header
Sanahaku נתן (nathan naw-than' ) give

Löytyi 1816 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

5. Moos. 17:2 

"Jos jossakin niistä kaupungeista, jotka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, joku mies tai nainen tekee syntiä Herraa vastaan, rikkoo hänen liittonsa

5. Moos. 17:14 

"Kun olette tulleet siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, ja kun olette ottaneet sen haltuunne ja asettuneet sinne asumaan, te saatatte ajatella, että teillä pitäisi olla kuningas, kuten on kaikilla ympärillänne asuvilla kansoilla. [1. Sam. 8:5]

5. Moos. 17:15 

Asettakaa silloin itsellenne kuningas, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee. Muistakaa, että asetatte kuninkaaksenne oman kansanne miehen; vierasmaalaisesta ette saa tehdä kuningasta.

5. Moos. 18:3 

"Kun kansa uhraa teurasuhreja, nautoja, lampaita tai vuohia, papilla on oikeus saada lapa, poskilihat ja juoksutusmaha. [2. Moos. 29:27,28; 3. Moos. 7:34, 10:14]

5. Moos. 18:4 

Antakaa hänelle myös paras osa uudesta viljasta, viinistä ja öljystä sekä paras osa lampaiden ja vuohien villasta, [5. Moos. 26:2; 2. Aik. 31:5; Hes. 20:40]

5. Moos. 18:9 

"Kun tulette siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, älkää ruvetko noudattamaan siellä asuvien kansojen iljettäviä tapoja.

5. Moos. 18:14 

Nuo kansat, joiden maan te pian otatte haltuunne, turvautuvat ennustajiin ja taikojen tekijöihin, mutta teille Herra, teidän Jumalanne, ei ole antanut lupaa tehdä samoin.

5. Moos. 18:18 

Siksi minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta nousta profeetan, joka on sinun kaltaisesi; minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan.

5. Moos. 19:1 

"Herra, teidän Jumalanne, hävittää ne kansat, joiden maan hän antaa teidän omaksenne. Kun olette asettuneet asumaan heidän kaupunkeihinsa ja taloihinsa,

5. Moos. 19:2 

valitkaa siitä maasta kolme turvakaupunkia.

5. Moos. 19:8 

"Herra, teidän Jumalanne, laajentaa aluettanne, niin kuin hän on vannonut tekevänsä. Hän antaa teille koko sen maan, josta hän valalla vannoen on antanut lupauksen esi-isillenne,

5. Moos. 19:10 

Ketään syytöntä ei saa surmata maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teidän omaksenne. Syyttömän surmaamisesta joudutte kaikki vastuuseen.

5. Moos. 19:12 

tappajan kotikaupungin vanhimpien on lähetettävä miehiä hakemaan hänet sieltä ja heidän on luovutettava hänet verikostajalle surmattavaksi.

5. Moos. 19:14 

"Kun asutte perintömaillanne siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa omaksenne, te ette saa siirtää tilustenne rajamerkkejä niiden alkuperäisiltä paikoilta. [5. Moos. 27:17; Job 24:2; Sananl. 22:28, 23:10; Hoos. 5:10]

5. Moos. 20:13 

ja kun Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne, surmatkaa kaikki sen miehet.

5. Moos. 20:14 

Naiset, lapset, karjan ja kaiken muun, mitä kaupungista löytyy, voitte sitä vastoin ottaa itsellenne ja pitää saaliina. Sen on Herra, teidän Jumalanne, antanut teille. [Joos. 8:2]

5. Moos. 20:16 

Mutta lähellä asuvien kansojen kaupungeista, jotka Herra, teidän Jumalanne, antaa teidän omaksenne, ette saa jättää jäljelle mitään, ette ainoatakaan elävää olentoa.

5. Moos. 21:1 

"Jos siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa omaksenne, löytyy surmatun ihmisen ruumis asutuksen ulkopuolelta eikä tiedetä, kuka hänet on tappanut,

5. Moos. 21:8 

Herra, anna tämä rikos anteeksi kansallesi Israelille, jonka lunastit vapaaksi, äläkä aseta sitä vastuuseen syyttömän surmasta.' Näin israelilaiset vapautuvat verivelasta.

