Löytyi 1891 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Pestyään kasvonsa hän tuli takaisin, pakottautui rauhalliseksi ja sanoi: "Tuokaa ruoka sisään." | |
Veljet sijoitettiin istumaan Joosefia vastapäätä, ikäjärjestyksessä, vanhin ensimmäiselle sijalle ja nuorin viimeiselle. Veljekset katselivat ihmeissään toisiaan. | |
Kun sitten Joosef jakoi heille omista ruoistaan valitsemiaan paloja, Benjamin sai niitä viisi kertaa enemmän kuin muut veljet. Ja he joivat kaikki yhdessä ja humaltuivat. | |
Niin Juuda ja hänen veljensä menivät Joosefin taloon, jossa tämä odotti heitä, ja he heittäytyivät kasvoilleen maahan. | |
Silloin sinä sanoit meille: 'Jos nuorin veljenne ei tule tänne teidän mukananne, ette saa enää astua minun eteeni.' | |
me vastasimme: 'Emme voi mennä sinne, ellei nuorin veljemme ole mukanamme. Ilman häntä emme voi astua sen miehen eteen.' | |
Jos te nyt viette tämän toisenkin pois luotani ja hänelle sattuu onnettomuus, te syöksette minut, harmaapään, murheen murtamana tuonelaan.' | |
Joosef sanoi veljilleen: "Minä olen Joosef. Vieläkö isäni elää?" Mutta hänen veljensä eivät tyrmistykseltään kyenneet vastaamaan hänelle mitään. | |
Mutta älkää olko murheissanne älkääkä syyttäkö itseänne siitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala lähetti minut teidän edellänne pelastamaan ihmishenkiä. [1. Moos. 37:28, 50:20] | |
Mutta Jumala lähetti minut teidän edellänne, jotta te jäisitte eloon ja teidän sukunne säilyisi maan päällä ja monet pelastuisivat. | |
Jaakob lähetti Juudan edellään Joosefin luo ilmoittamaan heidän saapumisestaan Goseniin. Niin he tulivat Gosenin maakuntaan, | |
Israel sanoi Joosefille: "Nyt voin kuolla rauhassa! Olen nähnyt sinut ja tiedän, että sinä olet elossa!" [1. Moos. 45:28, 48:11] | |
Sitten hän otti mukaansa viisi veljeään ja vei heidät faraon eteen. | |
Egyptin maa on sinulle avoinna, sijoita heidät asumaan maan parhaaseen osaan. He saavat asua Gosenin maakunnassa, ja jos heidän joukossaan on kyvykkäitä miehiä, niin pane heidät päällysmiehiksi huolehtimaan minun karjoistani." | |
Sitten Joosef haki isänsä ja toi hänet faraon eteen, ja Jaakob tervehti faraota toivottaen hänelle siunausta. | |
Sitten Jaakob hyvästeli faraon, toivotti hänelle siunausta ja lähti hänen luotaan. | |
Missään ei ollut syötävää, sillä nälänhätä oli hyvin ankara, ja Egypti ja Kanaaninmaa olivat nääntymässä nälkään. | |
Niin kului se vuosi. He tulivat hänen luokseen seuraavanakin vuonna ja sanoivat: "Herramme, sinä tiedät varmaan, että kaikki hopea on lopussa, ja myös meidän karjamme ja juhtamme ovat jo joutuneet sinun haltuusi. Meillä ei ole sinulle enää muuta tarjottavaa kuin ruumiimme ja peltomme. | |
Joosefille Israel sanoi: "En osannut toivoa, että saisin vielä kerran nähdä kasvosi, ja nyt Jumala on antanut minun nähdä myös sinun poikasi!" [1. Moos. 46:30] | |
Ja Israel siunasi Joosefin sanoen: -- Jumala, jonka tahdon mukaisesti minun isäni Abraham ja Iisak ovat vaeltaneet, Jumala, joka on ollut minun paimeneni syntymästäni tähän päivään saakka, [1. Moos. 26:5 | Ps. 23:1, 80:2; Hes. 34:11,12; Joh. 10:11] | |
