header
Sanahaku מן (min min or מני minniy min-nee' or מני minney (constructive pl.) min-nay' ( Isa 30:11)) among

Löytyi 1094 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

5. Moos. 11:23 

niin Herra hävittää teidän tieltänne kansoja, jotka ovat teitä suurempia ja mahtavampia, ja te saatte maan omaksenne.

5. Moos. 11:24 

Jokainen paikka, jonne jalallanne astutte, kuuluu teille: teidän alueenne ulottuu eteläisestä autiomaasta Libanonin vuoriin ja Eufratvirrasta läntiseen mereen. [2. Moos. 23:31; Joos. 1:4]

5. Moos. 11:28 

mutta kirouksen, jos ette tottele hänen käskyjään, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä käsken teidän kulkea, ja antaudutte palvelemaan vieraita jumalia, joita ette ole ennen tunteneet. [5. Moos. 28:15]

5. Moos. 12:3 

Repikää maahan niiden alttarit, murskatkaa kivipatsaat, polttakaa asera-paalut, lyökää palasiksi kaikki jumalien kuvat. Tuhotkaa noiden kansojen jumalat, niin että niiden nimetkin unohtuvat. [2. Moos. 34:13+]

5. Moos. 12:21 

vaikka asuisitte kaukana siitä paikasta, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee nimensä asuinsijaksi. Teillä on lupa minun ohjeideni mukaan teurastaa nautojanne, lampaitanne ja vuohianne, joita Herra teille antaa, ja syödä niitä omilla asuinsijoillanne mielin määrin.

5. Moos. 13:1 

Te ette saa Herraa, Jumalaanne, palvellessanne noudattaa näiden kansojen tapoja, sillä kaikki se, mitä ne ovat tehneet palvoessaan jumaliaan, on Herralle iljetystä, jota hän vihaa. Ne kansat ovat uhranneet jumalilleen polttouhreina jopa poikiaan ja tyttäriään.

5. Moos. 13:6 

Mutta teitä yllyttänyt profeetta tai unennäkijä on surmattava, koska hän houkutteli teitä luopumaan Herrasta, Jumalastanne, joka on tuonut teidät pois Egyptistä ja lunastanut teidät vapaiksi tuosta orjuuden maasta; se mies viekoitteli teitä kääntymään pois siltä tieltä, jota Herra on käskenyt teidän kulkea. Hävittäkää paha keskuudestanne. [5. Moos. 18:20 | 5. Moos. 17:7, 19:19, 24:7; 1. Kor. 5:13]

5. Moos. 13:8 

niiden kansojen jumalia, jotka asuvat teidän ympärillänne maan äärestä toiseen, lähellä tai kaukana,

5. Moos. 13:18 

Älkää kajotko mihinkään, mikä on julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi. Jos teette, kuten Herra on käskenyt, hän antaa vihansa lauhtua, hän säälii ja armahtaa teitä ja antaa teidän kasvaa suureksi kansaksi, kuten hän on teidän esi-isillenne vannonut.

5. Moos. 14:24 

Mutta jos matka on pitkä -- Herra näet siunaa teitä tekemällä alueenne laajaksi -- ettekä siksi kykene viemään kymmenyksiänne siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee nimensä asuinsijaksi,

5. Moos. 16:4 

Hapantaikinaa ei noina seitsemänä päivänä saa näkyä missään koko asuinalueellanne. Siitä lihasta, jonka uhraatte ensimmäisen päivän iltana, ette saa jättää mitään tähteeksi seuraavaan aamuun. [2. Moos. 12:10, 34:25]

5. Moos. 17:8 

"Jos kaupungeissanne tulee esiin oikeusasioita, jotka ovat teidän ratkaistaviksenne liian vaikeita - - olipa kysymyksessä henkirikos, ruumiinvamman tuottaminen tai muu oikeusasia -- menkää siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee. [5. Moos. 21:5; 2. Aik. 19:8]

5. Moos. 17:10 

Toimikaa sen päätöksen mukaan, jonka he julistavat Herran valitsemassa paikassa, ja tehkää tarkalleen, niin kuin he neuvovat.

5. Moos. 17:11 

Noudattakaa heiltä saamaanne ohjetta ja toimikaa heidän antamansa päätöksen mukaisesti poikkeamatta puoleen tai toiseen siitä tuomiosta, jonka he teille ilmoittavat.

