Löytyi 1891 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
"Sano kansoille: 'Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Juokaa, juopukaa ja oksentakaa! Kaatukaa miekkaan, jonka minä lähetän teidän keskellenne, älkääkä enää nousko!' | |
Sinä päivänä kaikkialla, maan äärestä ääreen, viruu kuolleita, jotka Herra on surmannut. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata, vaan heidän ruumiinsa jäävät hajalleen maatumaan. [Jer. 7:33+] | |
Heidän turvalliset laitumensa tuhoutuvat Herran hehkuvan vihan alla. | |
Niin kuin leijona nousee tiheiköstään, niin on Herra lähtenyt liikkeelle. Tappavalla miekallaan, hehkuvalla vihallaan hän tekee heidän maansa autioksi! | |
Kenties he kuuntelevat sinua ja kääntyvät pois pahoilta teiltään. Jos näin tapahtuu, minä muutan mieleni ja säästän heidät onnettomuudelta, jolla olen aikonut rangaista heitä heidän pahojen tekojensa tähden. [Jer. 18:8, 36:3; Joona 3:10] | |
"Sano heille näin: Minä, Herra, varoitan teitä! Kuulkaa minua ja noudattakaa lakia, jonka olen teille antanut. | |
"Tappoivatko kuningas Hiskia ja Juudan kansa Miikan? Eikö kuningas päinvastoin pelännyt Herraa ja rukoillut häntä leppymään? Niin Herra muutti mielensä ja säästi heidät tuholta, jolla hän oli heitä uhannut. Me olemme nyt syöksemässä itsemme suureen onnettomuuteen." | |
Suurella voimallani ja väkevällä kädelläni minä olen luonut sekä maan että ihmiset ja eläimet, jotka maan päällä ovat. Minulla on valta antaa ne kenelle hyväksi näen. [Jer. 32:17] | |
Kaikkina aikoina, jo ennen minua ja sinua, profeetat ovat ennustaneet monille kansoille ja suurille valtakunnille sotaa, onnettomuutta ja ruttoa. | |
Sen tähden Herra sanoo näin: Mene, sinulla ei ole enää osaa eikä arpaa maan päällä! Tänä vuonna sinä kuolet, koska olet puhunut valhetta minun nimissäni." [Jer. 29:32] | |
Silloin Jaakobin jälkeläiset elävät niin kuin minun kansani ennen eli. Heidän joukkonsa seisoo koolla vahvana minun kasvojeni edessä, mutta heidän sortajiaan minä rankaisen. | |
ja hän sanoo näin: -- Yhtä varmasti kuin minä pidän voimassa tämän järjestyksen, yhtä varmasti pidän huolen siitä, että Israelin jälkeläiset ovat aina minun kansani. | |
Katso, Herra, piiritysvallit ulottuvat jo kaupunkiin saakka, kaldealaiset hyökkäävät sitä vastaan ja valloittavat sen kohta. Miekan, nälän ja ruton lyömänä kaupunki joutuu heidän käsiinsä. On tapahtunut se, mistä olet jo ennen puhunut, sinä näet sen! | |
Tämä kaupunki on perustamisestaan lähtien tähän päivään saakka herättänyt minussa kiivautta ja vihaa. "Nyt minä karkotan Jerusalemin silmieni edestä | |
He eivät ole kääntäneet kasvojaan minun puoleeni, selkänsä he ovat minulle kääntäneet. Vaikka minä jatkuvasti olen opettanut heitä, he eivät ole kuunnelleet minua eivätkä ottaneet varteen opetustani. | |
Kaupungin asukkaat taistelevat vihollisia vastaan, mutta turhaan -- rauniot tulevat vain täyteen ruumiskasoja. Vihassani ja kiivaudessani minä lyön Jerusalemin asukkaat kuoliaaksi. Heidän pahuutensa tähden minä en enää katso tämän kaupungin puoleen. | |
