header
Sanahaku נתן (nathan naw-than' ) give

Löytyi 1816 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Aik. 21:23 

Arauna vastasi: "Herrani ja kuninkaani! Ota se ja tee niin kuin parhaaksi näet. Minä annan myös härkiä polttouhriksi, puimarekiä polttopuiksi ja vehnää ruokauhriksi. Tämän kaiken saat minulta lahjaksi."

1. Aik. 21:25 

Daavid maksoi maasta Araunalle kuusisataa kultasekeliä,

1. Aik. 22:9 

Mutta sinulle on syntyvä poika, josta tulee rauhan mies. Minä annan hänen elää rauhassa kaikilta vihollisilta, joita hänen ympärillään on. Hänen nimensä on oleva Salomo, ja hänen aikanaan minä annan Israelin olla levossa ja rauhassa.* [Nimi Salomo on johdettu heprean sanasta alom 'rauha'.]

1. Aik. 22:12 

Kun Herra asettaa sinut Israelin hallitsijaksi, hän antakoon sinulle viisautta ja ymmärrystä ja auttakoon sinua noudattamaan Herran, Jumalasi, lakia.

1. Aik. 22:18 

"Onhan Herra, teidän Jumalanne, ollut teidän kanssanne, onhan hän suonut teille rauhan joka suunnalla. Hän on saattanut maan entiset asukkaat minun valtaani, ja maa on joutunut Herran ja hänen kansansa alaisuuteen. [1. Aik. 23:25]

1. Aik. 22:19 

Kääntykää siis koko sydämestänne ja sielustanne Herran, Jumalanne puoleen! Ryhtykää rakentamaan Herran temppeliä, niin että voitte tuoda Herran liitonarkun ja Jumalan pyhät astiat temppeliin, joka on pyhitetty hänen nimelleen."

1. Aik. 25:5 

Nämä kaikki olivat Hemanin, kuninkaan profeetan, poikia. Jumala oli näet luvannut nostaa Hemanin kunniaan ja oli antanut hänelle neljätoista poikaa ja kolme tytärtä.

1. Aik. 28:5 

Ja kaikista pojistani -- sillä Herra on antanut minulle monta poikaa -- hän valitsi poikani Salomon nousemaan Herran oman kansan valtaistuimelle ja hallitsemaan Israelia. 1. 28:5-7:[ 1. Aik. 17:11-14]

1. Aik. 28:11 

Daavid antoi pojalleen Salomolle temppelin eteishallin, koko temppelirakennuksen, varastokammioiden, ylähuoneiden ja sisähuoneiden suunnitelman sekä suunnitelman huoneesta, jossa liitonarkku oli.

1. Aik. 29:3 

Ja koska Jumalani temppeli on minulle rakas, annan sen lisäksi, mitä olen temppeliä varten koonnut, omista varoistani temppelille kultaa ja hopeaa:

1. Aik. 29:7 

He lahjoittivat temppelin rakennustöitä varten viisituhatta talenttia kultaa ja kymmenentuhatta kultadareikkia, kymmenentuhatta talenttia hopeaa, kahdeksantoistatuhatta talenttia pronssia ja satatuhatta talenttia rautaa.

1. Aik. 29:8 

Ja kaikki, joilla oli jalokiviä, antoivat ne temppelin aarrekammioon Gersonin sukuun kuuluvan Jehielin huostaan.

1. Aik. 29:14 

Sillä mikä olen minä, tai mikä on minun kansani? Kuinka me itse pystyisimme antamaan tällaisia lahjoja? Sinulta me olemme kaiken saaneet, sinulta on tullut kaikki, minkä sinulle annamme.

1. Aik. 29:19 

Ja anna pojalleni Salomolle vilpitön halu noudattaa sinun käskyjäsi, säädöksiäsi ja määräyksiäsi, niin että hän täyttäisi ne kaikki ja myös rakentaisi tämän temppelin, jota varten minä olen tehnyt valmisteluja."

1. Aik. 29:24 

Myös kaikki päälliköt ja soturit ja kaikki kuningas Daavidin pojat tunnustivat Salomon kuninkaakseen.

1. Aik. 29:25 

Herra teki Salomosta koko Israelin kunnioittaman hallitsijan ja antoi hänen hallituskaudelleen loiston, jollaista ei kenelläkään Israelin kuninkaalla ennen häntä ollut. [1. Kun. 2:12, 10:23; 2. Aik. 1:1]

2. Aik. 1:7 

Yöllä Jumala ilmestyi Salomolle ja sanoi hänelle: "Pyydä, mitä haluat, niin annan sen sinulle."