5. Moos. 17:20 

Kun hän näin tekee, hän ei käy kopeaksi veljiään kohtaan eikä poikkea lain käskyistä oikealle eikä vasemmalle. Hän ja hänen jälkeläisensä saavat kauan hallita Israelia.

5. Moos. 18:22 

Jos se, mitä profeetta puhuu Herran nimissä, ei toteudu, se ei ole Herran sanaa vaan väärän profeetan röyhkeää puhetta. Älkää kuulko häntä. [Jer. 28:9]

5. Moos. 19:5 

Niinpä jos kaksi miestä menee metsään puita hakkaamaan ja toisen kirveestä irtoaa terä, kun hän kohottaa kirveensä iskuun, ja terä osuu hänen toveriinsa ja tappaa tämän, surmaajan tulee henkensä säilyttääkseen paeta turvakaupunkiin.

5. Moos. 20:1 

"Kun lähdette sotaan vihollisianne vastaan ja näette teitä suuremman sotajoukon, kaikki sen hevoset ja vaunut, älkää pelätkö. Teidän kanssanne on Herra, teidän Jumalanne, joka toi teidät pois Egyptistä.

5. Moos. 20:15 

"Näin teidän tulee menetellä kaikkien kaukana olevien kaupunkien kanssa.

5. Moos. 20:19 

"Jos joudutte pitkään piirittämään jotakin kaupunkia, älkää ryhtykö kirves kädessä hävittämään sen ympäristössä kasvavia puita. Älkää hakatko niitä maahan, sillä saatte niistä syötävää. Eiväthän puut ole ihmisiä, ei teidän tarvitse käydä niiden kimppuun.

5. Moos. 22:3 

Samoin sinun tulee menetellä, jos joku on kadottanut aasinsa, viittansa tai mitä tahansa omaisuuttaan: jos löydät jotakin toiselle kuuluvaa, sinun on palautettava se.

5. Moos. 22:8 

"Kun rakennat uuden talon, varusta katto reunuksella. Ellet tee reunusta ja joku putoaa katolta, vastuu hänen verestään tulee sinun ja talosi kannettavaksi.

5. Moos. 26:13 

sanokaa Herran, Jumalanne edessä: 'Olen vienyt talostani pois kaiken Herralle pyhitetyn ja antanut sen leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille, niin kuin olet käskenyt minun tehdä. En ole rikkonut enkä unohtanut käskyjäsi.

5. Moos. 26:14 

En ole suruaikana syönyt kymmenyksistä, en ole koskenut niihin epäpuhtaana enkä antanut niistä mitään vainajille. Olen totellut Herraa, Jumalaani, olen tehnyt kaiken niin kuin olet käskenyt minun tehdä.

5. Moos. 26:15 

Katso alas taivaasta, pyhästä asunnostasi, ja siunaa kansaasi Israelia sekä maata, jonka olet antanut meille, kuten valallasi lupasit esi- isillemme, tätä maata, joka tulvii maitoa ja hunajaa.'

5. Moos. 28:10 

Kaikki kansat saavat nähdä, että Herra on ottanut teidät omaksi kansakseen, ja silloin ne pelkäävät teitä.

5. Moos. 28:24 

Herra antaa sateen langeta maahanne tuhkana; teidän päällenne sataa taivaasta hiekkaa, ja te menehdytte.

5. Moos. 28:31 

Teidän nautanne teurastetaan silmienne edessä, mutta ette saa syödä niiden lihaa. Te näette omin silmin, kun aasinne varastetaan teiltä, mutta ette saa niitä takaisin. Teidän lampaanne ja vuohenne joutuvat vihollisillenne, eikä kukaan auta teitä.

5. Moos. 30:11 

"Tämä laki, jonka minä teille nyt annan, ei ole liian vaikea, ei etäinen eikä salattu. [Jes. 45:19]

5. Moos. 31:29 

Minä tiedän, että te minun kuoltuani lankeatte syntiin ja käännytte pois siltä tieltä, jota käskin teidän kulkea. Tulevina päivinä teitä kohtaa onnettomuus, koska te rikotte Herran tahtoa vastaan ja herätätte teoillanne hänen vihansa."

5. Moos. 32:47 

Tämä ei saa olla teille mikään tyhjä, merkityksetön sana. Se on teidän koko elämänne. Kun noudatatte tätä lakia, saatte aina asua siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen." [5. Moos. 30:16]

5. Moos. 33:11 

Siunaa, Herra, hänen voimaansa. Ole suopea hänen työtään kohtaan. Murskaa hänen vastustajiensa luut, lyö hänen vihamiehensä, niin etteivät he enää nouse.