ja aina tuovat leeviläiset papit minulle polttouhreja ja ruokauhreja ja valmistavat minulle teurasuhrit." | |
"Oletko huomannut, mitä ihmiset puhuvat? He sanovat: 'Herra on hylännyt ne kaksi sukukuntaa, jotka hän valitsi.' Näin he halveksivat minun kansaani, ikään kuin se heidän mielestään ei olisikaan enää kansa. | |
Saat kuolla rauhassa, ja sinulle poltetaan suitsuketta, niin kuin on poltettu esi-isillesikin, Juudan aikaisemmille kuninkaille. Sinulle pidetään valittajaiset ja huudetaan: 'Voi, herramme!' Tämän minä, Herra, lupaan." [2. Aik. 16:14; Jer. 22:18] | |
Te teitte nyt aluksi toisin kuin he. Teitte oikein: julistitte maanmiehillenne vapautuksen, kuten olitte luvanneet minun edessäni, minun nimelleni omistetussa temppelissä. | |
Juudan ja Jerusalemin päämiehet, hovin virkamiehet, papit ja koko kansa tekivät tuon sopimuksen minun edessäni, halkaisivat vasikan kahtia ja kulkivat sen puolikkaiden välistä. [1. Moos. 15:10,17] | |
Siellä panin rekabilaisten eteen täysiä viinikannuja sekä pikarit ja sanoin: 'Ottakaa viiniä!' | |
Älkää rakentako taloja, älkää kylväkö viljaa älkääkä istuttako viinitarhoja. Teidän tulee asua teltoissa koko ikänne. Kun näin teette, saatte elää kauan kaikkialla, missä asuttekin. | |
Mutta kun Babylonian kuningas Nebukadnessar hyökkäsi maahan, me päätimme lähteä Jerusalemiin kaldealaisten ja syyrialaisten joukkoja pakoon. Sen vuoksi me asumme nyt Jerusalemissa.'" | |
Sen tähden Jonadabin, Rekabin pojan, jälkeläisiä tulee aina olemaan minun palveluksessani. Minä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, lupaan tämän." | |
Ehkäpä he nöyrtyvät rukoilemaan Herraa ja kääntyvät pois pahoilta teiltään. Sillä Herra on täynnä vihaa ja kiivautta, ja hän on uhannut rangaista tätä kansaa." | |
Tämä tapahtui Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, viidennen hallitusvuoden yhdeksäntenä kuukautena. Silloin oli paastopäivä, ja kaikki Jerusalemin ja Juudan kaupunkien asukkaat oli kutsuttu temppeliin Herran eteen. | |
Kuningas asui silloin talvipalatsissaan; käsillä oli jo vuoden yhdeksäs kuukausi. Hänen edessään hehkui hiililämmitin. | |
Kun babylonialaiset faraon sotajoukkoa peläten olivat vetäytyneet Jerusalemin edustalta, | |
Armollinen kuningas! Kuule minua ja suostu pyyntööni: älä lähetä minua takaisin kirjuri Jonatanin taloon. Siellä minua odottaa varma kuolema." | |
"Armollinen kuningas! Nuo miehet ovat kohdelleet törkeästi profeetta Jeremiaa. He heittivät hänet kaivoon ja jättivät hänet kuolemaan nälkään. Eihän kaupungissa ole muutoinkaan enää leipää." | |
Vastaa heille: 'Minä pyysin hartaasti kuninkaalta, ettei hän lähettäisi minua takaisin Jonatanin taloon, sillä siellä minä kuolisin.'" [Jer. 37:20] | |
"Mene nubialaisen Ebed-Melekin luo ja kerro hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Nyt minä annan toteutua sen, mitä olen tästä kaupungista puhunut: se ei pelastu, vaan tuhoutuu! Saat nähdä sen omin silmin, kun tuhon päivä tulee. [Jer. 38:7] | |
