Löytyi 1094 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Sinä olet karkottanut ystävät luotani, niin kammottavaksi olet minut tehnyt. Olen kuin vanki, en pääse vapaaksi. 88:9,19:[ Job 19:13-20+] | |
Ahdingossani minä itken silmäni kuiviin, kaiken päivää huudan sinua, Herra, ja ojennan käsiäni sinua kohti. | |
Herra, miksi olet hylännyt minut, miksi kätket minulta kasvosi? | |
Kaikki ystäväni sinä olet karkottanut, nyt on seuranani vain pimeys. | |
Olkoon vilppi minusta kaukana, pahuudesta en tahdo tietää. | |
Älä kätke minulta kasvojasi, kun olen ahdingossa. Kallista korvasi minun puoleeni! Kun huudan sinua avuksi, älä viivytä vastaustasi. | |
Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme. | |
mutta sinä käskit vesiä, ja ne pakenivat, ne virtasivat kiireesti, kun äänesi jylisi. | |
Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta. | |
Hävitkööt synnintekijät maasta, tulkoon loppu jumalattomista! Ylistä Herraa, minun sieluni! Halleluja!* [»Halleluja» on hepreankielinen ylistyshuuto. Se merkitsee 'ylistäkää Herraa'.] | |
Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, saata meidät yhteen kansojen keskeltä! Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi ja riemuiten kiittää sinua. 106:47,48:[ 1. Aik. 16:35,36] | |
Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Koko kansa sanokoon: Aamen. Halleluja! | |
Hän syyti kirouksia - saakoon itse ne päälleen! Ketään hän ei siunannut - jääköön itse siunauksetta! | |
Hän pelasti minut kuolemasta, hän säästi silmäni kyyneliltä, ei antanut jalkani astua harhaan. | |
Ahdingossani minä huusin Herraa. Hän kuuli ja avasi tien. [1. Moos. 26:22+] | |
Minä olen muukalainen maan päällä. Älä salaa minulta käskyjäsi. [1. Aik. 29:15; Ps. 39:13; Hepr. 11:13] | |
Pidä minut loitolla valheen teistä, opeta minulle lakisi, ole armollinen. | |
Kaikotkaa, pahantekijät! Minä tottelen Jumalani käskyjä. | |
Matkalaulu. Daavidin psalmi. Herra, sydämeni ei ole korskea eivätkä silmäni ylpeät. Minä en ole tavoitellut suuria, en pyrkinyt liian korkealle. [Job 42:3] | |
Herra on vannonut Daavidille valan, antanut lupauksen, jota hän ei peruuta: "Oman jälkeläisesi minä asetan valtaistuimellesi. [2. Sam. 7:12] | |
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä. | |
sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. | |
Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. | |
Kunpa surmaisit, Jumala, väärintekijät! Kaikotkaa, murhamiehet! | |
Katso minua, niin näet, että olen vailla puoltajaa. Minulla ei ole turvapaikkaa, kukaan ei välitä siitä miten minun käy. | |
Kuule, kuinka vaikeroin, en jaksa enää! Vapauta minut vainoojieni käsistä! He ovat minua vahvempia. | |
Vastaa minulle, Herra! Vastaa pian, kauan en enää jaksa! Älä kätke minulta kasvojasi, muutoin olen haudan partaalla. | |
Halleluja! Ylistäkää Herraa, te jotka olette taivaassa, ylistäkää häntä korkeuksissa! [Luuk. 2:14] | |
Ylistäkää Herraa, te jotka olette maan päällä, ylistäkää, syvyydet ja meren pedot! | |
Kun hän vielä puhui, paikalle juoksi toinen sanantuoja, joka kertoi: "Taivaasta iski Jumalan tuli, se leimahti päin vuohia ja lampaita ja paimenia ja poltti kaikki tuhkaksi. Minä yksin jäin jäljelle kertomaan tästä sinulle." | |
Kuin varkain tuli jostakin sana, minun korvani kuulivat kaukaisen huminan. | |