Ja hän siunasi heidät sinä päivänä sanoen: "Siunatessaan israelilaiset lausuvat teidän nimenne ja sanovat: 'Jumala tehköön sinut Efraimin ja Manassen veroiseksi.'" Niin hän asetti Efraimin Manassen edelle. [Hepr. 11:21] | |
Makpelan vainiolla, Mamren lähistöllä Kanaaninmaassa. Sen vainion Abraham osti heettiläiseltä Efronilta sukuhaudaksi. | |
Joosef kumartui itkien isänsä ylle ja suuteli hänen kasvojaan. [1. Moos. 46:4] | |
he veivät hänet Kanaaninmaahan ja hautasivat hänet Mamren lähistölle Makpelan vainion luolaan. Makpelan vainion Abraham oli ostanut sukuhautansa paikaksi heettiläiseltä Efronilta. [1. Moos. 23:20, 49:29,30; Ap. t. 7:16] | |
Ja he lähettivät Joosefille sanan: "Ennen kuolemaansa isämme käski meitä | |
Sitten veljet tulivat, lankesivat hänen eteensä ja sanoivat: "Me rupeamme vaikka sinun orjiksesi!" [1. Moos. 44:16] | |
Mutta mitä enemmän heitä sorrettiin, sitä enemmän he lisääntyivät ja sitä laajemmalle he levisivät, niin että egyptiläiset alkoivat vihata heitä. | |
Kun farao sai kuulla asiasta, hän aikoi surmauttaa Mooseksen, mutta Mooses lähti faraota pakoon. Pakomatkallaan hän Midianin maassa pysähtyi erään kaivon luo. | |
Herra sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala." Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. [Mark. 12:26 | 1. Moos. 32:31+] | |
Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. | |
Herra sanoi: "Heitä se maahan." Mooses heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi. Mooses kavahti sitä, | |
Herra sanoi Moosekselle: "Kun nyt palaat Egyptiin, tee faraon edessä kaikki ne ihmeteot, joihin minä olen antanut sinulle vallan. Mutta minä kovetan hänen sydämensä, niin ettei hän päästä kansaa lähtemään. | |
Mooses vastasi Herralle: "Minähän tuskin osaan suutani avata. Kuinka farao kuuntelisi minua, kun israelilaisetkaan eivät minua kuuntele?" [2. Moos. 4:10] | |
Mutta Mooses vastasi Herralle: "Minähän tuskin osaan suutani avata. Kuinka siis farao kuuntelisi minua?" [2. Moos. 4:10, 6:12] | |
"Kun farao käskee teitä todistamaan sananne jollakin ihmeteolla, sano silloin Aaronille: 'Ota sauvasi ja heitä se faraon eteen, niin se muuttuu myrkkykäärmeeksi.'" | |
Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja tekivät niin kuin Herra oli käskenyt. Aaron heitti sauvansa faraon ja hänen hoviväkensä eteen, ja se muuttui käärmeeksi. | |
Herra sanoi Moosekselle: "Lähde faraota vastaan varhain aamulla, kun hän on menossa joen rantaan, ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: 'Päästä minun kansani minua palvelemaan. | |
Herra teki niin: faraon palatsiin, hänen hoviväkensä taloihin ja koko Egyptiin tuli sankat parvet paarmoja, ja paarmat vaivasivat hirmuisesti koko maata. [Ps. 78:45] | |
He ottivat nokea, ja kun he seisoivat faraon edessä, Mooses heitti noen ilmaan, ja ihmisiin ja karjaeläimiin tuli paiseita ja märkiviä rakkuloita. | |
Loitsijatkaan eivät paiseidensa takia mahtaneet mitään Moosekselle, paiseita oli loitsijoissa samoin kuin kaikissa muissakin egyptiläisissä. | |