5. Moos. 21:10 

"Kun lähdette sotaan vihollisianne vastaan ja Herra, teidän Jumalanne, antaa heidät teidän käsiinne ja te saatte vankeja,

5. Moos. 21:17 

Hänen on tunnustettava ensin syntynyt poika esikoisekseen ja annettava hänelle kaksinkertainen osuus omaisuudestaan, sillä poika on hänen miehuutensa ensimmäinen hedelmä ja esikoisoikeus kuuluu hänelle. [1. Moos. 49:3; 1. Aik. 5:1]

5. Moos. 21:23 

ruumista ei saa jättää siihen yöksi, vaan se on haudattava vielä samana päivänä, sillä puuhun ripustettu on Jumalan kiroama. Älkää saastuttako maata, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille omaksi. [Gal. 3:13]

5. Moos. 22:16 

Tytön isän tulee sanoa vanhimmille: 'Minä annoin tyttäreni tuolle miehelle vaimoksi, mutta mies alkoi vihata häntä.

5. Moos. 22:19 

ja määrättävä hänelle sakkoa sata hopeasekeliä, jotka annetaan tytön isälle, koska mies on mustannut koskemattoman israelilaisen tytön mainetta. Tyttö jääköön miehen vaimoksi, eikä mies saa koko elinaikanaan hylätä häntä.

5. Moos. 22:29 

5. Moos. 23:15 

Herra, teidän Jumalanne, kulkee leirissänne, suojelee teitä ja antaa vihollisenne teidän käsiinne. Sen tähden leirin on oltava pyhä, niin ettei hän näe siellä mitään sopimatonta eikä jätä teitä.

5. Moos. 23:25 

"Kun tulet jonkun viinitarhaan, voit syödä rypäleitä mielin määrin kunnes olet kylläinen, mutta astiaan et saa niitä kerätä.

5. Moos. 24:1 

"Jos avioliiton solminut mies lakkaa pitämästä vaimostaan havaittuaan hänessä jotakin epämieluista, hän voi kirjoittaa vaimolleen erokirjan ja lähettää hänet luotaan. [Matt. 5:31]

5. Moos. 24:3 

ja tämäkin mies alkaa vieroa häntä, kirjoittaa erokirjan ja lähettää hänet luotaan tai jos tämä mies kuolee,

5. Moos. 24:4 

edellinen aviomies, joka lähetti naisen pois, ei saa ottaa häntä uudelleen vaimokseen; nainen on tullut hänelle saastaiseksi, ja sellainen liitto on Herran silmissä iljetys. Älkää tahratko sellaisella synnillä maata, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa omaksenne.

5. Moos. 24:15 

Maksa hänelle työpäivän palkka ennen auringonlaskua, sillä hän on köyhä ja odottaa palkkaansa. Jos et maksa, hän huutaa avukseen Herraa ja sinä joudut syynalaiseksi.

5. Moos. 25:15 

Teillä tulee olla oikean painoiset punnukset ja oikean kokoiset eefa- mitat, että saisitte elää vanhoiksi siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille.

5. Moos. 25:19 

Kun Herra, teidän Jumalanne, on antanut teidän päästä rauhaan kaikista ympärillänne olevista vihollisista siinä maassa, jonka hän antaa omaksenne, pyyhkikää pois maan päältä amalekilaiset ja heidän muistonsakin. Älkää unohtako tätä. [1. Sam. 15:3; 1. Aik. 4:43]

5. Moos. 26:1 

"Kun olette tulleet siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa omaksenne, ja kun olette ottaneet sen haltuunne ja asettuneet sinne asumaan,

5. Moos. 26:2 

erottakaa vuosittain ensi hedelmät kaikesta sadosta, jonka Herralta saamanne maa tuottaa teille. Pankaa ne koriin ja lähtekää siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, on valinnut nimensä asuinsijaksi. [2. Moos. 22:28+]

5. Moos. 26:3 

Menkää sen papin luo, joka kulloinkin on virassa, ja sanokaa hänelle: 'Minä ilmoitan tänään Herran, sinun Jumalasi edessä, että olen päässyt siihen maahan, jonka hän esi-isillemme vannomallaan valalla lupasi meille.'