2. Aik. 1:10 

Anna siis minulle viisautta ja taitoa, että osaisin oikealla tavalla johtaa tätä kansaa! Kuinka sinun suurta kansaasi muuten voisi hallita?"

2. Aik. 1:12 

niin minä annan sinulle viisautta ja taitoa, ja lisäksi annan sinulle rikkautta, omaisuutta ja kunniaa enemmän kuin kenelläkään kuninkaalla on ollut ennen sinua tai tulee olemaan sinun jälkeesi." [Viis. 7:11; Matt. 6:33]

2. Aik. 1:15 

Salomon aikana Jerusalemissa oli hopeaa ja kultaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä.

2. Aik. 2:9 

Työmiehillesi, jotka kaatavat puut, annan kaksikymmentätuhatta kor-mittaa vehnää, kaksikymmentätuhatta kor-mittaa ohraa, kaksikymmentätuhatta bat-mittaa viiniä ja kaksikymmentätuhatta bat-mittaa öljyä."

2. Aik. 2:10 

Tyroksen kuningas Hiram lähetti Salomolle kirjeen, jossa hän sanoi: "Koska Herra rakastaa kansaansa, hän on asettanut sinut sen kuninkaaksi." [1. Kun. 10:9]

2. Aik. 2:11 

Hiram jatkoi: "Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka on tehnyt taivaan ja maan! Hän antoi kuningas Daavidille viisaan, neuvokkaan ja taitavan pojan, joka rakentaa Herralle temppelin ja itselleen palatsin. [1. Moos. 1:1+]

2. Aik. 2:13 

jonka äiti on danilainen ja isä tyroslainen. Hän osaa taitavasti käsitellä kultaa, hopeaa, pronssia, rautaa, kiveä ja puuta, valmistaa punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia sekä valkaista pellavaa, ja hän hallitsee kaikenlaiset kaiverrustyöt. Kaikki tehtävät, jotka hänelle annetaan, hän osaa suorittaa yhdessä sinun omien ammattimiestesi ja isäsi, kuningas Daavidin, ammattimiesten kanssa. [1. Kun. 7:14]

2. Aik. 3:16 

Hän teetti pylväänpäihin ketjumaisia köynnöksiä, ja hän valmistutti myös sata granaattiomenakoristetta, jotka kiinnitettiin köynnöksiin.

2. Aik. 4:6 

Salomo teetti myös kymmenen pataa ja sijoitti niistä viisi altaan oikealle ja viisi vasemmalle puolelle. Niissä oli määrä huuhdella polttouhrien kappaleet. Itse allas oli pappien peseytymistä varten.

2. Aik. 4:7 

Salomo teetti ohjeiden mukaan myös kymmenen kultaista lampunjalkaa ja asetti ne temppeliin, viisi oikealle ja viisi vasemmalle puolelle.

2. Aik. 4:10 

Suuren altaan hän sijoitti temppelin oikealle puolelle, kaakkoiskulmaan.

2. Aik. 5:1 

Kun kuningas Salomo sai valmiiksi kaikki työt, jotka hän oli Herran temppeliä varten teettänyt, hän toi isänsä Daavidin pyhittämät esineet temppeliin. Hopean, kullan ja muut tavarat hän talletti temppelin aarrekammioihin. [1. Kun. 7:51]

2. Aik. 5:10 

Arkussa ei ollut muuta kuin ne kaksi taulua, jotka Mooses oli pannut sinne Horebin luona, kun Herra teki liiton israelilaisten kanssa heidän ollessaan matkalla pois Egyptistä.

2. Aik. 6:13 

Hän oli tehnyt pronssisen korokkeen, joka oli viiden kyynärän pituinen, viiden kyynärän levyinen ja kolmen kyynärän korkuinen, ja sijoittanut sen keskelle esipihaa. Koko Israelin seurakunnan edessä hän nousi nyt sille. Salomo polvistui, kohotti kätensä taivasta kohti

2. Aik. 6:23 

niin kuule taivaaseen kaikki tämä ja ratkaise palvelijoittesi asia. Rankaise syyllistä ja anna hänen kärsiä tekonsa mukaan, todista syytön syyttömäksi ja anna hänelle hyvitys hänen syyttömyytensä mukaisesti.

