header
Sanahaku מן (min min or מני minniy min-nee' or מני minney (constructive pl.) min-nay' ( Isa 30:11)) among

Löytyi 1094 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

3. Moos. 14:27 

ja pirskottakoon sitä oikealla etusormellaan seitsemän kertaa Herran edessä.

3. Moos. 14:28 

Kämmenelleen jäänyttä öljyä hän sivelköön puhdistettavan oikeaan korvannipukkaan, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen, samoihin kohtiin, joihin hän siveli hyvitysuhrieläimen verta.

3. Moos. 14:29 

Kämmenelle vielä jääneen öljyn hän sivelköön puhdistettavan päähän. Näin hän toimittaa hänelle sovituksen Herran edessä.

3. Moos. 14:30 

Pappi uhratkoon metsäkyyhkyt tai muut kyyhkyset, jotka puhdistettava varojensa mukaan on hankkinut,

3. Moos. 14:37 

Jos hän huomaa, että tautia on seinissä vihertävinä tai punertavina läiskinä, jotka ovat syöpyneet seinän pintaa syvemmälle,

3. Moos. 14:38 

hän tulkoon ulkopuolelle ovensuuhun ja sulkekoon talon seitsemäksi päiväksi.

3. Moos. 15:16 

"Kun miehellä on ollut siemensyöksy, hänen tulee peseytyä kauttaaltaan ja hän on epäpuhdas iltaan saakka.

3. Moos. 15:32 

Tähän päättyy laki, joka koskee vuotoa sairastavaa tai siemensyöksyn vuoksi epäpuhtaaksi tullutta miestä,

3. Moos. 16:14 

Sitten hän ottakoon sonnin verta ja pirskottakoon sitä sormellaan kerran liitonarkun etureunaan ja seitsemän kertaa arkun eteen maahan. 3. 16:14,15:[ Hepr. 9:7, 10:19]

3. Moos. 16:19 

Sitten hän pirskottakoon alttarille verta sormellaan seitsemän kertaa. Näin hän puhdistakoon ja pyhittäköön alttarin israelilaisten syntien tuomasta epäpuhtaudesta.

3. Moos. 17:8 

"Sano heille: Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuuteen asumaan tullut siirtolainen uhraa polttouhrin tai teurasuhrin

3. Moos. 17:10 

"Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta. 3. 17:10-14:[ 1. Moos. 9:4+]

3. Moos. 17:12 

Sen tähden minä sanon israelilaisille: yksikään teistä ei saa syödä verta, eikä sitä myöskään saa syödä kukaan teidän keskuudessanne asuva siirtolainen.

3. Moos. 17:13 

"Kun joku israelilainen tai heidän keskuudessaan asuva siirtolainen pyydystää syötäväksi kelpaavan eläimen tai linnun, hänen tulee valuttaa sen veri maahan ja peittää veri hiekalla,

3. Moos. 19:34 

Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

3. Moos. 20:2 

"Sano israelilaisille: Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen uhraa lapsensa Molokille*, hänet on surmattava; sen seudun väki kivittäköön hänet hengiltä. [Ks. selitystä jakeeseen 18:21.] [20:2-5: 3. Moos. 18:21+]

3. Moos. 20:4 

Jos seudun väki kuitenkin ummistaa silmänsä siltä, että hän on uhrannut lapsensa Molokille, eikä surmaa häntä,

3. Moos. 20:24 

Siksi minä olen sanonut teille: 'Te saatte periä heidän maansa. Minä annan teille omaksi maan, joka tulvii maitoa ja hunajaa.' Minä, Herra, teidän Jumalanne, olen valinnut teidät ja tehnyt eron teidän ja muiden kansojen välillä. [2. Moos. 3:8+ | 2. Moos. 19:5+]

3. Moos. 20:26 

Pysykää aina minulle pyhitettyinä, sillä minä, Herra, olen pyhä, ja minä olen tehnyt eron teidän ja muiden kansojen välillä ja ottanut teidät omaksi kansakseni.

3. Moos. 21:12 

Hän ei saa suruaikanaan poistua pyhäköstä, ettei hän häpäisisi Jumalansa pyhäkköä, sillä hänet on voideltu ja vihitty Herran pyhällä öljyllä. Minä olen Herra.

3. Moos. 21:22 

Hän saa silti syödä Jumalan ruokaa, sekä erityisen pyhää että pyhää, [3. Moos. 10:12-15; 4. Moos. 18:8-19]

3. Moos. 22:4 

"Jos joku Aaronin jälkeläisistä on spitaalinen tai jos hänellä on vuoto, hän ei saa syödä pyhistä lahjoista, ennen kuin on puhdistautunut. Sama kielto koskee jokaista, jolla on ollut siemensyöksy, jokaista, joka on tullut epäpuhtaaksi koskettuaan mihin tahansa kuolleesta saastuneeseen, 3. 22:4-7:[ 3. Moos. 11:24, 13:46, 15:31]

3. Moos. 22:6 

Jos joku on koskettanut jotakin näistä, hän on epäpuhdas iltaan saakka eikä hän saa syödä pyhistä lahjoista, ennen kuin on peseytynyt.