5. Moos. 26:6 

Mutta egyptiläiset kohtelivat meitä huonosti, sortivat meitä ja teettivät meillä raskasta työtä.

5. Moos. 26:9 

toi meidät tänne ja antoi meille tämän maan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. [2. Moos. 3:8+]

5. Moos. 26:10 

Nyt olen tuonut sadon parhaat hedelmät siitä maasta, jonka sinä, Herra, minulle annoit.' Pankaa lahjanne sitten Herran, Jumalanne eteen, kumartukaa rukoilemaan häntä

5. Moos. 26:11 

ja iloitkaa kaikesta siitä hyvästä, minkä Herra, teidän Jumalanne, on teille ja teidän perheillenne antanut. Myös leeviläiset ja keskuudessanne asuvat muukalaiset saavat iloita kanssanne.

5. Moos. 26:12 

"Joka kolmas vuosi, kymmenysten vuotena, teidän tulee asuinsijoillanne erottaa sadosta kaikki leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille kuuluvat kymmenykset. Kun olette tehneet tämän ja kaikki ovat saaneet syödä itsensä kylläisiksi, [5. Moos. 14:28,29]

5. Moos. 26:13 

sanokaa Herran, Jumalanne edessä: 'Olen vienyt talostani pois kaiken Herralle pyhitetyn ja antanut sen leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille, niin kuin olet käskenyt minun tehdä. En ole rikkonut enkä unohtanut käskyjäsi.

5. Moos. 26:14 

En ole suruaikana syönyt kymmenyksistä, en ole koskenut niihin epäpuhtaana enkä antanut niistä mitään vainajille. Olen totellut Herraa, Jumalaani, olen tehnyt kaiken niin kuin olet käskenyt minun tehdä.

5. Moos. 26:15 

Katso alas taivaasta, pyhästä asunnostasi, ja siunaa kansaasi Israelia sekä maata, jonka olet antanut meille, kuten valallasi lupasit esi- isillemme, tätä maata, joka tulvii maitoa ja hunajaa.'

5. Moos. 26:19 

Hän on luvannut asettaa teidät kaikkien luomiensa kansojen yläpuolelle, että ylistäisitte häntä ja tuottaisitte hänelle kunniaa ja mainetta. Silloin te olette Herran lupauksen mukaisesti hänen pyhä kansansa." [5. Moos. 28:1 | Jer. 33:9; Sef. 3:19,20]

5. Moos. 27:2 

Heti kun olette päässeet Jordanin yli siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa, teidän tulee pystyttää suuria kiviä, sivellä ne kalkilla

5. Moos. 27:3 

ja kirjoittaa niihin tämän lain kaikki käskyt. Silloin saatte asettua, niin kuin Herra, teidän isienne Jumala, on teille luvannut, siihen maahan, jonka hän antaa teille, maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa.

5. Moos. 28:1 

"Jos kaikessa tottelette Herraa, Jumalaanne, ja tarkoin noudatatte hänen käskyjään, jotka minä teille annan, niin Herra asettaa teidät maan kaikkien kansojen yläpuolelle. [5. Moos. 26:19]

5. Moos. 28:7 

"Herra antaa teidän voittaa vihollisenne, jotka nousevat teitä vastaan. He hyökkäävät kimppuunne yhtenä joukkona, mutta hajaantuvat pakoon kaikkiin suuntiin.

5. Moos. 28:8 

"Herra antaa teille siunauksensa, hän siunaa vilja-aittanne ja antaa teidän menestyä kaikissa hankkeissanne. Herra siunaa teitä siinä maassa, jonka hän teille antaa.

5. Moos. 28:11 

Herra antaa teille runsain mitoin kaikkea hyvää: teille syntyy paljon lapsia, karjanne lisääntyy ja viljelyksenne tuottavat suuren sadon siinä maassa, jonka Herra teidän isillenne vannomallaan valalla on luvannut antaa teille.

5. Moos. 28:12 

Herra avaa teille aarreaittansa, taivaan, niin että maa saa sadetta ajallaan, ja hän siunaa teidän kaikki toimenne. Te pystytte antamaan lainaa monille muille kansoille, mutta teidän itsenne ei tarvitse ottaa lainaa muilta. [5. Moos. 11:14 | 5. Moos. 15:6]

5. Moos. 28:13 

Herra asettaa teidät ensimmäisiksi, ja te nousette muiden silmissä aina vain ylemmäksi, jos tottelette Herran, Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan, ja noudatatte niitä ja elätte niiden mukaan.