5. Moos. 33:22 

Danista hän sanoi: -- Dan on leijonanpentu, joka hyökkää Basanista.

Joos. 1:7 

Ole vain rohkea ja ole luja. Noudata tarkoin sitä lakia, jonka palvelijani Mooses sinulle antoi. Älä poikkea siitä oikealle äläkä vasemmalle. Silloin menestyt kaikessa mihin ryhdyt. [5. Moos. 5:32+]

Joos. 2:1 

Joosua, Nunin poika, lähetti Sittimistä kaksi miestä vakoiluretkelle ja sanoi: "Menkää tutkimaan tuota maata ja Jerikon kaupunkia." He lähtivät Jerikoon ja menivät Rahab-nimisen porton taloon jäädäkseen sinne yöksi. [4. Moos. 25:1]

Joos. 4:2 

"Valitkaa kansan keskuudesta kaksitoista miestä, yksi kustakin heimosta. [Joos. 3:12]

Joos. 4:16 

"Käske lain arkkua kantavien pappien tulla Jordanin uomasta rannalle."

Joos. 4:17 

Joosua antoi tämän käskyn,

Joos. 4:19 

Israelilaiset menivät Jordanin poikki ensimmäisen kuun kymmenentenä päivänä ja leiriytyivät Gilgaliin, Jerikon itäpuolelle. [Joos. 5:9]

Joos. 4:20 

Joosua pystytti Jordanista otetut kaksitoista kiveä Gilgaliin.

Joos. 6:18 

Varokaa ryöstämästä itsellenne sellaista, mikä on julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi, ettette saattaisi Herran kiroukseen koko Israelin leiriä ja syöksisi sitä tuhoon. [3. Moos. 27:28]

Joos. 7:1 

Kaikki israelilaiset eivät noudattaneet Herran käskyä. Juudan heimoon kuuluva Akan, jonka isä oli Karmi, Serahin pojan Sabdin poika, otti itselleen saalista, joka oli julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi. Tämän vuoksi Herra vihastui israelilaisiin. [5. Moos. 13:18; 1. Aik. 2:7]

Joos. 7:4 

Israelilaisia lähti Ain kaupunkia vastaan noin kolmetuhatta miestä, mutta heidät lyötiin pakoon.

Joos. 7:9 

Kun kanaanilaiset ja kaikki muut tämän maan kansat saavat kuulla tästä, he saartavat meidät ja hävittävät meidät ja meidän nimemmekin maan päältä. Miten sinä silloin pelastat oman nimesi kunnian?" [2. Moos. 32:12; 4. Moos. 14:15,16]

Joos. 7:11 

Israelilaiset ovat tehneet syntiä. He ovat rikkoneet määräyksen, jonka minä heille annoin. He ovat salaa ottaneet saalista, joka oli julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi. He ovat varastaneet sitä ja kätkeneet sen omien tavaroittensa joukkoon. [3. Moos. 19:11]

Joos. 7:19 

Joosua sanoi Akanille: "Poikani, anna kunnia Herralle, Israelin Jumalalle, ja tunnusta tekosi. Kerro minulle mitään salaamatta, mitä olet tehnyt."

Joos. 8:4 

Hän antoi miehille tämän ohjeen: "Asettukaa väijyksiin kaupungin taakse. Älkää menkö liian kauas kaupungista, vaan olkaa kaikki valmiina.

Joos. 8:6 

He lähtevät meidän peräämme, ja niin me houkuttelemme heidät ulos kaupungista. He näet luulevat, että me pakenemme heitä kuten viime kerralla. Me juoksemme pakoon heidän edellään,

Joos. 8:16 

Silloin kaupungin koko muukin väki kutsuttiin ajamaan heitä takaa. Kaikki lähtivät Joosuan perään, ja näin israelilaiset saivat houkutelluksi väen ulos kaupungista.