Ei. Minä olen lopussa, kaikki on toivotonta. | |
Kun jää sulaa, puro samenee, se on tulvillaan vuorilta sulanutta lunta. | |
Rehti puhe ei ketään vahingoita. Mutta mitä hyödyttävät teidän nuhdesaarnanne? | |
Kuin kutojan sukkula kiitävät päiväni: ne päättyvät, kun lanka loppuu. | |
Olen saanut tarpeekseni! Enhän kuitenkaan elä ikuisesti. Päästä jo irti! Minun elämäni on häipyvä henkäys. | |
Etkö voisi hetkeksi kääntää katsettasi pois? Etkö edes siksi aikaa, että saisin rauhassa nielaista sylkeni? | |
Se, joka ryhtyisi käymään hänen kanssaan oikeutta, ei pystyisi vastaamaan hänen kysymyksiinsä, ei yhteen tuhannesta. [Room. 3:4] | |
Minun päiväni rientävät nopeammin kuin juoksija, ne häipyvät luotani, onnea ne eivät saaneet nähdä, 9:25,26:[ Ps. 90:9,10] | |
Jumalan suuruus on suurempi kuin maa, se on merta avarampi. | |
Mutta jumalattomilta kaikki pimenee, he eivät enää löydä pakotietä. Heillä on enää vain yksi toive: viimeinen henkäys. [Job 8:13; Sananl. 10:28] | |
Mutta on minullakin ymmärrystä, en häviä teille yhtään. Kuka hyvänsä voi tuollaista puhua! [Job 13:2] | |
Hän paljastaa synkimmät kuilut, mustimman pimeyden hän valaisee. [2. Kor. 4:6] | |
Minä tiedän sen minkä tekin, en häviä teille yhtään. [Job 12:3] | |
Olkaa te vihdoin hiljaa, nyt minä puhun, käyköön minulle sitten miten käyneekin. | |
Meren vesi haihtuu, virta kuivuu, sen vedet häviävät. | |
Eikö Jumalan lohdutus sinulle riitä, sana, joka hiljaisena tuli luoksesi? | |
Enää hän ei kuvittele, että voisi paeta pimeyttä, hän tietää, että miekka jo odottaa. | |
Ei hän vältä pimeyttä. Tuli korventaa hänen versonsa, Jumalan henkäys pyyhkäisee hänet pois. | |
Jos minä puhun, ei tuska hellitä. Jos pysyn vaiti, se ei minua jätä. | |
Kyynelet polttavat poskiani, kuoleman varjo pimentää silmäni, | |
Maan päällä ei kukaan enää häntä muista, hänen nimeään ei kuulla kaduilla. [Sananl. 10:7] | |
Niin kuin tiedät, niin kuin on tiedetty muinaisista ajoista asti, siitä asti, kun ihmisiä on ollut maan päällä: | |
Jumalalle jumalattomat sanovat: "Pysy loitolla meistä! Emme me piittaa sinun teistäsi." [Job 22:17] | |
He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään. Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta. [Job 22:18] | |
He sanoivat Jumalalle: "Jätä meidät rauhaan! Mitäpä Kaikkivaltias voisi meille tehdä?" [Job 21:14] | |
Kuitenkin juuri hänen ansiostaan heidän talonsa olivat täynnä kaikkea hyvää. Väärämielisten suunnitelmat ovat vastoin Jumalan tahtoa. [Job 21:16] | |
Siksi minä pelästyn, kun hänet näen, kun ajattelenkin häntä, minä vapisen kauhusta. | |
Ei! Ikinä en myönnä, että te olisitte oikeassa! Puolustan syyttömyyttäni vaikka kuolemaan saakka. | |
Kaukana asutuilta seuduilta hän louhii kaivoskuilun. Missä ei ihmisaskel kulje, siellä miehet ahkeroivat köyden varassa riippuen. | |
Maasta kasvaa leipä, maan uumenissa myllertää voima kuin tuli. | |
Ja nyt he nauravat minulle, miehet, minua nuoremmat -- nuo, joiden isiä en pitänyt minään, en kelvollisina edes paimenkoirieni pariin! [Job 29:8] | |
Ihmisten parista heidät on ajettu pois, niin kuin varasta heitä seuraavat vihaiset huudot. | |
He ovat nimetöntä hylkyjoukkoa, piiskaniskuin heidät on karkotettu maasta. | |
Minun ihoni mustuu ja lohkeilee, luitani korventaa kuumeen polte. | |
Jos minun jalkani on poikennut tieltä, jos minun sydämeni on taipunut silmieni viettelyyn, jos käteni ovat vääryyden tahraamat, | |
