header

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku אמר ('amar aw-mar' ) said

Löytyi 4337 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

2. Kun. 9:36 

Hautaajat tulivat takaisin ja kertoivat tämän Jehulle. Silloin hän sanoi: "Herran sanat ovat käyneet toteen. Hänhän sanoi palvelijansa, tisbeläisen Elian, suulla: 'Koirat syövät Jisreelin maatilalla Isebelin ruumiin,

2. Kun. 9:37 

ja se ruumis on Jisreelin pellolla levällään kuin lanta, niin ettei kukaan voi enää sanoa: Tämä on Isebel.'"

2. Kun. 10:1 

Samarian kaupungissa oli vielä seitsemänkymmentä Ahabin suvun poikaa. Niinpä Jehu kirjoitti kirjeen Samarian kaupungin jalosukuisille ja vanhimmille sekä Ahabin poikien holhoojille ja sanoi siinä näin:

2. Kun. 10:4 

Kaupungin johtomiehet kauhistuivat ja sanoivat: "Kun ne kaksi kuningasta eivät pystyneet vastustamaan häntä, kuinka sitten me?" [2. Kun. 9:24,27]

2. Kun. 10:5 

Hovin päällikkö ja kaupungin päällikkö sekä vanhimmat ja holhoojat lähettivät sanomaan Jehulle: "Me olemme sinun palvelijoitasi, ja mihin vain meitä käsket, sen me teemme. Me emme aseta kuninkaaksi ketään, tee sinä niin kuin hyväksi katsot."

2. Kun. 10:6 

Silloin Jehu kirjoitti heille uuden kirjeen, jossa sanoi: "Jos te olette minun puolellani ja tunnustatte valtani, niin tuokaa huomenna tähän aikaan herranne poikien päät minulle Jisreeliin." Kuninkaan pojat, seitsemänkymmentä kaikkiaan, asuivat kaupungin mahtimiesten luona ja olivat heidän kasvatettavinaan.

2. Kun. 10:8 

Kun sananviejä tuli Jehun luo ja kertoi, että kuninkaan poikien päät oli tuotu, Jehu sanoi: "Pankaa ne kahteen kasaan portin edustalle. Olkoot siinä huomiseen saakka."

2. Kun. 10:9 

Aamulla Jehu meni portille ja sanoi väkijoukolle: "Te olette syyttömiä. Minä olen tehnyt salaliiton herraani vastaan ja surmannut hänet. Mutta kuka on lyönyt hengiltä kaikki nämä?

2. Kun. 10:13 

hän kohtasi Juudan kuninkaan Ahasjan veljet ja kysyi: "Keitä te olette?" "Me olemme Ahasjan veljiä", he vastasivat. "Olemme menossa tervehtimään Israelin kuninkaallista perhettä." 2. 10:13,14:[ 2. Aik. 22:8]

2. Kun. 10:14 

Silloin Jehu huusi: "Ottakaa heidät elävinä kiinni!" Niin heidät otettiin kiinni ja surmattiin Bet-Ekedin vesisäiliön luona. Kaikki neljäkymmentäkaksi saivat surmansa, ainoatakaan Jehu ei jättänyt henkiin.

2. Kun. 10:15 

Kun Jehu lähti sieltä, häntä vastaan tuli Jonadab, Rekabin poika. Jehu tervehti häntä ja sanoi: "Onko sinun sydämesi yhtä vilpitön minua kohtaan kuin minun sydämeni on sinua kohtaan?" "On", sanoi Jonadab. "Jos niin on", Jehu vastasi, "ojenna minulle kätesi." Jonadab ojensi kätensä, ja Jehu nosti hänet vierelleen vaunuihin [Jer. 35:6]

2. Kun. 10:16 

ja sanoi: "Lähde mukaani. Saat nähdä, kuinka innokkaasti minä taistelen Herran puolesta." Niin hän sai ajaa Jehun vaunuissa. [4. Moos. 25:11+]

2. Kun. 10:18 

Sitten Jehu kutsui kansan koolle ja sanoi: "Ahab palveli Baalia vähän, minä palvelen häntä paljon. [1. Kun. 16:31,32]

2. Kun. 10:20 

Hän käski järjestää pyhän juhlan Baalin kunniaksi. Juhlapäivä määrättiin,

2. Kun. 10:22 

Jehu käski vaatevaraston hoitajan tuoda puvun jokaiselle Baalin palvelijalle, ja tämä toi heille puvut.