Joos. 8:22 

Samalla kaupungin vallanneet israelilaiset lähtivät heitä vastaan, ja Ain miehet jäivät kahden israelilaisjoukon väliin. Israelilaiset hyökkäsivät edestä ja takaa ja löivät heidät, niin ettei yksikään päässyt pakoon eikä jäänyt henkiin. [5. Moos. 7:2]

Joos. 8:29 

Mutta Ain kuninkaan hän surmasi, ja ruumis sai riippua puussa iltaan saakka. Auringon laskettua Joosua käski ottaa ruumiin alas. Se heitettiin kaupunginportin ulkopuolelle ja sen päälle kasattiin suuri kiviröykkiö, joka on siellä vielä tänäkin päivänä. [5. Moos. 21:22,23; Joos. 10:26,27]

Joos. 9:22 

Joosua kutsui gibeonilaiset eteensä ja sanoi heille: "Miksi petitte meidät sanomalla, että tulitte hyvin kaukaa, vaikka asutte aivan lähellä?

Joos. 9:23 

Te olette tästedes kirottuja, ja te joudutte aina palvelemaan meitä orjina. Teistä tulee Jumalan pyhäkön puunhakkaajia ja vedenkantajia."

Joos. 10:2 

Hän pelästyi kovin, sillä Gibeon oli yhtä suuri kuin kuninkaiden hallitsemat kaupungit; se oli suurempi kuin Ai, ja sen miehet olivat urheita sotureita.

Joos. 10:7 

Joosua lähti silloin Gilgalista mukanaan valiosoturinsa ja koko muu sotajoukkonsa.

Joos. 10:9 

Lähdettyään Gilgalista Joosua marssi joukkoineen koko yön ja hyökkäsi amorilaisten kimppuun yllättäen.

Joos. 10:11 

Amorilaisten paetessa israelilaisia Bet-Horonin rinnettä alas Herra antoi sataa heidän päälleen kiven kokoisia rakeita koko matkan Asekaan saakka, ja heitä kuoli paljon. Rakeet surmasivat heitä enemmän kuin israelilaisten miekat.

Joos. 10:22 

Joosua sanoi: "Avatkaa luolan suu ja tuokaa kuninkaat minun luokseni."

Joos. 10:23 

Näin tapahtui, ja kaikki viisi kuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Lakisin ja Eglonin kuninkaat, tuotiin Joosuan eteen.

Joos. 11:17 

Hän valloitti alueen, joka alkaa Seirin suunnalla kohoavasta Halakinvuoresta ja ulottuu Libanoniin, Bekaanlaaksossa, Hermoninvuoren juurella olevaan Baal-Gadiin saakka. Hän otti näiden seutujen kuninkaat vangiksi ja surmasi heidät.

Joos. 11:21 

Samoihin aikoihin Joosua lähti sotaretkelle hävittääkseen anakilaiset vuoristosta, Hebronista, Debiristä, Anabista, kaikkialta Juudan vuorilta ja Israelin vuoristosta. Hän julisti heidät kaupunkeineen Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosi heidät. [4. Moos. 13:22; 5. Moos. 1:28; Tuom. 1:20]

Joos. 13:3 

Alue, joka alkaa Sihorista, Egyptin itärajalta, ja ulottuu pohjoisessa Ekroniin saakka, kuuluu Kanaaninmaahan, ja sitä hallitsevat viiden filistealaiskaupungin, Gazan, Asdodin, Askelonin, Gatin ja Ekronin, päämiehet sekä etelässä asuvat avvilaiset.

Joos. 13:6 

Kaikki vuoriston asukkaat, foinikialaiset Libanonin vuorilta Misrefot-Majimiin asti, minä hävitän israelilaisten tieltä. Sinun tehtäväsi on nyt arpomalla jakaa koko maa israelilaisten kesken, niin kuin olen käskenyt sinun tehdä. [Joos. 1:6, 11:8]

Joos. 15:2 

Alueen eteläraja alkaa Kuolleenmeren eteläpäästä.

Joos. 18:12 

Alueen pohjoisraja alkaa idässä Jordanista, nousee Jerikon pohjoispuolisille kukkuloille ja jatkuu länteen päin vuoristoon ja Bet-Avenin asumattomille seuduille.

Joos. 18:14 

Sen jälkeen raja kääntyy pohjoisrajan länsipäässä, Bet-Horonin eteläpuolella olevan vuoren luona, kohti etelää ja päättyy Kirjat- Baaliin eli Kirjat-Jearimiin, Juudan heimolle kuuluvaan kaupunkiin. Tämä on länsiraja.