3. Moos. 22:7 

Kun aurinko on laskenut ja hän on puhdistautunut, hän saa taas syödä pyhiä lahjoja, joista hän saa ruokansa.

3. Moos. 22:18 

"Sano Aaronille ja hänen pojilleen sekä kaikille israelilaisille: Jos joku israelilainen tai heidän keskuudessaan asuva siirtolainen tuo Herralle polttouhriksi eläimen, olipa se tarkoitettu lupausuhriksi tai vapaaehtoiseksi lahjaksi,

3. Moos. 22:30 

Liha on syötävä samana päivänä; älkää jättäkö siitä mitään seuraavaan aamuun. Minä olen Herra. [3. Moos. 7:15]

3. Moos. 25:12 

sillä se vuosi on riemuvuosi, jonka tulee olla teille pyhä. Syökää vain sitä, mitä maa itsestään tuottaa.

3. Moos. 25:22 

Kun sitten kahdeksantena vuotena kylvätte, teillä on vanhaa satoa jäljellä ruoaksenne, ja sitä riittää teille vielä seuraavan sadon kypsymiseen saakka.

3. Moos. 25:33 

Jos leeviläisen myymää kaupunkitaloa ei ole lunastettu takaisin, se on palautettava riemuvuotena, sillä leeviläisille heidän kaupunkiensa talot ovat perintöosa Israelissa.

3. Moos. 26:6 

Minä annan maahanne rauhan, ja te saatte nukkua yönne minkään häiritsemättä. Minä hävitän maastanne petoeläimet, eivätkä viholliset pääse tuhoamaan maata, [Jer. 30:10, 46:27; Hes. 34:28, 39:26; Miika 4:4]

3. Moos. 26:8 

Viisi teistä ajaa pakoon sata vihollista, sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja he kaatuvat teidän miekkaanne. [Joos. 23:10]

3. Moos. 27:9 

"Jos lupaus koskee uhriksi kelpaavaa eläintä, eläin pysyy Herralle pyhitettynä.

3. Moos. 27:11 

Jos taas Herralle on luvattu eläin, joka ei kelpaa uhriksi, lupauksen tekijän on vietävä eläin papin luo.

3. Moos. 27:29 

Herralle tuomittua ihmistä ei voi lunastaa vapaaksi, vaan hänet on surmattava. [1. Sam. 15:32,33]

4. Moos. 5:2 

"Käske israelilaisten lähettää leiristä pois jokainen spitaalia tai vuotoa sairastava sekä jokainen, joka on tullut epäpuhtaaksi menemällä vainajan lähelle. [3. Moos. 13:46+ | 3. Moos. 12:2 | 4. Moos. 19:11]

4. Moos. 5:17 

ottaa saviastiaan pyhää vettä ja panna veteen tomua telttamajan lattialta.

4. Moos. 5:26 

Sitten papin on otettava ruokauhrista kourallinen selvitysuhriksi ja poltettava tämä osa alttarilla. Kun pappi on juottanut naiselle veden,

4. Moos. 6:19 

"Kun pässi on keitetty, papin tulee ottaa siitä lapa sekä nasiirin korista yksi happamaton kakku ja yksi happamaton ohut leipä ja ojentaa ne nasiirille tämän ajeltua hiuksensa.

4. Moos. 9:12 

He eivät saa jättää siitä mitään jäljelle aamuksi eivätkä rikkoa siitä ainoatakaan luuta. Heidän on vietettävä tätä pääsiäisjuhlaa kaikkien säädösten mukaisesti. [2. Moos. 12:10,46; Joh. 19:36]

4. Moos. 10:34 

Herran pilvi oli joka päivä heidän yläpuolellaan, kun he lähtivät liikkeelle leiripaikastaan.

4. Moos. 11:14 

Minä en jaksa yksinäni johtaa tätä kansaa; taakka on minulle liian raskas.

4. Moos. 11:17 

Minä laskeudun sinne puhumaan kanssasi ja siirrän sinusta heihin sitä henkeä, jonka olet saanut. Näin he voivat auttaa sinua huolehtimaan kansasta, eikä sinun enää tarvitse yksin kantaa koko taakkaa. [2. Moos. 18:22]

4. Moos. 11:25 

Herra laskeutui pilveen verhoutuneena ja puhui Moosekselle. Sitten hän siirsi Mooseksen saamaa henkeä näihin seitsemäänkymmeneen vanhimpaan, ja kun henki laskeutui heihin, he joutuivat profeetalliseen hurmokseen. Myöhemmin tätä ei heille enää tapahtunut.