2. Kun. 10:23 

Sitten Jehu ja Jonadab, Rekabin poika, menivät sisään Baalin temppeliin ja Jehu sanoi Baalin palvelijoille: "Katsokaa tarkoin, ettei täällä joukossanne ole Herran palvelijoita, vaan ainoastaan niitä, jotka palvelevat Baalia."

2. Kun. 10:24 

Sitten he ryhtyivät toimittamaan teurasuhreja ja polttouhreja. Mutta Jehu oli sijoittanut temppelin ulkopuolelle kahdeksankymmentä sotilastaan ja sanonut: "Jos joku päästää pakoon yhdenkään noista miehistä, jotka minä annan teidän käsiinne, hän saa maksaa sen hengellään."

2. Kun. 10:25 

Kun Jehu sai polttouhrin toimitetuksi, hän huusi henkikaartinsa ja vaunujoukkonsa sotilaille: "Tulkaa sisään ja lyökää heidät hengiltä! Yksikään ei saa päästä ulos!" Niin henkivartijat ja vaunusoturit surmasivat heidät miekoillaan ja heittivät ruumiit ulos temppelistä. Sitten he menivät Baalin temppelin sisäkammioon, [1. Kun. 18:40]

2. Kun. 10:30 

Herra sanoi Jehulle: "Hyvin olet tehnyt. Olet toiminut niin kuin silmissäni oikein on ja tehnyt Ahabin suvulle sen, mitä halusin tehtävän. Siksi sinun jälkeläisesi istuvat neljänteen polveen Israelin valtaistuimella." [2. Kun. 15:12]

2. Kun. 11:5 

ja antoi heille käskyn: "Näin teidän tulee toimia. Teidän osastoistannehan on kolmannes sapattina vartiovuorossa. Sijoittakaa siitä joukosta yksi kolmannes vartioimaan kuninkaan palatsia,

2. Kun. 11:12 

Jojada toi kuninkaan pojan esiin, asetti hänen päähänsä otsarivan ja antoi hänelle lain kirjan. Hänet julistettiin kuninkaaksi ja voideltiin, ja kaikki taputtivat käsiään ja huusivat: "Eläköön kuningas!" [1. Sam. 10:24; 1. Kun. 1:39; 2. Kun. 9:13 | 5. Moos. 17:18; Ps. 132:12]

2. Kun. 11:15 

Pappi Jojada antoi sotilaita johtaville sadanpäälliköille käskyn: "Viekää hänet rivistöjen välitse ulos ja surmatkaa jokainen, joka yrittää seurata häntä." Hän ei näet halunnut, että Atalja surmattaisiin Herran temppelissä.

2. Kun. 12:5 

Joas sanoi papeille: "Kaiken uhriksi pyhitetyn rahan, joka tuodaan Herran temppeliin, ottakoot papit haltuunsa, kukin omilta maksuvelvollisiltaan - - oli se sitten tuojalle itselleen määrätty maksu tai toisten maksettavaksi määrätty summa, jonka hän tulee tuomaan, tai vapaaehtoisesti Herran temppeliin tuotava uhrilahja. 2. 12:5,6:[ 3. Moos. 27:1-33; 2. Kun. 22:4]

2. Kun. 12:8 

Kuningas Joas kutsui silloin pappi Jojadan ja muut papit luokseen ja sanoi heille: "Miksi te ette kunnosta temppeliä? Nyt ette enää saa ottaa maksuvelvollisiltanne rahaa, ellette anna sitä temppelin korjaukseen."