2. Aik. 6:25 

niin kuule se taivaaseen. Anna kansallesi Israelille anteeksi sen synnit ja tuo se takaisin tähän maahan, jonka olet antanut jo isillemme.

2. Aik. 6:27 

niin kuule se taivaaseen. Anna anteeksi palvelijoittesi ja kansasi Israelin synti, sinä, joka osoitat hyvän tien heidän kuljettavakseen. Anna sadetta maalle, jonka kansasi on saanut sinulta perintömaaksi.

2. Aik. 6:30 

Anna silloin heille anteeksi ja anna jokaiselle hänen ansionsa mukaan, sillä sinä tunnet heidän sydämensä, sinä yksin tunnet kaikkien ihmisten sydämen.

2. Aik. 6:31 

Näin he pysyvät koko elinaikansa sinun palvelijoinasi ja vaeltavat tahtosi mukaan tässä maassa, jonka sinä olet isillemme antanut.

2. Aik. 6:36 

"Jos he tekevät syntiä sinua vastaan -- eihän ole ihmistä, joka ei tee syntiä -- ja sinä vihastut heihin ja jätät heidät vihollisten armoille, niin että voittajat vievät heidät vankeuteen kaukana tai lähellä olevaan maahan,

2. Aik. 6:38 

ja jos he koko sydämestään ja sielustaan kääntyvät puoleesi tuossa vankeutensa maassa ja rukoilevat sinua suunnaten kasvonsa kohti omaa maataan, sitä, jonka sinä annoit heidän isilleen, kohti kaupunkia, jonka sinä valitsit, ja temppeliä, jonka minä olen sinulle rakentanut,

2. Aik. 7:19 

"Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun säädökseni ja määräykseni, jos käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä,

2. Aik. 7:20 

minä tempaan teidät pois maastani, jonka olen teille antanut. Ja temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja jätän pilkan kohteeksi ja varoittavaksi esimerkiksi kaikille kansoille. [5. Moos. 28:37]

2. Aik. 8:2 

Hän myös varusti ne kaupungit, jotka Hiram oli hänelle antanut, ja siirsi niihin israelilaisia.

2. Aik. 8:9 

Israelilaisista Salomo ei pannut ketään orjan töihin, vaan he olivat sotilaita ja sotapäälliköitä, sotavaunujen ja vaunumiesten päälliköitä.

2. Aik. 9:8 

Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut valtaistuimelleen hallitsemaan kuninkaana hänen nimissään. Koska sinun Jumalasi rakastaa Israelia, hän antaa sen säilyä ikuisesti ja on pannut sinut sen kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta." [2. Aik. 2:10]

2. Aik. 9:9 

Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja runsain mitoin hajusteita ja jalokiviä. Mitään niiden hajusteiden veroista, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole nähty.

2. Aik. 9:12 

Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle vastalahjat hänen tuomisistaan sekä lisäksi kaiken, mitä hän halusi ja pyysi. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa.

2. Aik. 9:16 

Samoin hän teetti taotusta kullasta kolmesataa pikkukilpeä, joihin jokaiseen meni kolmesataa sekeliä kultaa. Kuningas sijoitti ne Setripalatsiin.

2. Aik. 9:23 

Kaikkialta tuli kuninkaita Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

2. Aik. 9:27 

Hänen aikanaan Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä. 2. 9:27,28:[ 2. Aik. 1:15,16]

2. Aik. 10:4 

"Sinun isäsi teki ikeemme raskaaksi. Kevennä sinä nyt isäsi määräämää raskasta työtä ja painavaa iestä, jonka hän pani kannettavaksemme. Jos sen teet, me olemme sinun palvelijoitasi."

2. Aik. 10:9 

"Miten te neuvotte minua vastaamaan kansalle?" hän kysyi heiltä. "Kansa pyysi minua keventämään iestä, jonka isäni on pannut sen kannettavaksi."

2. Aik. 11:11 

Hän rakensi niihin lujat varustukset, asetti niille päälliköt ja sijoitti niihin ruoka-, öljy- ja viinivarastoja.

2. Aik. 11:16 

Israelin heimojen keskuudesta lähtivät kaikki ne, jotka koko sydämestään tahtoivat palvella Herraa, Israelin Jumalaa. He lähtivät leeviläisten mukana Jerusalemiin voidakseen siellä uhrata Herralle, isiensä Jumalalle.