5. Moos. 28:24 

Herra antaa sateen langeta maahanne tuhkana; teidän päällenne sataa taivaasta hiekkaa, ja te menehdytte.

5. Moos. 28:25 

"Herra sallii vihollistenne lyödä teidät. Te hyökkäätte heidän kimppuunsa yhtenä joukkona, mutta hajaannutte pakoon kaikkiin suuntiin, ja kaikki kansat kauhistelevat teidän kohtaloanne. [2. Aik. 29:8; Jer. 15:4, 24:9, 34:17]

5. Moos. 28:31 

Teidän nautanne teurastetaan silmienne edessä, mutta ette saa syödä niiden lihaa. Te näette omin silmin, kun aasinne varastetaan teiltä, mutta ette saa niitä takaisin. Teidän lampaanne ja vuohenne joutuvat vihollisillenne, eikä kukaan auta teitä.

5. Moos. 28:32 

Te näette, miten poikanne ja tyttärenne joutuvat vieraan kansan käsiin, ja teidän silmänne riutuvat, kun alinomaa ikävöitte heitä ettekä voi heitä auttaa.

5. Moos. 28:48 

te joudutte nälissänne ja janoissanne, alastomina ja kaikkea puutetta kärsien palvelemaan vihollisianne, jotka Herra lähettää kimppuunne. Hän panee teidät kantamaan rautaista iestä, kunnes tuhoudutte.

5. Moos. 28:52 

He piirittävät kaupunkejanne joka puolella maatanne, kunnes niiden korkeat muurit, joiden vahvuuteen luotitte, ovat sortuneet. Kun vihollisenne käyvät kaupunkienne kimppuun kaikkialla siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut,

5. Moos. 28:53 

he piirittävät teitä niin ankarasti, että te nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne, jotka olette saaneet Herralta, Jumalaltanne. [3. Moos. 26:29+]

5. Moos. 28:55 

koska ei halua jakaa heidän kanssaan omien lastensa lihaa, jota hän itse syö, kun hänellä ei ole enää muuta jäljellä siinä puutteessa ja ahdingossa, johon kaupunkejanne piirittävä vihollinen on teidät saattanut.

5. Moos. 28:65 

Vieraiden kansojen keskuudessa te ette koskaan löydä rauhaa eikä teillä ole edes jalansijaa, mihin voisitte pysähtyä levähtämään. Herra tekee teidät siellä pelokkaiksi ja aroiksi, hän riuduttaa silmänne ja lannistaa mielenne.

5. Moos. 28:67 

Aamulla te sanotte: 'Kunpa olisi ilta', ja illalla: 'Kunpa aamu jo koittaisi!' Näin suuri on pelko sydämessänne kaiken sen takia, mitä näette.

5. Moos. 29:3 

Mutta ennen tätä päivää Herra ei ole antanut teidän ymmärtää sitä, minkä silmänne ovat nähneet ja korvanne kuulleet. [Jes. 6:10, 42:18; Jer. 5:21; Hes. 12:2; Mark. 4:12]

5. Moos. 29:7 

Me otimme haltuumme heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi Ruubenin ja Gadin heimoille sekä Manassen heimon toiselle puoliskolle. [4. Moos. 32:33]

5. Moos. 30:1 

"Kun olette kokeneet siunauksen ja kirouksen, jotka annoin teidän valittavaksenne, te alatte miettiä tätä kaikkea niiden kansojen keskellä, joiden sekaan Herra, teidän Jumalanne, on teidät hajottanut. 5. 30:1,2:[ 3. Moos. 26:40,41]

5. Moos. 30:7 

ja Herra, teidän Jumalanne, antaa näiden kirousten kohdata teidän vihollisianne ja vihamiehiänne, jotka vainosivat teitä.

5. Moos. 30:15 

"Minä olen tänään pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, menestyksen ja tuhon.