2. Kun. 13:14 

Kun Elisa sairasti kuolintautiaan, Israelin kuningas Joas tuli hänen luokseen. Kuningas itki hänen edessään ja huusi: "Isäni, isäni! Missä nyt on Israelin tuki ja turva?"* [Ks. selitystä jakeeseen 2:12.] [ 2. Kun. 2:12]

2. Kun. 13:15 

Elisa sanoi silloin hänelle: "Ota jousi ja nuolia." Kun Israelin kuningas oli hakenut jousen ja nuolia,

2. Kun. 13:16 

Elisa sanoi hänelle: "Ota jousi käteesi." Kuningas otti jousen, ja Elisa pani omat kätensä hänen käsiensä päälle

2. Kun. 13:17 

ja sanoi: "Avaa idänpuoleinen ikkuna." Hän avasi sen, ja Elisa sanoi: "Ammu nuoli." Kuningas ampui. Silloin Elisa sanoi: "Herran voitonnuoli! Nuoli, joka antaa voiton Syyriasta! Afekissa sinä vielä lyöt Syyrian perin pohjin."

2. Kun. 13:18 

Sitten hän sanoi: "Ota loput nuolet." Israelin kuningas otti nuolet, ja Elisa sanoi hänelle: "Lyö nuolia maahan." Kuningas löi maahan kolme nuolta. Kun hän lopetti siihen,

2. Kun. 13:19 

Jumalan mies suuttui hänelle ja sanoi: "Olisit lyönyt viisi tai kuusi nuolta! Silloin olisit lyönyt Syyrian lopullisesti. Nyt lyöt Syyrian vain kolme kertaa."

2. Kun. 14:6 

Murhaajien lapsia hän ei kuitenkaan surmannut. Tässä hän noudatti Mooseksen lain kirjaa, jossa on Herran käsky: "Isää ei saa tuomita kuolemaan poikansa eikä poikaa isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta rikoksestaan." [5. Moos. 24:16+]

2. Kun. 14:8 

Sitten Amasja lähetti sanansaattajia viemään Israelin kuninkaalle Joasille, Joahasin pojalle, Jehun pojanpojalle, viestin: "Tule, meidän on selvitettävä välimme."

2. Kun. 14:9 

Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: "Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.' Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa.

2. Kun. 15:12 

Herra oli sanonut Jehulle: "Neljänteen polveen saakka istuvat jälkeläisesi Israelin valtaistuimella." Niin oli nyt käynyt. [2. Kun. 10:30]

2. Kun. 16:7 

Ahas lähetti sanansaattajia viemään Assyrian kuninkaalle Tiglatpileserille viestin: "Olen nöyrin palvelijasi. Tule ja pelasta minut Syyrian kuninkaan ja Israelin kuninkaan käsistä. He ovat lähteneet sotaan minua vastaan." 2. 16:7,8:[ 1. Kun. 15:18,19; 2. Kun. 12:18, 18:15]

2. Kun. 16:15 

Kuningas Ahas antoi pappi Urialle käskyn: "Toimita suurella alttarilla aamun polttouhri ja illan ruokauhri, kuninkaan polttouhri ja hänen ruokauhrinsa sekä kansan yhteinen polttouhri, sen ruokauhri ja juomauhrit. Vihmo polttouhrien ja teurasuhrien veri alttarille. Pronssialttaria minä käytän silloin, kun on tutkittava ennusmerkkejä."

2. Kun. 17:12 

Epäjumalanpatsaitakin he olivat palvoneet, vaikka Herra oli kieltänyt heitä niin tekemästä. [2. Moos. 20:3-6, 23:13,24; 5. Moos. 5:7-10]

2. Kun. 17:13 

Herra oli varoittanut Israelia ja Juudaa. Jokaisen profeetan, jokaisen näkijän suulla hän oli sanonut: "Kääntykää takaisin pahoilta teiltänne! Noudattakaa minun käskyjäni ja määräyksiäni ja eläkää sen lain mukaisesti, jonka minä olen antanut isillenne ja ilmoittanut teille palvelijoitteni, profeettojen, suulla." [1. Sam. 9:9 | 5. Moos. 4:30+]

2. Kun. 17:26 

Assyrian kuninkaalle kerrottiin: "Kansat, jotka sinä siirsit Samarian kaupunkeihin, eivät tiedä, mitä sen maan jumala haluaa. Hän on nyt lähettänyt leijonia heidän asuinseudulleen, ja ne surmaavat heitä, koska he eivät tiedä, miten sen maan jumalaa palvellaan."