4. Moos. 11:31 

Sitten nousi Herran lähettämä tuuli. Se ajoi mereltä päin viiriäisiä ja painoi niitä leiriin sellaiset määrät, että niitä oli maassa kahden kyynärän paksuisena kerroksena, joka ulottui päivänmatkan verran leiristä joka suuntaan. [2. Moos. 16:13; Ps. 78:27]

4. Moos. 13:23 

Sitten he tulivat Eskolinlaaksoon ja leikkasivat sieltä mukaansa viiniköynnöksen oksan, jossa oli yksi ainoa rypäleterttu. Se oli niin painava, että kaksi miestä joutui kantamaan sitä tangon varassa. He ottivat mukaansa myös granaattiomenia ja viikunoita. 4. 13:23,24:[ 5. Moos. 1:24,25]

4. Moos. 13:31 

Mutta miehet, jotka olivat käyneet siellä hänen kanssaan, sanoivat: "Emme me pysty käymään sen kansan kimppuun. He ovat vahvempia kuin me."

4. Moos. 13:33 

Näimme siellä myös jättiläisiä, jättikokoisia anakilaisia. Me tunsimme itsemme heidän edessään pieniksi kuin heinäsirkat, ja sellaisilta me varmaan näytimmekin heidän silmissään." [1. Moos. 6:4]

4. Moos. 14:6 

Mutta Joosua, Nunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika, jotka myös olivat olleet mukana tiedusteluretkellä, repäisivät vaatteensa [Sir. 46:7; 1. Makk. 2:56]

4. Moos. 14:12 

Minä kuritan heitä rutolla ja hävitän heidät. Mutta sinusta minä teen heitä suuremman ja mahtavamman kansan." [2. Moos. 32:10]

4. Moos. 14:38 

Niistä miehistä, jotka olivat käyneet tiedusteluretkellä, jäivät eloon vain Joosua, Nunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika.

4. Moos. 15:3 

haluatte tuoda polttouhriksi tai teurasuhriksi naudan, lampaan tai vuohen ja uhrata sen tuoksuvana tuliuhrina, joka on Herralle mieluisa, teidän on samalla tuotava ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa parhaita vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu neljäsosa hin-mittaa öljyä. 4. 15:3-4:[ 3. Moos. 22:21 | 3. Moos. 2:1, 6:8]

4. Moos. 15:23 

kansan tulee yhteisesti uhrata nuori sonni Herralle mieluisana tuoksuvana polttouhrina siihen kuuluvine ruoka- ja juomauhreineen sekä lisäksi pukki syntiuhrina.

4. Moos. 15:30 

"Mutta jokainen, joka tekee rikkomuksen tahallaan, olipa hän syntyperäinen israelilainen tai muukalainen, loukkaa teollaan Herraa. Siksi hänet on poistettava kansansa keskuudesta. [Hepr. 10:26]

4. Moos. 16:9 

Eikö muka riitä, että Israelin Jumala on ottanut teidät erilleen muusta kansasta ja päästänyt teidät lähelleen, niin että te voitte huolehtia Herran telttamajassa toimitettavista askareista ja suorittaa palvelusta kansan puolesta?

4. Moos. 18:9 

Erityisen pyhistä lahjoista kuuluu sinulle kaikki, mitä ei polteta alttarilla. Tämä osa israelilaisten tuomista uhrilahjoista, ruokauhreista, syntiuhreista ja hyvitysuhreista, joita he tuovat syntiensä sovitukseksi, on erityisen pyhää. Se kuuluu sinulle ja pojillesi.

4. Moos. 18:26 

"Sano leeviläisille: Kun otatte israelilaisilta vastaan kymmenykset, jotka minä olen antanut teidän perintöosaksenne, antakaa tekin puolestanne kymmenesosa niistä Herralle uhrilahjaksi.

4. Moos. 18:27 

Se katsotaan uhrilahjaksi teiltä itseltänne. Se vastaa suoraan puimatantereelta tuotua viljaa ja viinisammiosta saatua ensiuhria.

4. Moos. 18:28 

Näin te annatte Herralle uhrilahjan niistä kymmenyksistä, joita otatte vastaan israelilaisilta. Tuokaa tämä Herralle kuuluva uhrilahja pappi Aaronille.

4. Moos. 18:29 

Myös kaikista saamistanne lahjoista teidän on erotettava Herraa varten parhaat osat; ne teidän on pyhitettävä hänelle.