Herra sanoi Moosekselle: "Astu varhain huomisaamuna faraon eteen ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: 'Päästä minun kansani palvelemaan minua. | |
Mutta minä tiedän, että sinä ja hoviväkesi ette vielä nytkään pelkää Herraa Jumalaa." | |
Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat hänelle: "Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: 'Kuinka kauan kieltäydyt nöyrtymästä minun edessäni? Päästä minun kansani palvelemaan minua. | |
Farao sanoi heille: "Herra teitä varjelkoon, mutta pitäisikö minun muka päästää teidät lähtemään vaimoinenne ja lapsinenne? Teillä on selvästikin paha mielessä! | |
Siitä ei tule mitään, mutta menkää te miehet palvelemaan Herraa, sitähän te pyysitte." Ja farao ajoi heidät pois luotaan. | |
Ne levittäytyivät koko Egyptiin ja laskeutuivat sankkoina parvina kaikkialle maahan. Sellaista heinäsirkkojen paljoutta ei ole koskaan ennen ollut eikä ole enää koskaan tuleva. | |
Farao sanoi Moosekselle: "Mene tiehesi ja varo tulemasta enää minun silmieni eteen. Jos vielä kerran näen sinut, sinun on kuoltava!" | |
Mooses vastasi: "Totta puhut. Tämän jälkeen minä en enää tule sinun eteesi." | |
Mooses ja Aaron olivat nyt tehneet kaikki nämä ihmeet faraon edessä, ja Herra oli paaduttanut faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia lähtemään maasta. [1. Sam. 6:6] | |
Herra kulki päiväsaikaan pilvipatsaassa heidän edellään näyttäen heille tietä ja yöllä tulipatsaassa valaisten heidän tietään, niin että he saattoivat kulkea sekä päivällä että yöllä. [4. Moos. 14:14; 5. Moos. 1:33; Neh. 9:12; Ps. 78:14] | |
Pilvipatsas oli jatkuvasti kansan edellä päivällä ja tulipatsas yöllä. | |
"Käske israelilaisten kääntyä takaisin ja palata Pi-Hirotin luo Migdolin ja meren välille. Leiriytykää Baal-Sefonin kohdalle meren rantaan. [4. Moos. 33:7] | |
Egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, sotavaunut miehineen sekä hänen muu sotaväkensä, ajoivat heitä takaa ja saavuttivat heidät, kun he olivat leiriytyneinä Pi-Hirotin luona, Baal-Sefonin kohdalla. | |
Jumalan enkeli, joka oli kulkenut israelilaisten joukon edellä, siirtyi nyt kulkemaan heidän perässään, ja pilvipatsas siirtyi pois heidän edeltään ja asettui heidän taakseen, [2. Moos. 23:20, 32:34, 33:2; 4. Moos. 20:16] | |
Hän antoi heidän vaunujensa pyörien juuttua kiinni, niin että ajaminen kävi vaikeaksi. Silloin egyptiläiset sanoivat: "Meidän on lähdettävä pakoon! Herra sotii israelilaisten puolella meitä vastaan!" | |
Mooses sanoi Aaronille: "Kutsu kaikki israelilaiset Herran eteen, sillä hän on kuullut heidän valituksensa." | |
ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla. [4. Moos. 11:7] | |
Mooses sanoi Aaronille: "Ota ruukku, pane siihen täysi omer-mitallinen mannaa ja talleta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvesta toiseen." | |
Aaron teki, kuten Herra oli Moosesta käskenyt, ja asetti mannan liitonarkun eteen säilöön. [Hepr. 9:4] | |
Herra sanoi: "Lähde kulkemaan muiden edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimmista. Ja kun lähdet, ota sauvasi, jolla löit Niilin vettä. [2. Moos. 7:20, 14:16] | |