2. Kun. 17:27 

Assyrian kuningas antoi silloin käskyn: "Lähettäkää sinne joku niistä papeista, jotka siirrettiin sieltä pois. Menköön hän sinne, asukoon siellä ja opettakoon heille, miten sen maan jumalaa palvellaan."

2. Kun. 17:35 

ja tehdessään sen kanssa liiton hän jätti Jaakobin jälkeläisille tämän käskyn: "Älkää pitäkö muita jumalia. Älkää kumartako ja palvoko niitä älkääkä uhratko niille. [2. Moos. 23:13]

2. Kun. 18:14 

Juudan kuningas Hiskia lähetti silloin Assyrian kuninkaalle Lakisiin viestin: "Minä olen tehnyt väärin. Mihin tahansa minut velvoitat, sen teen, kunhan lakkaat ahdistamasta minua." Assyrian kuningas määräsi Juudan kuninkaan Hiskian maksettavaksi kolmesataa talenttia hopeaa ja kolmekymmentä talenttia kultaa.

2. Kun. 18:19 

Ylin juomanlaskija sanoi heille: "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi turvassa?

2. Kun. 18:20 

Luuletko, että sodassa pelkät puheet riittävät taitoa ja voimaa vastaan? Keneen sinä nyt turvaat, kun uskallat kapinoida minua vastaan?

2. Kun. 18:22 

Vai sanotteko te minulle: 'Me luotamme Jumalaamme, Herraan'? Mutta hänen uhrikukkuloitaan ja alttareitaan Hiskia itse on hävittänyt. Eikö juuri oma kuninkaanne sanonut Juudan ja Jerusalemin asukkaille: 'Vain tämän alttarin edessä Jerusalemissa saatte palvella Herraa'?

2. Kun. 18:25 

Ja olenko minä muka hyökännyt tuhoamaan tätä maata vastoin teidän jumalanne tahtoa? Hän itse sanoi minulle: 'Hyökkää siihen maahan ja tuhoa se!'"

2. Kun. 18:26 

Eljakim, Hilkian poika, ja Sebna ja Joah sanoivat ylimmälle juomanlaskijalle: "Me, sinun palvelijasi, ymmärrämme aramean kieltä. Puhu siis meille sitä, älä puhu heprean kieltä, sillä kansa tuolla muureilla kuulee mitä sanot."

2. Kun. 18:27 

Mutta ylin juomanlaskija vastasi heille: "Luuletko sinä, että minun herrani on lähettänyt minut puhumaan näitä sanoja vain sinulle ja herrallesi? Yhtä hyvin ne kuuluvat noille ihmisille, jotka istuvat muurilla ja joutuvat pian teidän kanssanne syömään omaa sontaansa ja juomaan omaa virtsaansa."

2. Kun. 18:28 

Ja ylin juomanlaskija astui esiin ja huusi kovalla äänellä hepreaksi: "Kuulkaa suurkuninkaan, Assyrian kuninkaan viesti!

2. Kun. 18:29 

Näin sanoo kuningas: Älkää antako Hiskian pettää itseänne! Ei hän voi teitä pelastaa.

2. Kun. 18:30 

Älkää antako Hiskian houkutella teitä luottamaan omaan jumalaanne, kun hän vakuuttaa: 'Kyllä Herra meidät pelastaa, ei tämä kaupunki joudu Assyrian kuninkaan käsiin.' [2. Kun. 19:10]

2. Kun. 18:31 

Älkää kuunnelko Hiskiaa! "Näin sanoo Assyrian kuningas: Tehkää sopimus minun kanssani ja tulkaa ulos muurienne suojasta, niin saatte syödä rypäleitä kukin omasta köynnöksestänne ja viikunoita omasta puustanne ja saatte juoda kukin oman kaivonne vettä

2. Kun. 18:32 

aina siihen hetkeen saakka, jolloin minä ehdin tänne ja vien teidät mukanani maahan, joka on teidän oman maanne kaltainen: viljan ja viinin, leivän ja viinitarhojen, oliiviöljyn ja hunajan maahan. Te saatte elää ettekä kuole. Älkää kuunnelko Hiskiaa, hän vain johtaa teitä harhaan sanoessaan: 'Herra pelastaa meidät.'

