header
Sanahaku מן (min min or מני minniy min-nee' or מני minney (constructive pl.) min-nay' ( Isa 30:11)) among

Löytyi 1094 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Aik. 11:21 

Noiden kolmenkymmenen joukossa hän oli suuressa maineessa. Hän oli heidän päällikkönsä, mutta kolmelle suurimmalle soturille hän ei vetänyt vertoja.

1. Aik. 11:22 

Benaja, Jojadan poika Kabseelista, oli mahtava mies ja teki monia urotöitä. Hän surmasi kaksi moabilaista urhoa, ja kerran lumituiskun aikana hän laskeutui vesisäiliöön ja tappoi siellä leijonan. [1. Aik. 27:5]

1. Aik. 11:25 

Hän oli maineikkain noista kolmestakymmenestä, mutta kolmelle suurimmalle soturille hän ei vetänyt vertoja. Daavid asetti hänet henkivartiostonsa päälliköksi.

1. Aik. 12:8 

sekä Joela ja Sebadja, Jerohamin pojat Gedorista.

1. Aik. 12:9 

Myös Gadin heimon miehiä siirtyi Daavidin luo hänen turvapaikkaansa autiomaan vuorille. He olivat rohkeita sotureita, harjaantuneita taistelijoita, kilvin ja keihäin varustautuneita, hurjia kuin leijonat ja nopeita kuin gasellit vuorilla.

1. Aik. 12:17 

Kerran oli Benjaminin ja Juudan miehiä tulossa Daavidin turvapaikkaan.

1. Aik. 12:26 

Simeonin heimosta oli 7100 soturia.

1. Aik. 12:27 

Leeviläisiä oli 4600,

1. Aik. 12:30 

Benjaminilaisia, Saulin heimolaisia, oli 3000. Heistä suurin osa oli siihen saakka pysynyt Saulin kannattajina. [2. Sam. 3:19]

1. Aik. 12:31 

Efraimilaisia oli 20 800 soturia, sukujensa nimekkäimpiä miehiä.

1. Aik. 12:36 

Danilaisia oli 28 600 sotaan harjaantunutta miestä,

1. Aik. 12:38 

Jordanin takaa oli ruubenilaisia, gadilaisia ja itäisiä manasselaisia yhteensä 120 000 kaikin sota-asein varustettua miestä.

1. Aik. 13:2 

hän sanoi Hebroniin kokoontuneille israelilaisille: "Jos te näette oikeaksi ja jos tämä on Herran, meidän Jumalamme, tahto, meidän tulee lähettää sana kaikille veljillemme joka taholle Israelin maahan, samoin papeille ja leeviläisille heidän kaupunkeihinsa ja kyliinsä, että he kokoontuisivat luoksemme.

1. Aik. 13:5 

Daavid kokosi israelilaiset koko maasta, Egyptin rajapurolta aina Lebo-Hamatiin saakka, hakemaan Jumalan liitonarkkua Kirjat-Jearimista. [Joos. 13:3,5]

1. Aik. 15:17 

Tähän tehtävään leeviläiset asettivat Hemanin, Joelin pojan, ja hänen sukulaisistaan Asafin, Berekjan pojan, sekä lisäksi Merarin jälkeläisistä Etanin, Kusajan pojan.

1. Aik. 15:25 

Sitten Daavid, Israelin vanhimmat ja tuhannenpäälliköt lähtivät kaikkien riemuitessa kuljettamaan Herran liitonarkkua Obed-Edomin talosta. 1. 15:25-29:[ 2. Sam. 6:12-16]

1. Aik. 16:4 

Daavid määräsi muutamia leeviläisiä suorittamaan palvelusta Herran arkun edessä ja ylistäen laulamaan Herran, Israelin Jumalan, kiitosta. [Sir. 47:9]

1. Aik. 16:35 

Sanokaa: Auta meitä, pelastuksen Jumala, saata meidät yhteen, pelasta meidät kansojen keskeltä! Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi ja riemuiten kiittää sinua.