Joos. 21:4 

Jakoa tehtäessä arpa osui ensimmäiseksi kehatilaissukuihin. Pappi Aaronista polveutuville annettiin arpomalla kolmetoista kaupunkia Juudan, Simeonin ja Benjaminin heimojen alueelta.

Joos. 22:17 

Eikö meille riitä Peorissa tehty synti, josta saimme rangaistuksen ja josta emme vieläkään ole puhtaat? [4. Moos. 25:3; 5. Moos. 4:3]

Joos. 22:29 

Mekö nousisimme kapinaan Herraa vastaan ja luopuisimme hänestä rakentamalla polttouhria, ruokauhria ja teurasuhria varten toisen alttarin sen alttarin lisäksi, joka on Herran, meidän Jumalamme, telttamajan edessä!'"

Joos. 23:4 

Minä olen arpomalla jakanut teidän heimoillenne perintömaaksi ne alueet, joiden kansat hävitin sukupuuttoon Jordanin länsipuolelta, aina Suureenmereen asti, ja samoin olen jakanut vielä jäljellä olevien kansojen maat.

Joos. 23:6 

"Olkaa lujat! Noudattakaa kaikkea, mikä Mooseksen lain kirjaan on kirjoitettu, poikkeamatta oikeaan tai vasempaan. [5. Moos. 5:32+]

Joos. 23:10 

Kun Herra lupauksensa mukaisesti sotii teidän puolestanne, jokainen teistä pystyy ajamaan pakoon tuhat vihollista. [3. Moos. 26:8; 5. Moos. 28:7, 32:30]

Joos. 23:14 

"Minun lähtöni hetki on lähellä. Minä olen nyt menossa sitä tietä, jota meidän kaikkien on mentävä. Älkää koskaan unohtako, että Herra, teidän Jumalanne, ei ole jättänyt täyttämättä ainoatakaan teille antamaansa lupausta. Ne ovat kaikki täyttyneet. [Joos. 21:45+]

Tuom. 1:13 

Otniel, Kalebin nuoremman veljen Kenasin poika, valtasi kaupungin, ja Kaleb antoi tyttärensä Aksan hänelle vaimoksi.

Tuom. 1:24 

Tiedustelijat näkivät miehen, joka tuli kaupungista, ja sanoivat hänelle: "Näytä meille, mistä pääsee salaa kaupunkiin, niin emme tee sinulle mitään pahaa."

Tuom. 2:1 

Herran enkeli saapui Gilgalista Bokimiin ja sanoi: "Minä vein teidät pois Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka esi-isillenne vannomallani valalla lupasin teille. Minä sanoin: 'En milloinkaan riko liittoa, jonka olen tehnyt teidän kanssanne. [1. Moos. 50:24+]

Tuom. 2:17 

Mutta israelilaiset eivät totelleet tuomareitakaan, vaan olivat Herralle uskottomia ja kumarsivat muita jumalia. He eivät kauan pysyneet sillä tiellä, jota heidän isänsä olivat Herran käskyjä noudattaen vaeltaneet. He eivät seuranneet isiensä jälkiä.

Tuom. 2:21 

en enää hävitä teidän tieltänne ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosuan kuollessa vielä olivat kukistamatta.

Tuom. 3:9 

Mutta israelilaiset huusivat avukseen Herraa, ja Herra lähetti heille pelastajaksi Otnielin, Kalebin nuoremman veljen Kenasin pojan, joka vapautti heidät. [Tuom. 1:13]

Tuom. 3:19 

Gilgalin kivipatsaille asti, mutta palasi itse Eglonin luo. Hän sanoi Eglonille: "Kuningas, minulla on sinulle salaista asiaa." Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: "Poistukaa!" Kaikki poistuivat paikalta.

Tuom. 3:27 

Saavuttuaan sinne hän puhalsi torveen ja kokosi israelilaiset. He laskeutuivat vuorilta hänen johtaminaan. [4. Moos. 10:9]

Tuom. 5:14 

Efraimista saapuivat ne, joiden juuret ovat Amalekissa, heidän jäljessään tuli Benjamin joukkoineen. Makirista tulivat johtajat, Sebulonista valtikankantajat. [Joos. 17:1; Tuom. 12:15]

Tuom. 5:20 

Taivaan tähdetkin taistelivat mukana, radoiltaan ne sotivat Siseraa vastaan. [2. Moos. 14:24; Joos. 10:12,13; Tuom. 4:15]

Tuom. 6:21 

Silloin Herran enkeli ojensi sauvan, joka hänellä oli kädessään, ja kosketti sen kärjellä lihaa ja leipiä, ja kalliosta kohosi tuli, jonka liekit söivät lihan ja leivät. Sitten Herran enkeli katosi näkyvistä. [3. Moos. 9:24+]

Tuom. 6:38 

Kun Gideon varhain seuraavana aamuna puristi villoja, hän sai niistä puserretuksi kastetta kokonaisen maljallisen.