2. Kun. 18:36 

Mutta kaikki pysyttelivät vaiti eivätkä vastanneet hänelle, koska kuningas Hiskia oli kieltänyt heitä vastaamasta.

2. Kun. 19:3 

käski heidän sanoa Jesajalle: "Näin sanoo Hiskia: 'Tämä päivä on surun ja kurituksen ja häpeän päivä. Lapsi on tullut kohdun suulle saakka, mutta ei ole voimaa synnyttää. [Hoos. 13:13]

2. Kun. 19:6 

Jesaja vastasi heille: "Ilmoittakaa herrallenne tämä Jumalan sana: 'Älä säikähdä, vaikka olet kuullut, miten Assyrian kuninkaan käskyläiset ovat herjanneet minua.

2. Kun. 19:9 

Kun Sanherib sitten sai tietää, että Nubian kuningas Tirhaka oli lähtenyt sotaan häntä vastaan, hän määräsi lähettiläänsä viemään Hiskialle viestin:

2. Kun. 19:10 

"Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: Älköön sinua pettäkö jumalasi, johon luotat, kun sanot: 'Jerusalem ei joudu Assyrian kuninkaan käsiin.' [2. Kun. 18:30]

2. Kun. 19:15 

Ja hän rukoili Herraa näin: "Herra, Israelin Jumala, sinä jonka istuinta kerubit kannattavat! Sinä, yksin sinä olet maailman kaikkien valtakuntien Jumala. Sinä olet luonut taivaan ja maan. [2. Moos. 25:20+ | 1. Moos. 1:1+]

2. Kun. 19:20 

Jesaja, Amosin poika, lähetti Hiskialle sanan: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Sinä rukoilit minua, kun Assyrian kuningas Sanherib uhkasi kaupunkia. Minä kuulin sinua,

2. Kun. 19:23 

Lähettilääsi pilkkasivat Herraa, heidän suullaan sinä julistit: "Sotavaunuihini minä nousin ja rynnistin vuorten korkeuksiin, ylös Libanonin rinteille saakka! Minä kaadoin sen korkeat setrit, kaadoin ylväät sypressit ja saavutin sen korkeimman huipun. Siellä on metsä kuin hedelmätarha.

2. Kun. 19:32 

"Mutta Assyrian kuninkaasta Herra sanoo näin: -- Ei hän tähän kaupunkiin pääse, ei ammu tänne yhtään nuolta, ei tuo tämän eteen ainuttakaan kilpeä eikä luo piiritysvallia tätä vastaan.

2. Kun. 20:1 

Noihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Silloin profeetta Jesaja, Amosin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!'" 2. 20:1-11:[ 2. Aik. 32:24-26; Jes. 38:1-22]

2. Kun. 20:2 

Hiskia kääntyi seinään päin ja rukoili Herraa:

2. Kun. 20:4 

Jesaja ei vielä ollut lähtenyt palatsin keskimmäisestä pihasta, kun hänelle tuli tämä Herran sana:

2. Kun. 20:5 

"Mene takaisin ja sano Hiskialle, kansani hallitsijalle: Näin sanoo Herra, isäsi Daavidin Jumala: 'Minä olen kuullut rukouksesi, olen nähnyt kyyneleesi. Minä parannan sinut. Kahden päivän päästä voit astua Herran temppeliin.

2. Kun. 20:7 

Sitten Jesaja sanoi: "Hakekaa viikunakakku." Kakku haettiin, ja kun se asetettiin paiseen päälle, kuningas parani.