Mutta sinut minä pelastan sinä päivänä, sanoo Herra. Et joudu niiden käsiin, joita pelkäät. | |
Mutta sinun kätesi minä päästän tänään kahleista, olet vapaa. Jos katsot parhaaksi lähteä minun kanssani Babyloniaan, niin tule mukaani. Minä pidän sinusta hyvää huolta. Mutta ellet halua lähteä Babyloniaan, niin hyvä on! Koko maa on avoinna edessäsi, mene, minne parhaaksi näet." | |
Minä jään tänne Mispaan ja toimin teidän edustajananne, kun tänne tulee babylonialaisia. Kootkaa viinirypäleitä, oliiveja ja muita hedelmiä, pankaa sato varastoihinne ja asettukaa kaupunkeihin, jotka olette ottaneet haltuunne." | |
Kaivo, johon Ismael heitti surmaamiensa miesten ruumiit, oli kuningas Asan hakkauttama suuri vesisäiliö. Hän oli tehnyt sen siihen aikaan, kun hän kävi sotaa Israelin kuningasta Baesaa vastaan. Tämän vesisäiliön Ismael täytti nyt ruumiilla. [1. Kun. 15:22] | |
Ismael ja kahdeksan hänen miestään pääsivät pakoon ja menivät ammonilaisten maahan. | |
babylonialaisia pakoon. He olivat peloissaan, koska Ismael oli surmannut Gedaljan, jonka Babylonian kuningas oli asettanut Juudan käskynhaltijaksi. | |
Päälliköt sanoivat Jeremialle: "Me pyydämme sinua hartaasti, että rukoilisit Herraa, Jumalaasi, meidän puolestamme, kaikkien jäljellä olevien puolesta. Meitä oli kerran paljon, mutta voit itsekin nähdä, miten vähän meitä nyt on jäljellä. [Jer. 37:3] | |
Jeremia sanoi heille: "Te pyysitte minua kääntymään Herran, Israelin Jumalan, puoleen ja viemään rukouksenne hänen eteensä. Hän vastaa näin: | |
Te pelkäätte nyt Babylonian kuningasta. Mutta minä, Herra, sanon teille: Älkää pelätkö häntä, älkää olko kauhuissanne! Minä olen teidän kanssanne, minä pelastan teidät ja vapautan teidät hänen vallastaan. | |
Jos te todella aiotte näin tehdä, kuulkaa, mitä Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo. Näin hän varoittaa teitä, jotka vielä olette jäljellä Juudassa: 'Jos te suuntaatte kulkunne kohti Egyptiä etsiäksenne sieltä turvapaikkaa, | |
Jokainen, joka menee Egyptiin ja asettuu sinne asumaan, kuolee miekkaan, nälkään tai ruttoon. Yksikään ei vältä sitä onnettomuutta, jonka minä annan teitä kohdata.' [Jes. 51:19+] | |
Näin on tapahtunut, koska niiden asukkaat tekivät pahaa ja vihoittivat minut. He uhrasivat muille jumalille ja palvelivat niitä, vaikka eivät niitä edes tunteneet. Niin tekivät teidän isänne, ja niin teitte te! | |
Vielä tähän päivään mennessä ette ole nöyrtyneet. Te ette pelkää minua, ette elä minun lakini ettekä säädösteni mukaan, vaikka minä olen antanut ne teidän isillenne ja teille. | |
"Sen tähden Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo näin: Vihassani minä käännyn teitä vastaan ja hävitän sukupuuttoon koko Juudan kansan. | |
En päästä käsistäni myöskään niitä jäljelle jääneitä, jotka päättivät lähteä Egyptiin ja asettuivat sinne asumaan. Egyptissä he kaikki menehtyvät: he kaatuvat miekkaan tai kuolevat nälkään. Miekka ja nälkä surmaavat kaikki pienimmästä suurimpaan. Heitä pilkataan, heistä tulee varoittava esimerkki ja heidän kohtalostaan kirosana. | |