1. Aik. 16:36 

Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Kansa sanoi: "Aamen!", ja ylisti Herraa. [Ps. 41:14, 72:18]

1. Aik. 17:5 

Siitä päivästä alkaen, jolloin johdatin israelilaiset pois Egyptistä, aina tähän päivään asti minä en ole asunut rakennuksessa, vaan olen vaeltanut asuen teltassa ja majassa.

1. Aik. 17:7 

"Ilmoita nyt palvelijalleni Daavidille, että Herra Sebaot on sanonut näin: Minä otin sinut laitumelta laumasi jäljestä kansani Israelin hallitsijaksi. [1. Sam. 16:11; 2. Sam. 5:2; Ps. 78:71]

1. Aik. 18:4 

Daavid sai häneltä saaliiksi tuhat sotavaunua ja otti vangiksi seitsemäntuhatta vaunumiestä ja kaksikymmentätuhatta jalkamiestä. Hevosia hän säästi sata, kaikilta muilta hän katkaisi jalkajänteet. [Joos. 11:6]

1. Aik. 19:6 

Ammonilaiset tiesivät nyt joutuneensa Daavidin vihoihin. Sen vuoksi Hanun ja ammonilaiset lähettivät Mesopotamian ja Maakan aramealaisille ja sobalaisille tuhat talenttia hopeaa palkatakseen niillä käyttöönsä sotavaunuja ja vaunusotilaita.

1. Aik. 19:12 

Joab sanoi: "Jos aramealaiset näyttävät pääsevän minusta voitolle, tule sinä minun avukseni, jos taas ammonilaiset ovat pääsemässä sinusta voitolle, minä tulen auttamaan sinua.

1. Aik. 21:21 

Sitten Arauna huomasi Daavidin, joka oli tulossa häntä kohti. Arauna lähti puimatantereelta Daavidia vastaan ja heittäytyi maahan hänen eteensä.

1. Aik. 21:26 

ja hän rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi poltto- ja yhteysuhreja. Kun hän rukoili Herraa, Herra vastasi antamalla tulen iskeä taivaasta polttouhrialttarille. [3. Moos. 9:24+]

1. Aik. 24:3 

Yhdessä Eleasarin sukuun kuuluvan Sadokin ja Itamarin sukuun kuuluvan Ahimelekin kanssa Daavid jakoi Aaronin jälkeläiset osastoihin palvelusvuoroja varten. [1. Aik. 18:16]

1. Aik. 24:4 

Koska Eleasarilla oli miespuolisia jälkeläisiä enemmän kuin Itamarilla, jako toimitettiin siten, että Eleasarin jälkeläisistä tuli sukujen päämiehiä kuusitoista ja Itamarin jälkeläisistä kahdeksan.

1. Aik. 24:6 

Leeviläinen kirjuri Semaja, Netanelin poika, kirjoitti heidän nimensä muistiin kuninkaan, ruhtinaiden, pappi Sadokin, Ahimelekin, Abjatarin pojan, sekä pappien ja leeviläisten sukujen päämiesten läsnä ollessa. Arvalla valittiin vuorotellen kaksi Eleasarin ja yksi Itamarin suvuista.

1. Aik. 26:1 

Portinvartijoiden osastot olivat seuraavat: Korahin suvusta oli Meselemja, Koren poika, Asafin jälkeläisiä.

1. Aik. 26:10 

Myös Hosalla, joka oli Merarin jälkeläisiä, oli poikia. Simri oli päämies; vaikka hän ei ollut esikoinen, hänen isänsä oli asettanut hänet päämieheksi.

1. Aik. 26:27 

Ne olivat sotasaalista, jonka he olivat pyhittäneet Herran temppeliä varten. [4. Moos. 31:25-54]

1. Aik. 27:3 

Hän oli Peresin sukua, ja ensimmäisessä kuussa hän oli kaikkien osastonsa upseerien päällikkö.

1. Aik. 27:10 

Seitsemäntenä, seitsemännessä kuussa, oli pelonilainen Heles, efraimilainen; hänen osastossaan oli 24 000 miestä.