2. Kun. 20:8 

Hiskia kysyi Jesajalta: "Mikä on merkkinä siitä, että Herra parantaa minut ja voin kahden päivän päästä astua Herran temppeliin?"

2. Kun. 20:9 

Jesaja vastasi: "Herra antaa kyllä sinulle merkin todisteeksi siitä, että hän toteuttaa minkä on luvannut. Tuleeko tuon varjon siirtyä eteenpäin kymmenen askelmaa vai palata takaisin kymmenen askelman verran?"

2. Kun. 20:10 

"Helppohan varjon on siirtyä eteenpäin kymmenen askelmaa", Hiskia sanoi, "palatkoon se siis kymmenen askelmaa takaisinpäin."

2. Kun. 20:14 

Mutta profeetta Jesaja tuli kuningas Hiskian luo ja kysyi: "Mitä noilla miehillä oli asiaa? Mistä he ovat tulleet tänne?" "He ovat tulleet kaukaisesta maasta, Babyloniasta", Hiskia vastasi.

2. Kun. 20:15 

"Mitä olet näyttänyt heille, kun he ovat olleet vierainasi?" kysyi Jesaja. "Kaiken", Hiskia vastasi. "Olen näyttänyt heille kaiken, mitä palatsissani on. Aarrekammioissani ei ole mitään, mitä en olisi näyttänyt heille."

2. Kun. 20:16 

Tämän kuultuaan Jesaja sanoi Hiskialle: "Kuule Herran sana!

2. Kun. 20:17 

Tulee päivä, jolloin kaikki, mitä sinun talossasi on ja mitä jo isäsi ovat aikoinaan keränneet, viedään Babyloniin. Mitään ei jää jäljelle, sanoo Herra. [2. Kun. 24:13]

2. Kun. 20:19 

Hiskia vastasi Jesajalle: "Hyvä on Herran sana, jonka olet ilmoittanut." Itsekseen hän näet ajatteli: "Onhan sentään rauha ja vakaat olot minun päivinäni."

2. Kun. 21:4 

ja rakensi vieraita alttareita Herran temppeliin, vaikka Herra oli sanonut: "Jerusalemista minä teen nimeni asuinsijan." [5. Moos. 12:5+]

2. Kun. 21:7 

Hän teetti Astarten patsaan ja asetti sen temppeliin, josta Herra oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: "Tästä temppelistä ja Jerusalemista, jonka olen Israelin heimojen kaikista kaupungeista valinnut, minä teen nimeni ikuisen asuinsijan. [2. Sam. 7:13; 1. Kun. 9:3]

2. Kun. 21:10 

Silloin Herra puhui palvelijoittensa, profeettojen, suulla näin:

2. Kun. 21:12 

Sen tähden Herra, Israelin Jumala, sanoo näin: 'Minä saatan Jerusalemin ja Juudan sellaiseen onnettomuuteen, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat. [1. Sam. 3:11; Jer. 19:3]

2. Kun. 22:3 

Kahdeksantenatoista hallitusvuotenaan kuningas Josia lähetti Herran temppeliin kirjuri Safanin, joka oli Mesullamin pojan Asaljan poika. Hän sanoi: 2. 22:3-20:[ 2. Aik. 34:8-28]

2. Kun. 22:8 

Ylipappi Hilkia sanoi kirjuri Safanille: "Minä löysin Herran temppelistä lain kirjan." Hilkia antoi kirjan Safanille, ja tämä luki sen. [5. Moos. 17:18, 31:24-26]

2. Kun. 22:9 

Kirjuri Safan palasi kuninkaan luo ja kertoi hänelle: "Palvelijasi ovat ottaneet hopean, joka temppelissä oli, ja antaneet sen korjaustöiden valvojille, jotka vastaavat Herran temppelissä tehtävistä töistä."

2. Kun. 22:10 

Kirjuri Safan kertoi vielä kuninkaalle, että pappi Hilkia oli antanut hänelle kirjan. Hän luki sen kuninkaalle.