Herra ei voinut enää sietää teidän uhrimenojanne, niin pahoja ja iljettäviä ne olivat. Siksi teidän maanne tuli autioksi, tyhjäksi ja kirotuksi, niin ettei vielä tänä päivänäkään kukaan asu siellä. | |
Onnettomuus, joka teitä nyt on kohdannut, johtuu siitä, että te uhrasitte Taivaan kuningattarelle ja siten teitte syntiä Herraa vastaan. Ette noudattaneet Herran tahtoa, ette eläneet hänen lakinsa, käskyjensä ja säädöksiensä mukaan." | |
Herra antoi monien kompastua, miehet kaatuivat vieri viereen. Toiset sanoivat: "Lähdetään täältä oman kansamme luo, palataan kotimaahan turvaan vihollisen miekalta." [Jer. 50:16] | |
Joka pääsee kauhua pakoon, putoaa kuoppaan, ja joka nousee kuopasta, jää loukkuun. Se vuosi on lähellä, jolloin minä rankaisen Moabia, sanoo Herra. [Aam. 5:19] | |
Minä tuon sinun päällesi kauhun, sanoo Herra Jumala Sebaot, kauhun joka puolelta. Teidät hajotetaan kaikkialle, kuka minnekin, eikä ole ketään, joka kokoaisi pakenevat. | |
-- Niin kuin leijona nousee Jordanin rannan tiheiköstä ja hyökkää rehevälle laitumelle, niin minä ajan hetkessä edomilaiset maasta ja vedän heidän johtomiehensä tilille. Kuka on minun vertaiseni, kuka voi vaatia minut oikeuteen? Kuka on se paimen, joka voi vastustaa minua? [Jer. 50:44 | Job 41:2] | |
-- Minä panen elamilaiset kauhistumaan vihollisiaan, kaikkia niitä, jotka tavoittelevat heidän henkeään. Minä tuon heille onnettomuuden, hehkuvan vihani minä heille tuon, sanoo Herra. Minä lähetän miekan heidän kintereilleen, kunnes olen tuhonnut viimeisenkin heistä. | |
He kysyvät tietä Siioniin, sitä kohti he suuntaavat katseensa. "Tulkaa! Palatkaamme Herran luo pysyvään liittoon, jota emme enää riko." | |
Näin sanoo Herra: -- Paetkaa Babylonista, lähtekää kaldealaisten maasta! Kulkekaa kuin johtajalampaat lauman edellä. [Jes. 48:20+] | |
Tuhotkaa Babyloniasta viimeinenkin kylväjä, älköön sirppi enää heiluko korjuuajan tullen. Lähteköön jokainen maahan tullut oman kansansa luo, paetkoon kotimaahansa turvaan vihollisen miekalta. | |
-- Niin kuin leijona nousee Jordanin rannan tiheiköstä ja hyökkää rehevälle laitumelle, niin minä ajan hetkessä babylonialaiset maasta ja vedän heidän johtomiehensä tilille. Kuka on minun vertaiseni, kuka voi vaatia minut oikeuteen? Kuka on se paimen, joka voi vastustaa minua? [Jer. 49:19] | |
Te sanotte: "Meitä on häväisty, meitä on pilkattu, päämme on painunut häpeästä, sillä muukalaiset ovat tunkeutuneet Herran temppeliin ja turmelleet sen pyhyyden." | |
Sano sitten: 'Näin uppoaa Babylon eikä enää nouse sen tuhon alta, jonka Herra sille tuottaa. Turhaan se näki vaivaa.'" Tähän päättyvät Jeremian sanat. | |
Herran vihan tähden Jerusalemille ja Juudalle kävi niin kuin kävi. Herra heitti ne viimein pois silmiensä edestä. Sidkia nousi kapinaan Babylonian kuningasta vastaan. | |
Viidennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin pannakseen täytäntöön hallitsijansa määräykset. | |