5. Moos. 30:19 

"Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää. [5. Moos. 4:26, 11:26; Sir. 15:16,17]

5. Moos. 30:20 

Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, totelkaa häntä ja pysykää hänelle uskollisina. Silloin te saatte elää, ja Herra antaa teidän aina asua siinä maassa, josta hän valalla vannoen antoi lupauksen teidän esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille."

5. Moos. 31:5 

Hän antaa nuo kansat teidän käsiinne, ja teidän tulee toimia sen käskyn mukaan, jonka olen teille antanut. [5. Moos. 7:2]

5. Moos. 31:7 

Mooses kutsui luokseen Joosuan ja sanoi hänelle kaikkien israelilaisten ollessa läsnä: "Ole vahva ja rohkea. Sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra esi-isillemme vannomallaan valalla sille lupasi, ja sinä jaat sen maan israelilaisille perinnöksi. [4. Moos. 27:23; 5. Moos. 3:28]

5. Moos. 31:9 

Mooses kirjoitti kirjaan tämän lain ja antoi sen leeviläispapeille, joiden tehtävänä oli kantaa Herran liitonarkkua, sekä Israelin vanhimmille.

5. Moos. 32:49 

"Mene nyt Abarimin vuoristoon ja nouse Nebonvuorelle, joka on Moabin maassa vastapäätä Jerikoa. Sieltä saat katsella Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisille omaksi. [4. Moos. 27:12]

5. Moos. 32:52 

Sinä saat katsella sitä maata Jordanin tältä puolen, mutta et pääse sinne, tuohon maahan, jonka minä annan israelilaisille." [5. Moos. 34:4]

5. Moos. 34:4 

Herra sanoi Moosekselle: "Tämä on se maa, josta olen puhunut Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja jonka olen vannonut antavani heidän jälkeläisilleen. Minä olen antanut sinun nähdä sen, mutta sinä et pääse sinne." [1. Moos. 12:7+, 24:7+]

Joos. 1:2 

"Palvelijani Mooses on kuollut. Sinun on nyt vietävä Israelin kansa Jordanin yli siihen maahan, jonka minä sille annan. [5. Moos. 34:5]

Joos. 1:3 

Jokaisen paikan, jonne jalallanne astutte, minä annan teille, kuten olen Moosekselle luvannut. [5. Moos. 11:24; Joos. 14:9]

Joos. 1:6 

Ole rohkea ja luja. Sinä saat jakaa israelilaisille tuon maan: minä olen luvannut sen heidän omakseen valalla, jonka vannoin heidän esi- isilleen. [5. Moos. 1:38, 31:23]

Joos. 1:11 

kulkea leirin halki ja sanoa kansalle: "Varatkaa itsellenne muonaa, sillä kolmen päivän kuluttua te kuljette Jordanin yli ottaaksenne haltuunne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teidän omaksenne." [Joos. 3:1]

Joos. 1:13 

"Muistakaa se käsky, jonka Herran palvelija Mooses antoi teille sanoessaan: 'Herra, teidän Jumalanne, suo teille rauhan ja antaa teille tämän maan.' [4. Moos. 32:20-22; 5. Moos. 3:18]

Joos. 1:14 

Teidän vaimonne, lapsenne ja vanhuksenne sekä karjanne saavat jäädä tähän maahan, jonka Mooses antoi teille Jordanin tältä puolen, mutta kaikkien asekuntoisten miesten on taisteluun valmiina lähdettävä kärkijoukkona veljienne edellä Jordanin yli ja autettava heitä.

Joos. 1:15 

Niin kuin Herra on antanut rauhan teille, hän on antava rauhan myös teidän veljillenne, ja he saavat haltuunsa sen maan, jonka Herra heille antaa. Vasta sitten te saatte palata omalle alueellenne, jonka Mooses, Herran palvelija, antoi teille täältä Jordanin itäpuolelta, ja saatte jäädä tänne asumaan."

Joos. 2:9 

ja sanoi heille: "Minä tiedän, että Herra on päättänyt antaa teille tämän maan. Pelko on vallannut meidät, ja koko maa vapisee kauhusta teidän takianne. [2. Moos. 15:15, 23:27; 5. Moos. 11:25]

Joos. 2:12 

Minä en kavaltanut teitä vaan pelastin henkenne. Vannokaa nyt minulle Herran nimeen, että te puolestanne pelastatte minun isäni suvun. Jättäkää minulle siitä varma merkki.