1. Aik. 27:14 

Yhdentenätoista, yhdennessätoista kuussa, oli pireatonilainen Benaja, efraimilainen; hänen osastossaan oli 24 000 miestä.

1. Aik. 29:14 

Sillä mikä olen minä, tai mikä on minun kansani? Kuinka me itse pystyisimme antamaan tällaisia lahjoja? Sinulta me olemme kaiken saaneet, sinulta on tullut kaikki, minkä sinulle annamme.

2. Aik. 2:13 

jonka äiti on danilainen ja isä tyroslainen. Hän osaa taitavasti käsitellä kultaa, hopeaa, pronssia, rautaa, kiveä ja puuta, valmistaa punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia sekä valkaista pellavaa, ja hän hallitsee kaikenlaiset kaiverrustyöt. Kaikki tehtävät, jotka hänelle annetaan, hän osaa suorittaa yhdessä sinun omien ammattimiestesi ja isäsi, kuningas Daavidin, ammattimiesten kanssa. [1. Kun. 7:14]

2. Aik. 2:15 

Me kaadamme Libanonista puita niin paljon kuin tarvitset ja kuljetamme ne nippuina meritse Jafoon*, ja sinä toimitat ne sieltä Jerusalemiin." [Jafo on sama kuin Uuden testamentin Joppe, nykyinen Jaffa.] [Esra 3:7]

2. Aik. 5:9 

Kantotangot olivat niin pitkät, että niiden päät näkyivät sisäkammion edessä olevaan temppelisalin osaan, eivät kuitenkaan kauemmaksi. Arkku on siellä vielä tänäkin päivänä.

2. Aik. 5:11 

Sitten papit astuivat ulos temppelistä. Kaikki papit, osastoista ja palvelusvuoroista riippumatta, olivat pyhittäneet itsensä. [1. Aik. 24:3]

2. Aik. 6:5 

'Jo kauan sitten toin kansani pois Egyptistä, mutta tähän päivään mennessä en ole valinnut Israelin heimojen alueilta kaupunkia, jonne rakennettaisiin temppeli nimeni asuinsijaksi, enkä ole valinnut kansalleni Israelille ruhtinasta.

2. Aik. 6:21 

Kuule palvelijasi ja kansasi Israelin pyynnöt, kun me käännymme tätä paikkaa kohti ja rukoilemme sinua. Kuule ne asuinsijaasi taivaaseen, kuule ja anna anteeksi!

2. Aik. 6:23 

niin kuule taivaaseen kaikki tämä ja ratkaise palvelijoittesi asia. Rankaise syyllistä ja anna hänen kärsiä tekonsa mukaan, todista syytön syyttömäksi ja anna hänelle hyvitys hänen syyttömyytensä mukaisesti.

2. Aik. 6:25 

niin kuule se taivaaseen. Anna kansallesi Israelille anteeksi sen synnit ja tuo se takaisin tähän maahan, jonka olet antanut jo isillemme.

2. Aik. 6:30 

Anna silloin heille anteeksi ja anna jokaiselle hänen ansionsa mukaan, sillä sinä tunnet heidän sydämensä, sinä yksin tunnet kaikkien ihmisten sydämen.

2. Aik. 6:33 

niin kuule se asuinsijaasi taivaaseen ja tee niin kuin hän sinulta pyytää. Silloin kaikki maailman kansat oppivat tuntemaan nimesi, kunnioittavat sinua kansasi Israelin tavoin ja tietävät, että tämä rakentamani temppeli on pyhitetty sinun nimellesi.

2. Aik. 6:35 

niin kuule taivaaseen sen pyynnöt ja rukoukset ja anna sen menestyä.

2. Aik. 6:39 

niin kuule asuinsijaasi taivaaseen heidän pyyntönsä ja rukouksensa ja anna heille oikeutta. Anna kansallesi sen synnit anteeksi, millä tavoin se onkin sinua vastaan rikkonut.