Niin ikään hän vangitsi kaupungista sen hovimiehen, joka oli sotaväen valvoja, seitsemän kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat vielä kaupungissa, sotaväen päällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli koota maasta miehiä armeijaan, sekä kuusikymmentä muuta Juudan miestä, jotka olivat kaupungissa. | |
Jojakin sai nyt vaihtaa pois vangin puvun, ja lopun ikäänsä hänellä oli paikka Evil-Merodakin ruokapöydässä. | |
mutta kullakin oli neljät kasvot ja kullakin neljä siipeä. | |
Siipien alla oli kaikilla ihmiskädet, neljällä puolen, kuten olivat myös kasvot ja siivet, | |
ja niiden siivenkärjet koskettivat toisten siipiä. Ne eivät kääntyneet kulkiessaan, vaan kukin liikkui suoraan, kasvojensa suuntaan. | |
Niiden kasvot olivat kuin ihmisen kasvot, mutta oikealla puolen oli leijonan kasvot ja vasemmalla härän kasvot, ja vielä niillä oli kotkan kasvot, kaikilla neljällä yhtä lailla. [Ilm. 4:7] | |
Kullakin olennolla oli kaksi siipeä ylhäällä levällään, niin että ne koskettivat toisten siipiä, ja kahdella siivellä ne peittivät vartalonsa. | |
Ne kaikki kulkivat kasvojensa suuntaan, sinne, minne henki niitä johti. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet. | |
Ja tämän minä näin: Jokaisen vieressä oli pyörä, joka kosketti maata. | |
Loiste ympäröi istuimen, se oli kuin sadepäivänä pilvessä näkyvä kaari. Sellainen on näöltään Herran kirkkaus. Minä heittäydyin maahan kasvoilleni, kun sen näin. Ja minä kuulin jonkun puhuvan. [1. Moos. 9:12,13 | Ilm. 1:17] | |
Älä sinä, ihminen, pelkää heitä, älä kauhistu heidän sanojaan, vaikka olet heidän keskellään kuin piikkipensaikossa ja skorpionien seassa. Älä pelkää heidän puheitaan, älä säiky heitä -- he ovat uppiniskaista kansaa. [Miika 7:4] | |
Se avattiin minun eteeni, ja minä näin, että se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin: valituksia ja huokauksia, huutoa ja tuskaa. | |
Minä teen sinusta timantinkovan, piikiveä kovemman. Älä pelkää heitä, älä säiky. He ovat uppiniskaista kansaa." [Hes. 2:6] | |
"Ja jos vanhurskas kääntyy vanhurskaudestaan, jos hän tekee sellaista mikä on väärin, kun panen hänet koetukselle, sinä olet vastuussa hänestä. Ellet sinä varoita häntä, hän kuolee syntiensä tähden, eikä kukaan muista hänen vanhurskauttaan, ei hänen hyviä tekojaan. Ja hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut. [Hes. 18:24, 33:12] | |
Minä lähdin laaksoon, ja siellä näin Herran kirkkauden. Se oli sama kirkkaus, jonka olin Kebarjoen rannalla nähnyt, ja minä heittäydyin maahan kasvoilleni. [Hes. 1:3] | |
"Ihminen, ota savitiili, aseta se eteesi ja piirrä siihen kaupunki, Jerusalem. | |
Ota sitten rautainen leivinlevy ja pane se rautamuuriksi itsesi ja kaupungin väliin ja katso sen takaa saarrettuun kaupunkiin, niin että olet kuin yksi piirittäjistä. Tämä on merkki Israelin kansalle. | |
"Pidä katseesi piiritetyssä Jerusalemissa ja paljas käsivartesi ojennettuna sitä kohti ja ennusta Jerusalemia vastaan. | |