Tuom. 7:3 

Kuuluta joukoillesi: 'Jokainen, joka pelkää, kääntyköön takaisin ja menköön Gileadin vuorille.'" Sotajoukosta kääntyi takaisin kaksikymmentäkaksituhatta miestä, ja jäljelle jäi kymmenentuhatta. [5. Moos. 20:8; 1. Makk. 3:56]

Tuom. 7:5 

Gideon vei väkensä veden äärelle, ja Herra sanoi hänelle: "Erota kaikki ne, jotka latkivat vettä kielellään niin kuin koirat, niistä, jotka laskeutuvat polvilleen juomaan."

Tuom. 7:17 

ja sanoi: "Kun olen oman joukkoni kanssa ehtinyt leirin laitaan, katsokaa meitä ja tehkää niin kuin me teemme.

Tuom. 7:23 

Naftalin ja Asserin heimoista sekä koko Manassen heimosta kutsuttiin Israelin miehiä ajamaan takaa midianilaisia.

Tuom. 8:13 

Kun Gideon, Joasin poika, palasi taistelusta Heresin solan kautta,

Tuom. 8:24 

Gideon sanoi heille vielä: "Yhtä tahtoisin teiltä kuitenkin pyytää. Antakaa kukin minulle yksi korurengas saaliistanne." Midianilaisilla näet oli koruinaan kultarenkaita, koska he olivat ismaelilaisia.

Tuom. 8:26 

Kultarenkaat, jotka Gideon oli pyytänyt lahjaksi, painoivat yhteensä tuhat seitsemänsataa sekeliä; tähän eivät sisältyneet ne puolikuun muotoiset korut, korvakorut ja purppuraiset vaatteet, jotka midianilaiskuninkailla oli ollut yllään, eivätkä heidän kameliensa kaulaketjut.

Tuom. 9:15 

Orjantappura vastasi puille: "Jos vilpittömästi tahdotte voidella minut kuninkaaksenne, tulkaa etsimään suojaa varjostani. Jos ette tahdo, orjantappurasta lähtee tuli, joka polttaa Libanonin setrit."

Tuom. 9:35 

Kun Gaal, Ebedin poika, tuli kaupungin portille, Abimelek ja hänen miehensä nousivat esiin piiloistaan.

Tuom. 9:43 

Abimelek jakoi väkensä kolmeen joukkoon ja asettui väijyksiin kaupungin ulkopuolelle. Kun hän näki sikemiläisten tulleen ulos kaupungista, hän kävi miehineen heidän kimppuunsa.

Tuom. 10:11 

Herra vastasi israelilaisille: "Kun egyptiläiset, amorilaiset, ammonilaiset, filistealaiset,

Tuom. 11:22 

Israelilaiset ottivat haltuunsa amorilaisten koko alueen Arnonista Jabbokiin ja itäisestä autiomaasta Jordaniin asti. [4. Moos. 21:24-26; 5. Moos. 2:36]

Tuom. 11:34 

Mutta kun Jefta palasi kotiinsa Mispaan, häntä vastaan tuli rumpua lyöden ja tanssien hänen oma tyttärensä, hänen ainoa lapsensa. Jeftalla ei ollut poikaa eikä toista tytärtä. [2. Moos. 15:20; 1. Sam. 18:6]

Tuom. 11:37 

Hän jatkoi: "Yhtä asiaa haluaisin sinulta kuitenkin pyytää: suo minulle vielä kaksi kuukautta aikaa. Haluaisin mennä ystävättärieni kanssa vuorille suremaan sitä, että minun on kuoltava näin nuorena."

Tuom. 12:9 

Hänellä oli kolmekymmentä poikaa ja kolmekymmentä tytärtä. Hän naitti kaikki kolmekymmentä tytärtään suvun ulkopuolelle ja otti suvun ulkopuolelta kolmekymmentä tyttöä pojilleen vaimoiksi. Ibsan oli tuomarina seitsemän vuotta.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11>