Olenko syönyt leipäni yksin ja jättänyt orvon vaille osaansa? [Sananl. 22:9] | |
Elihu oli odottanut ennen kuin ryhtyi puhumaan, koska toiset olivat häntä vanhempia. | |
Tarkoin minä kuuntelin, mutta kukaan teistä ei pystynyt vastaamaan Jobille, kukaan ei osannut ojentaa häntä. | |
sillä Jumala tahtoo pelastaa hänet joutumasta hautaan tai juoksemasta keihäiden saaliiksi. | |
Ehkä hänen vierellään on silloin enkeli, puolestapuhuja, yksi tuhansista, niistä, jotka ilmoittavat ihmisille, mikä on oikein. [Job 5:1; Hepr. 1:14] | |
Jumala pelastaa hänet kuoleman kidasta. Hän saa yhä katsella elämän valoa. [Ps. 56:14] | |
Kohota katseesi ylös taivaalle ja katso pilviä. Ne ovat korkealla sinun yläpuolellasi. | |
Rajumyrsky syöksyy majastaan, ja pohjatuuli tuo pakkasen. [Ps. 135:7] | |
Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui: [1. Kun. 19:11-13; Hes. 1:4] | |
niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiin ja ravistaa pois kaikki jumalattomat? | |
Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui: | |
-- Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa. | |
Sinä kysyit: "Kuka on tämä, joka näin peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?" Minä se olen. Olen puhunut mitään ymmärtämättä asioista, joita en käsitä -- ne ovat minulle liian ihmeellisiä. [Job 38:2] | |
mutta jumalattomat temmataan juuriltaan, luopiot pyyhkäistään maan päältä. [Job 18:17] | |
Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi -- siellä on koko elämäsi lähde. | |
Älä päästä suuhusi petollisia puheita, pidä vilppi loitolla huuliltasi. | |
Köyhää vihaavat hänen veljensäkin, karttavat vielä enemmän hänen ystävänsä. Turhaan hän koettaa puhua heille. | |
Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea. | |
Hulluus tarttuu helposti nuorukaiseen, mutta kunnon kuritus ajaa sen pois. [Sananl. 13:24+] | |
Moni luulottelee olevansa viisas -- tyhmyristäkin on enemmän toivoa. | |
Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan. | |
Moni puhuu ennen kuin ajattelee -- tyhmyristäkin on enemmän toivoa. [Jaak. 3:2] | |
Kahta minä sinulta pyydän -- niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä: | |
pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. | |
Kolme on, joita en käsitä, neljä, jotka ylittävät ymmärrykseni: | |
Kun hän lähti sieltä missä oli asunut, hänen molemmat miniänsä tulivat mukaan, mutta heidän ollessaan matkalla Juudan maahan | |
niin jaksaisitteko kuitenkaan odottaa, että he kasvavat suuriksi? Voisitteko niin kauan elää naimattomina? Ei, tyttäreni! Minä olen kovin murheissani siitä, että tekin olette joutuneet kärsimään, kun Herra on minua näin raskaasti koetellut." [Job 19:21] | |
Kun tuli ruoka-aika, Boas sanoi Ruutille: "Tule tänne syömään ja kasta leipäpalasi hapanviiniin." Ruut meni istumaan leikkuuväen viereen, ja Boas tarjosi hänelle paahdettuja jyviä. Ruut söi itsensä kylläiseksi, ja jyviä jäi vielä ylikin. | |
Voitte lyhteistäkin kiskaista muutaman tähkän ja jättää hänen poimittavakseen. Ette saa moittia häntä." | |
Boas sanoi: "Herra sinua siunatkoon, tyttäreni! Koska et ole juossut nuorten miesten perässä, et köyhien etkä rikkaiden, olet osoittanut vielä suurempaa uskollisuutta sukuasi kohtaan kuin silloin, kun lähdit anoppisi mukaan. |