2. Aik. 7:14 

-- ja jos silloin kansani, jonka olen ottanut omakseni, nöyrtyy ja rukoilee, kääntyy minun puoleeni ja hylkää pahat tiensä, niin minä kuulen sitä taivaaseen, annan sen synnit anteeksi ja teen sen maan jälleen terveeksi.

2. Aik. 8:7 

Salomo määräsi, että kaikkien jäljelle jääneiden heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten, kaikkien, jotka eivät olleet israelilaisia, oli tehtävä verotyötä.

2. Aik. 8:8 

Israelilaiset eivät olleet pystyneet tuhoamaan heitä kaikkia, ja niin heidän jälkeläisiään oli yhä maassa. Heidän on tehtävä verotyötä vielä tänäkin päivänä.

2. Aik. 8:9 

Israelilaisista Salomo ei pannut ketään orjan töihin, vaan he olivat sotilaita ja sotapäälliköitä, sotavaunujen ja vaunumiesten päälliköitä.

2. Aik. 9:26 

Kaikki kuninkaat Eufratvirrasta filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan saakka olivat hänen alamaisiaan. [1. Kun. 5:1]

2. Aik. 10:9 

"Miten te neuvotte minua vastaamaan kansalle?" hän kysyi heiltä. "Kansa pyysi minua keventämään iestä, jonka isäni on pannut sen kannettavaksi."

2. Aik. 12:12 

Koska Rehabeam oli nöyrtynyt, Herran viha kääntyi hänestä pois eikä häntä kohdannut täydellinen tuho. Ja olihan Juudassa myös jotakin hyvää.

2. Aik. 13:2 

Hän hallitsi Jerusalemissa kolme vuotta. Hänen äitinsä oli Mikaja, gibealaisen Urielin tytär. Abia ja Jerobeam kävivät keskenään sotaa.

2. Aik. 13:19 

Abia ajoi takaa Jerobeamia ja valtasi häneltä Betelin, Jesanan ja Efronin kaupungit ja niitä ympäröivät kylät.

2. Aik. 15:8 

Kun Asa kuuli nämä profeetta Asarjan, Odedin pojan, sanat ja ennustukset, hän sai rohkeuden poistaa iljettävät epäjumalankuvat koko Juudan ja Benjaminin alueelta ja niistä kaupungeista, jotka hän oli valloittanut Efraimin vuoristosta. Hän myös kunnosti Herran alttarin, joka oli temppelin eteishallin edessä.

2. Aik. 15:11 

Siellä he uhrasivat saaliistaan Herralle seitsemänsataa härkää ja seitsemäntuhatta lammasta. [2. Aik. 14:14]

2. Aik. 15:13 

ja että jokaisen, joka ei palvele Herraa, Israelin Jumalaa, olisi kuoltava, olipa hän nuori tai vanha, mies tai nainen. [5. Moos. 13:10, 17:5]

2. Aik. 16:10 

Asa suuttui näkijälle ja heitätti hänet vankilaan, niin vihainen hän tälle oli. Samoihin aikoihin hän käski kurittaa myös eräitä muita.

2. Aik. 17:11 

Jotkut filistealaiset toivat Josafatille lahjoja ja verona hopeaa, ja arabialaiset toivat hänelle pikkukarjaa, seitsemäntuhatta seitsemänsataa pässiä ja seitsemäntuhatta seitsemänsataa pukkia.

2. Aik. 17:17 

Benjaminin heimosta oli sotapäällikkönä Eljada, jolla oli johdossaan kaksisataatuhatta jousin ja kilvin aseistettua miestä.

2. Aik. 18:31 

Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on Israelin kuningas", ja he piirittivät hänet käydäkseen hänen kimppuunsa. Silloin Josafat huusi apua, ja Herra auttoi häntä ja houkutteli miehet pois hänen ympäriltään.