2. Aik. 11:23 

Viisaasti hän sijoitti muut poikansa linnoitettuihin kaupunkeihin eri puolille Juudan ja Benjaminin aluetta, ja hän antoi heille runsaan ylläpidon ja hankki heille paljon vaimoja.

2. Aik. 12:7 

Kun Herra näki heidän nöyrtyneen, hän puhui Semajalle näin: "Koska he ovat nöyrtyneet, minä en tuhoa heitä. Annan heidän juuri ja juuri pelastua, en anna vihani kohdata Jerusalemia, Sisak ei sitä hävitä.

2. Aik. 13:5 

Te tiedätte, että Herra, Israelin Jumala, on antanut Israelin kuninkuuden ikuisiksi ajoiksi Daavidille ja hänen jälkeläisilleen ja tehnyt hänen kanssaan suolalla vahvistetun liiton. [4. Moos. 18:19]

2. Aik. 13:16 

Israelilaiset pakenivat Juudan joukkoja, mutta Jumala antoi heidät niiden käsiin.

2. Aik. 16:1 

Asan kolmantenakymmenentenäkuudentena hallitusvuotena Israelin kuningas Baesa hyökkäsi Juudaan ja alkoi linnoittaa Ramaa katkaistakseen Juudan kuninkaan Asan kulkutiet. 2. 16:1-6:[ 1. Kun. 15:17-22]

2. Aik. 16:8 

Olihan nubialaisia ja libyalaisiakin suuri joukko ja heillä oli suuret määrät sotavaunuja ja hevosia, mutta koska sinä turvauduit Herraan, hän antoi heidät sinun käsiisi. [2. Aik. 14:10]

2. Aik. 16:10 

Asa suuttui näkijälle ja heitätti hänet vankilaan, niin vihainen hän tälle oli. Samoihin aikoihin hän käski kurittaa myös eräitä muita.

2. Aik. 17:2 

Hän sijoitti joukkoja kaikkiin Juudan linnoitettuihin kaupunkeihin ja perusti varuskuntia Juudan alueelle sekä niihin Efraimin alueen kaupunkeihin, jotka hänen isänsä Asa oli valloittanut.

2. Aik. 17:5 

Herran avulla hänestä tuli voimakas kuningas. Juudan asukkaat toivat Josafatille lahjoja, ja hän sai paljon rikkautta ja kunniaa. [1. Sam. 10:27; 2. Aik. 18:1]

2. Aik. 17:19 

Näin paljon sotaväkeä kuninkaalla oli, ja lisäksi tulivat vielä ne, jotka kuningas oli sijoittanut Juudan varuskuntakaupunkeihin.

2. Aik. 18:5 

Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot- Gileadia vastaan vai ei?" He vastasivat: "Lähde matkaan! Jumala antaa kaupungin sinun käsiisi."

2. Aik. 18:11 

Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

2. Aik. 18:14 

Kun Miika tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi: "Miika, tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?" Miika vastasi: "Lähtekää vain. Voitto on teidän. Kaupunki annetaan teidän käsiinne."

2. Aik. 18:22 

Ja niin on käynyt, Herra on lähettänyt valheen hengen näiden profeettojesi suuhun. Onnettomuuden hän on sinun osallesi määrännyt!"

2. Aik. 20:3 

Pelästyneenä Josafat kääntyi Herran puoleen ja julisti sitten koko Juudaan paaston.

2. Aik. 20:7 

Sinä, meidän Jumalamme, olet hävittänyt tämän maan asukkaat kansasi Israelin tieltä ja antanut maan ikiajoiksi ystäväsi Abrahamin jälkeläisille. [Jes. 41:8; Jaak. 2:23]

2. Aik. 20:10 

"Nyt tänne ovat tulossa ammonilaiset, moabilaiset ja Seirin vuorten asukkaat. Sinä et antanut israelilaisten kulkea paluumatkallaan Egyptistä heidän maittensa kautta, vaan israelilaiset kiersivät heidän alueensa eivätkä hävittäneet niitä. [5. Moos. 2:5,9,19]

2. Aik. 20:22 

Samalla hetkellä, kun laulajat alkoivat riemuhuudoin ylistää Herraa, lähetti Herra väijyksissä olleen joukon Juudaan hyökkäävien ammonilaisten, moabilaisten ja Seirin vuoriston miesten sekaan. Kaikki nämä lyötiin,

2. Aik. 21:3 

Heidän isänsä oli antanut heille paljon lahjoja, hopeaa, kultaa ja muita kalleuksia, sekä linnoitettuja kaupunkeja Juudan alueelta. Mutta kuninkuuden hän antoi Joramille, koska tämä oli esikoinen.