2. Kun. 22:12 

Hän sanoi pappi Hilkialle sekä Safanin pojalle Ahikamille, Mikajan pojalle Akborille, kirjuri Safanille ja hovimiehelleen Asajalle:

2. Kun. 22:15 

ja hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Viekää sille miehelle, joka lähetti teidät luokseni,

2. Kun. 22:16 

tämä Herran sana: 'Minä annan onnettomuuden kohdata tätä paikkaa ja sen asukkaita. Sen mitä sanotaan siinä kirjassa, jonka Juudan kuningas nyt on lukenut, kaiken sen minä panen täytäntöön.

2. Kun. 22:18 

Mutta koska Juudan kuningas lähetti teidät tiedustelemaan Herran tahtoa, viekää hänelle tämä viesti: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Olet nyt kuullut sanani,

2. Kun. 23:17 

"Mikä tuo hautamerkki on, jonka näen tuolla?" Josia kysyi. Kaupungin miehet vastasivat hänelle: "Se on sen Jumalan miehen hauta, joka tuli Juudasta ja ennusti sen, minkä sinä nyt olet tehnyt Betelin alttarille." [1. Kun. 13:32]

2. Kun. 23:18 

"Antakaa sen haudan olla", sanoi kuningas, "hänen luihinsa ei kukaan saa kajota." Niin hänen luunsa jätettiin rauhaan, ja samoin jätettiin rauhaan sen profeetan luut, joka oli tullut Samariasta. [1. Kun. 13:31]

2. Kun. 23:21 

Kuningas antoi sitten koko kansalle tämän käskyn: "Viettäkää Herran, Jumalanne, pääsiäisjuhlaa siten kuin tähän liiton kirjaan on kirjoitettu." 2. 23:21-23:[ 5. Moos. 16:1-8]

2. Kun. 23:27 

Herra sanoi: "Myös Juudan minä siirrän pois kasvojeni edestä niin kuin siirsin pois Israelin. Minä hylkään Jerusalemin, tämän valitsemani kaupungin, ja temppelin, josta sanoin: 'Minun nimeni on asuva siellä.'" [5. Moos. 12:5+]

2. Kun. 25:24 

Gedalja vakuutti heille ja heidän miehilleen, ettei heidän tarvinnut pelätä Babylonian hallintomiehiä. "Kun jäätte maahan ja palvelette Babylonian kuningasta, teillä on hyvät olot", hän sanoi.

Jes. 1:11 

-- Mitä minä kostun teidän ainaisista uhreistanne, sanoo Herra. -- Olen saanut kyllikseni polttouhreista, pässeistä ja syöttiläiden rasvasta, ei minua miellytä vuohien, ei mullien eikä karitsojen veri. [Sananl. 15:8+]

Jes. 1:18 

-- Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. -- Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa. [Ps. 51:9]

Jes. 2:3 

Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: -- Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me, me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe. [Jes. 51:4]

Jes. 3:7 

Niin toinen korottaa äänensä ja sanoo: "Minä en rupea teidän haavojenne hoitajaksi! Ei minulla ole talossa leipää eikä vaatetta, älkää yrittäkö minusta kansan johtajaa!"

Jes. 3:10 

Onnellinen on vanhurskas! Hänen käy hyvin, hän saa nauttia tekojensa hedelmiä. [Ps. 58:12; Sananl. 10:6; Mal. 3:18]

Jes. 3:16 

Herra sanoo: -- Koska Siionin tyttäret ovat tulleet niin ylpeiksi, kenokauloina kulkevat silmät vilkkuen, ja keimaillen ja sipsutellen helisyttävät nilkkojensa helyjä,

Jes. 4:1 

Sinä päivänä seitsemän naista tarttuu yhteen mieheen, ja he sanovat: -- Me syömme kyllä omaa leipäämme ja pukeudumme omiin vaatteisiimme, kunhan vain saamme käyttää sinun nimeäsi ja pääsemme naimattomuuden häpeästä.

Jes. 4:3 

Ja Siionin jäljelle jääneitä ja Jerusalemissa jäljellä olevia kutsutaan pyhiksi -- kaikkia, jotka on kirjoitettu elävien kirjaan Jerusalemissa. [2. Moos. 32:32+]
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44>