2. Aik. 18:33 

Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Israelin kuningasta haarniskan levyjen väliin. Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

2. Aik. 19:3 

Mutta on sinussa sentään hyvääkin. Olet hävittänyt maasta asera-tarhat ja palvellut uskollisesti Jumalaa." [2. Aik. 17:3,4]

2. Aik. 19:8 

Myös Jerusalemiin Josafat asetti leeviläisiä, pappeja ja Israelin sukujen päämiehiä antamaan tuomioita Herran lain mukaan ja ratkaisemaan Jerusalemin asukkaiden välisiä riita-asioita. [5. Moos. 17:8, 21:5]

2. Aik. 20:14 

Silloin Herran henki tuli joukon keskellä seisovaan leeviläiseen Jahasieliin, joka oli Asafin sukua, Sakarjan poika; hänen isoisänsä oli Benaja, tämän isä Jeiel ja tämän Mattanja.

2. Aik. 20:19 

Ja Kehatin ja Korahin sukuun kuuluvat leeviläiset virittivät voimakkaalla äänellä ylistyslaulun Herralle, Israelin Jumalalle.

2. Aik. 20:32 

Josafat vaelsi isänsä Asan tietä eikä poikennut siltä, vaan teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä.

2. Aik. 21:13 

vaan olet kulkenut Israelin kuninkaiden teitä ja houkutellut Juudan kansan ja Jerusalemin asukkaat harjoittamaan epäjumalanpalvelusta Ahabin suvun tavoin. Sinä olet surmannut isäsi perheen, omat veljesi, jotka olivat parempia kuin sinä.

2. Aik. 21:15 

Sinä itse sairastut vaikeaan tautiin, sisusvaivaan, joka saa sisälmyksesi lopulta tunkeutumaan ulos.'"

2. Aik. 23:4 

"Teidän tulee toimia näin. Se kolmasosa papeista ja leeviläisistä, joka on sapattina palveluvuorossa, asettuu vartioimaan ovia,

2. Aik. 24:25 

Syyrialaisten lähtiessä Joas jäi makaamaan pahoin haavoittuneena. Silloin hänen omat palvelijansa tekivät salaliiton pappi Jojadan pojan murhan tähden ja surmasivat Joasin hänen omaan vuoteeseensa. Näin kuoli Joas. Hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan. [2. Aik. 21:20, 28:27]

2. Aik. 25:13 

Mutta ne joukot, jotka Amasja oli lähettänyt pois ennen sotaretkelle lähtöä, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin Samariasta Bet-Horoniin asti, tappoivat kolmetuhatta miestä ja ryöstivät paljon saalista.

2. Aik. 26:3 

Ussia oli kuninkaaksi tullessaan kuusitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Jekolja. 2. 26:3,4:[ 2. Kun. 15:2,3]

2. Aik. 26:18 

He asettuivat kuningas Ussian tielle ja sanoivat: "Ussia, sinä et saa uhrata suitsutusta Herralle. Sen saavat tehdä vain papit, Aaronin suvun miehet, jotka on sitä varten pyhitetty. Lähde pois temppelistä! Sinä olet rikkonut Herraa, Jumalaasi, vastaan, ja se on sinulle häpeäksi hänen edessään." [2. Moos. 30:7,8; 4. Moos. 18:7]

2. Aik. 28:5 

Herra, hänen Jumalansa, antoi hänet Syyrian kuninkaan käsiin, ja syyrialaiset löivät hänet. He ottivat suuren joukon hänen miehiään vangiksi ja veivät heidät Damaskokseen. Herra antoi hänet myös Israelin kuninkaan käsiin, ja tämä tuotti hänelle suuren tappion.

2. Aik. 28:12 

Sodasta palaavien eteen astuivat sitten efraimilaisten johtomiehet Asarja, Johananin poika, Berekja, Mesillemotin poika, Hiskia, Sallumin poika, ja Amasa, Hadlain poika.

