta leipää, kun heidän oli nälkä, sinä panit veden virtaamaan kalliosta, kun heidän oli jano. Käskit heidän ottaa haltuunsa maan, jonka sinä kätesi kohottaen olit luvannut heille antaa. [2. Moos. 16:12, 17:6; 4. Moos. 20:8 | 5. Moos. 1:8]

Neh. 9:22 

Sinä annoit heidän haltuunsa valtakuntia kansoineen, jaoit ne heille rajamaiksi. He saivat omakseen Hesbonin kuninkaan Sihonin maan ja Basanin kuninkaan Ogin maan. [4. Moos. 21:25,35]

Neh. 9:23 

Sinä teit heidän jälkeläistensä luvun suureksi, heitä oli kuin tähtiä taivaalla. Sinä veit heidät maahan, josta olit antanut lupauksen heidän isilleen. [1. Moos. 15:5+]

Neh. 9:24 

Ja jälkeläiset ottivat maan haltuunsa. Sinä annoit maan asukkaiden, kanaanilaisten, kukistua heidän edessään ja annoit heidän valtaansa tuon maan kuninkaat ja kansan, ja he saivat tehdä heille, mitä halusivat. [Joos. 10:40]

Neh. 9:30 

Silti sinä osoitit kärsivällisyyttä heitä kohtaan vuodesta toiseen. Sinä varoitit heitä hengelläsi, annoit profeettojesi nuhdella heitä, mutta he eivät suostuneet kuulemaan. Niin sinä annoit heidät viholliskansojen käsiin. [2. Kun. 17:13-20; 2. Aik. 36:15-21]

Neh. 9:35 

Ja vaikka heillä oli oma valtakuntansa ja kaikki se hyvä, minkä olit antanut heille, vaikka heillä oli laaja, viljava maa, jonka olit heille lahjoittanut, he eivät palvelleet sinua eivätkä luopuneet pahoista teoistaan.

Neh. 9:36 

Nyt me olemme orjia. Siinä maassa, jonka sinä annoit isillemme, jotta he saisivat nauttia sen hedelmistä ja antimista, siinä maassa me olemme orjina.

Neh. 10:29 

Kaikki muut -- papit ja leeviläiset, portinvartijat, laulajat, temppelipalvelijat ja kaikki, jotka olivat erottautuneet vieraista kansoista noudattaakseen Jumalan lakia, ja myös heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä, kaikki, jotka pystyivät lakia ymmärtämään --

Neh. 10:31 

Edelleen he lupasivat: "Me emme anna tyttäriämme vaimoiksi muihin kansoihin kuuluville emmekä ota heidän tyttäriään pojillemme vaimoiksi. [Esra 9:12]

Neh. 10:32 

Kun muihin kansoihin kuuluvat tuovat sapatinpäivänä viljaa ja muita tuotteita myytäväksi, emme osta heiltä, emme sapattina emmekä minään muunakaan pyhäpäivänä. Joka seitsemäs vuosi jätämme maan kesannolle ja pyyhimme kaikki velat pois. [2. Moos. 20:8+ | 3. Moos. 25:2-7]

1. Aik. 1:10 

Kusille syntyi myös Nimrod, josta tuli ensimmäinen mahtava hallitsija maan päällä.

1. Aik. 1:19 

Eberille syntyi kaksi poikaa. Toinen oli nimeltään Peleg, sillä hänen aikanaan ihmissuku hajaantui yli maan,* ja hänen veljensä nimi oli Joktan. [Nimi Peleg tulee heprean sanasta palag 'jakaantua', 'hajaantua'.]

1. Aik. 1:43 

Nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa ennen kuin israelilaisilla oli kuningasta hallitsijanaan: Bela, Beorin poika; hänen hallituskaupunkinsa nimi oli Dinhaba. 1. 1:43-51a:[ 1. Moos. 36:31-39]

1. Aik. 1:45 

Jobabin kuoltua tuli kuninkaaksi Husam, kotoisin Temanin maasta.

1. Aik. 2:22 

Segubille syntyi Jair. Jair piti hallussaan kahtakymmentäkolmea kaupunkia Gileadissa, [4. Moos. 32:41; 5. Moos. 3:14; Tuom. 10:4]

1. Aik. 4:40 

Sieltä he löysivät reheviä ja hyviä laitumia. Maata oli runsaasti, ja siellä vallitsi täysi rauha. Alkuperäiset asukkaat olivat Haamin jälkeläisiä.

1. Aik. 5:9 

Idässä heitä asui sen autiomaan laidoille asti, joka alkaa Eufratvirrasta, sillä heillä oli Gileadissa runsaasti karjaa.

1. Aik. 5:11 

Ruubenin heimon naapureina Basanin alueella Salkaan saakka asui Gadin jälkeläisiä. 1. 5:11-16:[ Joos. 13:24-27]

1. Aik. 5:23 

Itäisiä manasselaisia asui Basanin alueella Baal-Hermoniin, Seniriin ja Hermoninvuoreen saakka. Heitä oli paljon,

1. Aik. 5:25 

Nämä miehet hylkäsivät kuitenkin isiensä Jumalan, luopuivat hänestä ja alkoivat palvoa samoja jumalia kuin ne kansat, jotka Jumala oli hävittänyt maasta heidän tieltään. [2. Moos. 34:15,16]

1. Aik. 6:40 

Juudan heimon maista Hebronin kaupungin ja sitä ympäröivät laidunmaat,

1. Aik. 7:21 

tämän Sabad ja tämän Sutelah. Efraimin poikia olivat myös Eser ja Elead, mutta Gatin miehet, maan alkuperäiset asukkaat, tappoivat heidät, kun he olivat lähteneet ryöstämään näiden karjaa.

1. Aik. 10:9 

He ryöstivät hänen vaatteensa, ottivat hänen päänsä ja varusteensa ja kuljettivat niitä ympäri maataan julistaakseen voitonsanomaa epäjumalilleen ja kansalleen.

1. Aik. 11:4 

Daavid ja israelilaiset lähtivät Jerusalemiin eli Jebusiin, jossa jebusilaiset silloin vielä asuivat.

1. Aik. 13:2 

hän sanoi Hebroniin kokoontuneille israelilaisille: "Jos te näette oikeaksi ja jos tämä on Herran, meidän Jumalamme, tahto, meidän tulee lähettää sana kaikille veljillemme joka taholle Israelin maahan, samoin papeille ja leeviläisille heidän kaupunkeihinsa ja kyliinsä, että he kokoontuisivat luoksemme.

1. Aik. 14:17 

Daavidin maine levisi kaikkiin maihin, ja Herra saattoi kaikki vieraat kansat pelkäämään häntä.

1. Aik. 16:14 

Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22>