2. Aik. 21:7 

Herra ei kuitenkaan tahtonut hävittää Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin kanssa ja luvannut jättää Daavidille ja hänen suvulleen lampun ikiajoiksi. [Ps. 89:4; Jes. 55:3]

2. Aik. 22:11 

Silloin kuninkaan tytär Josabat otti Ahasjan pojan Joasin salaa pois surmattaviksi määrättyjen kuninkaan poikien joukosta. Hän vei pojan ja tämän imettäjän makuuhuoneeseensa. Näin Ahasjan sisar Josabat, kuningas Joramin tytär ja pappi Jojadan vaimo, kätki pojan Ataljalta, ja pojan henki säästyi.

2. Aik. 23:9 

Pappi Jojada antoi sadanpäälliköille keihäät, kilvet ja jouset, jotka olivat kuuluneet kuningas Daavidille ja olivat nyt temppelissä.

2. Aik. 23:11 

Kuninkaan poika tuotiin esiin, hänen päähänsä asetettiin otsaripa ja hänelle annettiin lain kirja. Jojada ja hänen poikansa voitelivat hänet kuninkaaksi, ja koko kansa huusi: "Eläköön kuningas!"

2. Aik. 24:8 

Kuninkaan käskystä tehtiin arkku, joka asetettiin Herran temppelin portin ulkopuolelle.

2. Aik. 24:9 

Juudassa ja Jerusalemissa kuulutettiin, että kaikkien oli tuotava Herralle vero, jonka Jumalan palvelija Mooses oli autiomaassa määrännyt israelilaisille. [2. Moos. 30:12-16]

2. Aik. 24:12 

Kuningas ja Jojada antoivat rahat miehille, jotka johtivat Herran temppelin kunnostustöitä, ja nämä palkkasivat kivenhakkaajia ja puuseppiä ja myös rauta- ja kupariseppiä korjaamaan temppeliä.

2. Aik. 24:24 

Vaikka Syyriasta oli tullut vain vähäinen joukko, Herra antoi sen käsiin israelilaisten valtavan sotajoukon, koska israelilaiset olivat luopuneet Herrasta, isiensä Jumalasta. Näin syyrialaiset toteuttivat Joasille säädetyn rangaistuksen.

2. Aik. 25:9 

Amasja kysyi Jumalan mieheltä: "Entä ne sata talenttia, jotka olen antanut israelilaisten joukolle?" Jumalan mies sanoi: "Herra voi antaa sinulle enemmänkin kuin sen."

2. Aik. 25:16 

Mutta kuningas sanoi: "Kuka sinut on pannut kuninkaan neuvonantajaksi? Lopeta, tai saat raippoja!" Profeetta vaikeni, mutta sanoi vielä: "Minä tiedän, että Jumala on päättänyt saattaa sinut tuhoon, koska teet tuolla tavoin etkä noudata neuvoani."

2. Aik. 25:18 

Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: "Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.' Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa.

2. Aik. 25:20 

Mutta Amasja ei kuunnellut häntä. Jumala oli näin määrännyt saattaakseen Juudan Joasin käsiin, koska Juuda oli palvellut Edomin jumalia.

2. Aik. 26:8 

Ammonilaiset maksoivat Ussialle veroa, ja hänestä tuli niin mahtava, että hänen maineensa kantautui Egyptiin asti.

2. Aik. 27:5 

Hän kävi sotaa ammonilaisten kuningasta vastaan ja voitti, ja ammonilaiset maksoivat hänelle sinä vuonna sata talenttia hopeaa, kymmenentuhatta kor-mittaa vehnää ja saman verran ohraa. Yhtä paljon ammonilaiset maksoivat hänelle myös kahtena seuraavana vuonna.

2. Aik. 28:5 

Herra, hänen Jumalansa, antoi hänet Syyrian kuninkaan käsiin, ja syyrialaiset löivät hänet. He ottivat suuren joukon hänen miehiään vangiksi ja veivät heidät Damaskokseen. Herra antoi hänet myös Israelin kuninkaan käsiin, ja tämä tuotti hänelle suuren tappion.