2. Aik. 28:15 

Tehtävään määrätyt miehet menivät vankien luo ja antoivat saaliista vaatteet ja jalkineet niille, joilla ei niitä ollut. He jakoivat vangeille ruokaa ja juomaa, voitelivat heidän haavansa ja nostivat aasien selkään ne, jotka eivät pystyneet kävelemään. Sitten he veivät heidät Jerikoon, Palmukaupunkiin, heidän heimolaistensa lähelle; itse he palasivat Samariaan. [Luuk. 10:34]

2. Aik. 29:5 

ja sanoi heille: "Leeviläiset, kuulkaa mitä sanon! Pyhittäkää nyt itsenne ja puhdistakaa sitten Herran, isienne Jumalan, temppeli ja tuokaa sieltä pois kaikki, mikä on epäpyhää.

2. Aik. 29:10 

Nyt tahdon tehdä liiton Herran, Israelin Jumalan, kanssa, jotta hän kääntäisi ankaran vihansa pois meidän yltämme.

2. Aik. 29:12 

Silloin astuivat esiin leeviläiset Mahat, Amasain poika, ja Joel, Asarjan poika, Kehatin sukua, Kis, Abdin poika, ja Asarja, Jehallelelin poika, Merarin sukua, Joah, Simman poika, ja Eden, Joahin poika, Gersonin sukua,

2. Aik. 29:13 

sekä Elisafanin jälkeläiset Simri ja Jeiel, Asafin jälkeläiset Sakarja ja Mattanja,

2. Aik. 29:14 

Hemanin jälkeläiset Jehiel ja Simei sekä Jedutunin jälkeläiset Semaja ja Ussiel.

2. Aik. 30:8 

Älkää kovettako sydäntänne niin kuin isänne tekivät, vaan kääntykää Herran puoleen ja lähtekää hänen temppeliinsä, jonka hän on pyhittänyt ikiajoiksi. Palvelkaa Herraa, Jumalaanne, jotta hänen vihansa hehku kääntyisi teistä pois.

2. Aik. 30:9 

Jos palaatte Herran luo, teidän veljenne ja lapsenne saavat vangitsijoiltaan armahduksen ja pääsevät takaisin tähän maahan. Herra, teidän Jumalanne, on anteeksiantava ja laupias eikä käännä pois kasvojaan, jos palaatte hänen luokseen."

2. Aik. 31:3 

Kuningas antoi omaisuudestaan Herran laissa määrätyn osuuden erilaisiin polttouhreihin: aamu- ja iltauhreihin, sapattiuhreihin ja uudenkuun päivien ja vuotuisten juhlien uhreihin. [4. Moos. 28:1-31]

2. Aik. 33:9 

Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään vielä enemmän pahaa kuin ne kansat olivat tehneet, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.

2. Aik. 34:3 

Kahdeksantena hallitusvuotenaan, ollessaan vielä nuori, Josia alkoi kysellä esi-isänsä Daavidin Jumalan tahtoa, ja kahdentenatoista vuotena hän ryhtyi hävittämään Juudasta ja Jerusalemista kukkulapyhäkköjä, asera-tarhoja sekä puisia ja metallisia epäjumalankuvia.

2. Aik. 34:12 

Miehet tekivät työnsä huolellisesti. Heidän töidensä valvojiksi oli asetettu leeviläiset Jahat ja Obadja, Merarin sukua, sekä Sakarja ja Mesullam, Kehatin sukua. Leeviläiset soittajat antoivat soittimillaan tahdin

2. Aik. 35:22 

Mutta Josia ei väistynyt hänen tieltään, vaan lähti rohkeasti taisteluun. Hän ei kuunnellut Nekon sanoja, jotka olivat Jumalasta lähtöisin, vaan ryhtyi taisteluun Megiddon tasangolla.

2. Aik. 35:24 

Kuninkaan miehet siirsivät hänet sotavaunuista toisiin vaunuihin ja veivät Jerusalemiin. Siellä hän kuoli, ja hänet haudattiin isiensä hautaan. Koko Juuda ja Jerusalem suri Josiaa.

2. Aik. 36:20 

Kaikki hengissä säilyneet vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, ja he joutuivat olemaan kuninkaan ja hänen seuraajiensa orjina siihen asti, kun persialaiset tulivat maan hallitsijoiksi.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11