Joos. 2:14 

Miehet sanoivat hänelle: "Kohdatkoon kuolema meidät teidän sijastanne, ellemme täytä pyyntöäsi. Mutta te ette saa kertoa kenellekään meidän aikeistamme. Kun Herra antaa meille tämän maan, me säästämme teidän henkenne. Siihen voitte luottaa." [5. Moos. 6:25]

Joos. 2:24 

ja sanoivat: "Herra on varmasti antava koko maan meidän käsiimme. Kaikki sen asukkaat vapisevat jo pelosta."

Joos. 5:6 

Lähtönsä jälkeen israelilaiset olivat joutuneet vaeltamaan autiomaassa neljäkymmentä vuotta, ja sinä aikana kuolivat kaikki Egyptistä lähteneet asekuntoiset Israelin miehet. He eivät olleet totelleet Herran sanaa, ja siksi Herra oli vannonut, ettei hän anna heidän nähdä sitä maata, jonka hän oli heidän esi-isilleen vannomallaan valalla luvannut antaa israelilaisille, maata, joka tulvii maitoa ja hunajaa. [4. Moos. 14:32,33]

Joos. 6:2 

Herra sanoi Joosualle: "Minä annan sinun käsiisi Jerikon, sen kuninkaan ja kaikki sen sotilaat.

Joos. 6:16 

Kun papit seitsemännen kierroksen jälkeen puhalsivat torviinsa, Joosua antoi israelilaisille käskyn: "Kohottakaa sotahuuto! Herra antaa kaupungin teidän käsiinne.

Joos. 6:24 

Mutta itse kaupungin ja kaiken, mitä siellä oli, israelilaiset polttivat poroksi. Vain hopean ja kullan sekä pronssi- ja rautaesineet he antoivat Herran pyhäkön omaisuudeksi.

Joos. 7:7 

Joosua sanoi: "Voi Herra, minun Jumalani! Miksi toit tämän kansan Jordanin yli? Halusitko antaa meidät amorilaisten tuhottaviksi? Kunpa olisimme ymmärtäneet jäädä Jordanin toiselle puolelle!

Joos. 7:19 

Joosua sanoi Akanille: "Poikani, anna kunnia Herralle, Israelin Jumalalle, ja tunnusta tekosi. Kerro minulle mitään salaamatta, mitä olet tehnyt."

Joos. 8:1 

Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää äläkä lannistu. Ota mukaasi koko sotaväki ja lähde kohti Ain kaupunkia. Minä annan sinun käsiisi Ain kuninkaan, hänen kansansa, kaupunkinsa ja koko hänen alueensa. [5. Moos. 1:21, 31:6]

Joos. 8:7 

mutta silloin te lähdette väijytyspaikastanne ja valtaatte kaupungin. Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne.

Joos. 8:18 

Herra sanoi Joosualle: "Osoita Ain suuntaan tapparalla, joka sinulla on kädessäsi. Minä annan kaupungin sinun valtaasi." Joosua teki niin kuin Herra käski.

Joos. 9:24 

He vastasivat Joosualle: "Meille, sinun palvelijoillesi, kerrottiin, että Herra, sinun Jumalasi, käski palvelijansa Mooseksen antaa teille koko tämän maan ja käski teidän hävittää kaikki sen asukkaat tieltänne. Siksi me pelkäsimme henkemme puolesta ja teimme näin. [5. Moos. 7:2]

Joos. 9:27 

mutta hän määräsi heidät siitä päivästä alkaen israelilaisten orjiksi hakkaamaan puita ja kantamaan vettä Herran alttaria varten. Tämä on heidän työnään yhä edelleen paikassa, jonka Herra on valinnut. [5. Moos. 29:10]

Joos. 10:8 

Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää heitä. Minä annan heidät sinun käsiisi. Kukaan heistä ei voi kestää sinun edessäsi." [5. Moos. 3:2; Joos. 6:2, 8:1]

Joos. 10:12 

Sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten käsiin, Joosua puhui Herralle israelilaisten kuullen ja sanoi: "Aurinko, pysy paikallasi Gibeonissa! Kuu, ole liikkumatta Aijalonin laakson yllä!"
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19>