Minä olen sinua vastassa kalliolla Horebin luona. Lyö kallioon, niin siitä alkaa juosta vettä ja kansa saa juodakseen." Mooses teki niin Israelin vanhimpien nähden. [4. Moos. 20:11; Ps. 78:15,16; Jes. 48:21; 1. Kor. 10:4] | |
Sitten Jetro, Mooseksen appi, toi polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle, ja Aaron sekä kaikki Israelin vanhimmat tulivat Mooseksen apen kanssa uhriaterialle Jumalan eteen. | |
Tultuaan takaisin Mooses kutsui koolle Israelin vanhimmat ja kertoi heille kaiken, mitä Herra oli käskenyt hänen sanoa. | |
Siinainvuori oli kauttaaltaan savun peitossa, koska Herra laskeutui vuorelle tulessa. Vuori savusi kuin tulinen uuni ja vavahteli ankarasti. [5. Moos. 4:11; Hepr. 12:18] | |
"Sinulla ei saa olla muita jumalia. | |
Mooses vastasi kansalle: "Älkää pelätkö. Jumala on tullut tänne pannakseen teidät koetukselle ja herättääkseen teissä pelon ja kunnioituksen häntä kohtaan, ettette enää tekisi syntiä." | |
"Nämä ovat ne säädökset, jotka sinun tulee asettaa israelilaisille: | |
Vietä happamattoman leivän juhlaa ja syö happamatonta leipää seitsemänä päivänä, niin kuin olen käskenyt, säädettyyn aikaan abib-kuussa, sillä juuri siinä kuussa lähdit Egyptistä. Älköön silloin kukaan astuko tyhjin käsin minun eteeni. [2. Moos. 12:17+ | Sir. 35:6,7] | |
Kolmesti vuodessa näyttäytykööt kansasi kaikki miehet Herran, sinun valtiaasi, kasvojen edessä. [2. Moos. 34:23; 5. Moos. 16:16] | |
"Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut. [2. Moos. 32:34, 33:2; 5. Moos. 31:3; Jes. 63:9] | |
Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä. Hän ei anna anteeksi niskoittelua, sillä hän toimii minun nimissäni. | |
Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät. [1. Moos. 15:19-21+] | |
"Minä lähetän kauhun kulkemaan edelläsi ja saatan sekasortoon kaikki kansat, joiden maahan sinä tulet. Minä ajan pakoon kaikki vihollisesi. [5. Moos. 11:25] | |
Minä lähetän herhiläisparvia karkottamaan hivviläiset, kanaanilaiset ja heettiläiset sinun tieltäsi. [5. Moos. 7:20; Joos. 24:12; Viis. 12:8] | |
Silti minä en karkota heitä yhtenä ainoana vuotena, ettei maa autioituisi ja etteivät villieläimet lisääntyisi ja tulisi sinulle vaivaksi, | |
vaan minä ajan heidät pois vähä vähältä, kunnes teitä on niin paljon, että voitte ottaa haltuunne koko maan. | |
Minä ulotan sinun rajasi Kaislamerestä* filistealaisten mereen ja Siinain autiomaasta Eufratvirtaan saakka. Minä annan sen maan asukkaat teidän käsiinne, ja te voitte karkottaa heidät tieltänne. [Kaislameri tarkoittanee Punaistamerta, filistealaisten meri Välimerta.] [1. Moos. 15:18; 5. Moos. 11:24; 1. Kun. 5:1; Ps. 80:12] | |
Kerubien siivet olkoot kohollaan kannen yllä ja niiden kasvot vastakkain, kohti arkun kantta. [Hepr. 9:5] | |
Pidä aina pöydällä minun kasvojeni edessä uhrileipiä. [3. Moos. 24:5-9; 1. Sam. 21:5; Mark. 2:26] | |
Tee siihen seitsemän öljylamppua, ja ne asetettakoon paikoilleen niin, että ne valaisevat lampun edessä olevan tilan. [4. Moos. 8:2] | |
Liitä viisi kaistaa yhdeksi kappaleeksi ja yhdistä samaten muut kuusi. Taita tästä kankaasta kuudes kaista teltan oviaukon eteen. | |