2. Aik. 28:9 

Samariassa oli Herran profeetta, jonka nimi oli Oded. Hän lähti sotajoukkoa vastaan ja sanoi sotilaille: "Koska Herra, teidän isienne Jumala, on vihastunut Juudaan, hän on antanut sen teidän käsiinne. Viha, jonka vallassa te olette tappaneet Juudan asukkaita, nousee taivaaseen asti.

2. Aik. 28:21 

Vaikka Ahas otti aarteita Herran temppelistä, kuninkaan palatsista ja maan johtomiehiltä ja antoi ne Assyrian kuninkaalle, hän ei saanut tältä apua. [2. Kun. 16:8]

2. Aik. 29:6 

Meidän isämme ovat olleet uskottomia ja tehneet sitä, mikä on pahaa Herran, meidän Jumalamme, silmissä. He ovat hylänneet hänet, he eivät ole välittäneet hänen asumuksestaan, vaan ovat kääntäneet sille selkänsä.

2. Aik. 29:8 

Sen vuoksi on Herran viha kohdannut Juudaa ja Jerusalemia, ja hän on tehnyt niistä muille varoittavan esimerkin ja pilkan kohteen, niin kuin omin silmin näette. [5. Moos. 28:25]

2. Aik. 30:7 

Älkää olko kuin isänne ja veljenne, jotka ovat luopuneet Herrasta, isiensä Jumalasta. Hän on antanut heidät tuhon omiksi, niin kuin näette. [2. Aik. 29:8,9]

2. Aik. 30:8 

Älkää kovettako sydäntänne niin kuin isänne tekivät, vaan kääntykää Herran puoleen ja lähtekää hänen temppeliinsä, jonka hän on pyhittänyt ikiajoiksi. Palvelkaa Herraa, Jumalaanne, jotta hänen vihansa hehku kääntyisi teistä pois.

2. Aik. 30:12 

Mutta Juudan kansassa Jumala herätti yksimielisen halun tehdä niin kuin kuningas ja johtomiehet olivat Herran käskystä määränneet.

2. Aik. 31:4 

Hän käski Jerusalemin asukkaiden antaa papeille ja leeviläisille heille kuuluvat osuudet, jotta he voisivat tarkoin täyttää Herran lain vaatimukset. [4. Moos. 18:8-24; Neh. 13:10-13]

2. Aik. 31:6 

Samoin muiden Juudan kaupunkien asukkaat sekä pohjoisten heimojen ja Juudan miehet toivat kymmenykset nautakarjasta, lampaista ja vuohista, ja lisäksi he toivat muita Herralle, heidän Jumalalleen, pyhitettyjä lahjoja. Lahjat ladottiin kasoiksi vieri viereen.

2. Aik. 31:14 

Jumalalle annetuista vapaaehtoisista lahjoista huolehti leeviläinen Kore, Jimnan poika, itäisen portin vartija. Hänen tehtäviinsä kuului myös Herralle annettujen uhrilahjojen sekä kaikkein pyhimpien antimien jakaminen.

2. Aik. 31:15 

Hänen apunaan toimivat pappien asuinkaupungeissa Eden, Minjamin, Jesua, Semaja, Amarja ja Sekanja. He jakoivat veljilleen, niin nuorille kuin vanhoillekin, osastoittain tarkoin näille kuuluvat osuudet. [Joos. 21:3]

2. Aik. 31:19 

Niitä pappeja, Aaronin jälkeläisiä, varten, jotka asuivat maaseudulla kaupunkien ulkopuolella, oli kuhunkin kaupunkiin nimetty miehet, joiden oli toimitettava jokaiselle miespuoliselle pappisperheen jäsenelle tälle kuuluva osuus, samoin jokaiselle sukuluetteloon merkitylle leeviläiselle.

2. Aik. 32:6 

Sitten hän asetti kansalle sotapäälliköt ja kutsui heidät luokseen kaupunginportin aukiolle. Hän rohkaisi heitä sanoen:

2. Aik. 32:11 

Hiskia johtaa teidät harhaan ja antaa teidän kuolla nälkään ja janoon, kun hän sanoo, että Herra, teidän jumalanne, pelastaa teidät Assyrian kuninkaan käsistä.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19>