"Ihminen, käännä katseesi kohti Israelin vuoria ja julista niille minun tuomioni. [Hes. 36:1] | |
Teidän uhrialttarinne tuhotaan, teidän suitsutusalttarinne lyödään murskaksi, ja teidän miehenne minä tapan ja heitän epäjumalienne eteen. [3. Moos. 26:30; 2. Kun. 23:11-14] | |
Minä jätän israelilaisten ruumiit heidän epäjumaliensa eteen ja hajotan heidän luunsa heidän alttariensa ympärille. | |
Pelastuneet muistavat minut eläessään toisten kansojen seassa, siellä minne ovat joutuneet. Minä särjen heidän uskottoman sydämensä, joka oli luopunut minusta, ja heidän uskottomat silmänsä, jotka olivat hairahtuneet epäjumalien puoleen. He peittävät häveten kasvonsa ja inhoavat pahoja tekojaan, iljettäviä kättensä töitä. [4. Moos. 15:39] | |
He vyöttäytyvät katujan karkeaan pukuun ja ajavat päänsä paljaaksi. Kauhu saa heidät vapisemaan, ja kaikkien kasvoilla kuvastuu häpeä. [Jes. 3:24] | |
Minä käännän kasvoni heistä pois, ja muukalaiset saastuttavat ihanan huoneeni, rosvot astuvat sisään ja häpäisevät sen. | |
Oli kuudes vuosi, kuudennen kuun viides päivä. Minä istuin sisällä asunnossani, ja luonani olivat Juudan vanhimmat. Siellä minuun tarttui Herran Jumalan käsi. [Hes. 1:2] | |
Kuvien edessä seisoi seitsemänkymmentä miestä, kaikki Israelin kansan vanhimpia, ja heidän joukossaan oli myös Jaasanja, Safanin poika. Heillä kaikilla oli kädessään suitsutusastia, josta pilvenä nousi tuoksuva savu. [2. Kun. 22:3] | |
Hän vei minut Herran temppelin sisempään esipihaan, ja Herran temppelin portilla, eteishallin ja alttarin välissä, oli kaksikymmentäviisi miestä. He seisoivat selkä Herran temppeliin päin ja katsoivat kohti itää, ja he kumarsivat maahan saakka ja palvoivat nousevaa aurinkoa. [2. Kun. 23:5,11] | |
Tappakaa vanhukset ja nuoret miehet, neidot, naiset ja lapset, tappakaa heidät viimeistä myöten, mutta älkää kajotko kehenkään, jolla on merkki. Aloittakaa minun temppelistäni." Niin he aloittivat kansan vanhimmista, jotka olivat temppelin edustalla. [1. Piet. 4:17] | |
Kun he olivat lähteneet surmatyöhönsä, jäin minä yksin paikalle. Minä lankesin kasvoilleni ja huusin: "Voi, Herra! Aiotko tuhota kaikki, jotka Israelista vielä ovat jäljellä, kun vihassasi näin lyöt Jerusalemia?" | |
Kullakin kerubilla oli neljät kasvot. Yhdet niistä olivat kerubin kasvot, yhdet olivat ihmisen kasvot, yhdet leijonan ja yhdet kotkan kasvot. [Hes. 1:10] | |
Niillä oli kullakin neljät kasvot, ja jokaisella oli neljä siipeä ja kunkin siiven alla ikään kuin ihmiskäsi. | |
Ne olivat kasvoiltaan samanlaiset kuin ne olennot, jotka olin Kebarjoen rannalla nähnyt. Kukin niistä kulki kasvojen osoittamaan suuntaan. [Hes. 1:9,12] | |
Minun puhuessani Pelatja, Benajan poika, kuoli. Minä lankesin kasvoilleni ja huusin suureen ääneen: "Voi, Herra! Aiotko hävittää kaikki, jotka Israelista vielä ovat jäljellä?" [Hes. 9:8] | |
Nosta kantamuksesi heidän nähtensä harteillesi ja vie se ulos pimeän aikaan. Sinun tulee peittää kasvosi, niin ettet näe maata jonka jätät. Minä panen sinut merkiksi Israelin kansalle." [Jes. 8:18] |