Aaronin ja hänen poikiensa tulee huolehtia siitä, että ne palavat läpi yön Herran edessä pyhäkköteltassa, lain arkun edessä olevan väliverhon ulkopuolella. Tätä määräystä israelilaisten on aina noudatettava sukupolvesta toiseen. [3. Moos. 24:3,4] | |
ja kiinnitä ne kasukan molempiin olkakappaleisiin muistuttamaan Jaakobin pojista. Aaron kantakoon heidän nimiään olkapäillään, jotta Herra muistaisi heitä. | |
ja nyörien toiset päät kultapunoksiin, jotka sinun tulee liittää kasukan olkakappaleiden etupuolelle. | |
Tee vielä toiset kaksi kultarengasta ja kiinnitä ne etupuolelle kasukan kummankin olkakappaleen alareunan saumakohtaan, mutta silti kasukan vyötärönauhaa korkeammalle. | |
Kun siis Aaron astuu pyhäkköön, hän kantakoon oikeutta jakavassa rintakilvessä Jaakobin poikien nimiä sydäntään vasten, jotta Herra aina muistaisi heitä. | |
Pane oikeutta jakavan rintakilven sisään urim ja tummim*, ja ne olkoot Aaronin sydämen päällä, kun hän astuu Herran eteen. Näin Aaron kantakoon aina Herran edessä sydäntään vasten kilpeä, jolla hän jakaa israelilaisille oikeutta. [Ks. selitystä jakeeseen 28:15.] [ 3. Moos. 8:8; 4. Moos. 27:21; 1. Sam. 28:6; Esra 2:63] | |
Aaronilla olkoon tämä viitta yllään hänen toimittaessaan virkaansa; silloin tiukujen ääni kuuluu, kun hän astuu Herran eteen pyhäkköön ja kun hän poistuu sieltä, ja niin hän ei kuole. | |
Kiinnitä se sitten sinipunaisella langalla turbaanin etupuolelle. | |
Ruusuke olkoon Aaronin otsalla; silloin hän voi ottaa kantaakseen jokaisen rikkomuksen, jonka israelilaiset pyhiä lahjojaan uhratessaan tekevät pyhyyssääntöjä vastaan. Olkoon ruusuke aina hänen otsallaan, että Herra suosiollisesti ottaisi vastaan heidän lahjansa. | |
Tuo sonni pyhäkköteltan eteen uhriksi, ja Aaron ja hänen poikansa pankoot kätensä sen pään päälle. | |
Teurasta sonni Herran edessä pyhäkköteltan ovella, | |
Ota myös yksi leipä, yksi öljyyn leivottu uhrikakku ja yksi ohut leipä Herran eteen asetetusta happamattomien leipien korista. | |
Anna ne kaikki Aaronille ja hänen pojilleen. Heidän tulee heiluttaa niitä edestakaisin ja sillä tavoin omistaa ne tarjousuhrina Herralle. [3. Moos. 7:30; 4. Moos. 6:20] | |
Ota ne sitten heiltä ja polta ne alttarilla yhdessä polttouhrin kanssa. Se on Herralle mieluisa tuoksu, Herralle kuuluva tuliuhri. | |
Ota sitten rintapala Aaronin vihkimyspässistä ja omista se tarjousuhrina Herralle. Se osa jääköön sinulle. | |
Uhratkaa nämä polttouhrit säännöllisesti sukupolvesta toiseen Herran edessä pyhäkköteltan ovella, siellä missä saatte kohdata minut ja missä minä puhun sinulle. [2. Moos. 25:22] | |
Aseta suitsutusalttari liitonarkkua ja sen kansilevyä suojaavan väliverhon etupuolelle, pyhäkköteltan sen osan eteen, jossa sinä saat kohdata minut. [2. Moos. 25:22] | |
ja samoin iltahämärissä nostaessaan lamput paikoilleen palamaan. Näin on Herran edessä aina uhrattava suitsutusuhri sukupolvesta toiseen. | |
Kerää lunnashopea israelilaisilta ja käytä se pyhäkköteltan jumalanpalveluskuluihin. Se on Herran edessä vakuutena siitä, että teidän henkenne on lunastettu." |