4. Moos. 18:30 

Sano leeviläisille vielä: Kun olette antaneet teille tuoduista uhrilahjoista parhaan osan, katsotaan loput teille kuuluvaksi osuudeksi. Se vastaa vilja- tai viinisadosta kymmenysten antamisen jälkeen jäljelle jäävää osaa.

4. Moos. 18:32 

Erottakaa saamistanne lahjoista ensin paras osa uhrilahjaksi. Jos ette niin tee, israelilaisten pyhistä lahjoista tulee minulle kelpaamattomia, ja silloin teidän on kuoltava."

4. Moos. 20:8 

"Ota sauva ja kutsu sitten veljesi Aaronin kanssa kaikki israelilaiset koolle. Puhukaa kansan nähden kalliolle ja käskekää sen antaa vettä. Näin saat veden pulppuamaan kalliosta ja juotat sekä ihmiset että karjan."

4. Moos. 20:10 

Sitten hän ja Aaron kutsuivat kansan koolle kallion luo. Mooses sanoi kansalle: "Kuulkaa nyt, kapinoijat! Tästä kalliostako meidän muka pitäisi saada teille vettä?"

4. Moos. 20:28 

Siellä Mooses riisui Aaronilta hänen papinvaatteensa ja puki ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Aaron kuoli vuoren laella, ja Mooses ja Eleasar laskeutuivat vuorelta. [5. Moos. 10:6, 32:50]

4. Moos. 21:1 

Kun kanaanilainen Aradin kuningas, joka hallitsi Negeviä, sai kuulla israelilaisten olevan tulossa Atarimin tietä, hän hyökkäsi heitä vastaan ja otti muutamia heistä vangiksi. [4. Moos. 33:40]

4. Moos. 22:6 

Tule avuksemme ja kiroa se kansa, sillä se on meitä mahtavampi. Ehkä sitten voimme lyödä sen ja karkottaa sen näiltä seuduilta. Minä näet tiedän, että se, jonka sinä siunaat, on siunattu ja se, jonka sinä kiroat, on kirottu."

4. Moos. 22:23 

Kun aasi näki Herran enkelin seisovan tiellä paljastettu miekka kädessään, se poikkesi tieltä pellolle. Mutta Bileam löi aasia ja pakotti sen takaisin tielle.

4. Moos. 23:7 

Sitten Bileam lausui nämä sanat: -- Aramin maasta, idän vuorilta, haetti minut luokseen Balak, Moabin kuningas, sanoen näin: "Tule avukseni ja kiroa Jaakobin kansa, tule ja solvaa Israelia." [5. Moos. 23:5]

4. Moos. 31:28 

Ota Herralle kuuluvana verona sotaretkeen osallistuneilta sotilailta aina yksi viidestäsadasta vangiksi otetusta ihmisestä ja samoin yksi viidestäsadasta naudasta, aasista, lampaasta ja vuohesta.

4. Moos. 31:30 

Muille israelilaisille kuuluvasta osuudesta sinun tulee ottaa aina yksi viidestäkymmenestä vangista, samoin yksi viidestäkymmenestä naudasta, aasista, lampaasta, vuohesta ja muusta eläimestä ja antaa ne leeviläisille, jotka hoitavat tehtäviä Herran telttamajassa."

4. Moos. 31:35 

ja ihmisiä, tyttöjä, jotka eivät olleet maanneet miehen kanssa, oli kaikkiaan 32 000.

4. Moos. 31:37 

ja Herralle kuuluva vero oli siten 675 eläintä.

4. Moos. 31:42 

Muille israelilaisille tuleva puolikas siitä saaliista, jonka Mooses jakoi heidän ja sotaretkellä olleiden kesken,

4. Moos. 31:43 

oli 337 500 lammasta ja vuohta,

4. Moos. 31:47 

Tästä osuudesta Mooses otti aina yhden viidestäkymmenestä ihmisestä ja eläimestä ja antoi ne Herran käskyn mukaisesti leeviläisille, jotka hoitivat tehtäviä Herran telttamajassa.

4. Moos. 31:49 

ja sanoivat hänelle: "Me, sinun palvelijasi, olemme laskeneet komennossamme olevien sotilaiden määrän, eikä heistä puutu ainoatakaan.

4. Moos. 34:7 

"Tämä on teidän pohjoisrajanne: vetäkää raja Suurestamerestä Horinvuoreen,

5. Moos. 1:17 

Älkää tuomitessanne olko puolueellisia, vaan kuunnelkaa alhaista samoin kuin ylhäistäkin. Älkää pelätkö ketään, sillä tuomareina te toimitte tehtävässä, jonka Jumala on teille antanut. Jos jokin asia on teistä liian vaikea, tuokaa se minun tutkittavakseni.' [2. Moos. 23:3; 3. Moos. 19:15 | 2. Moos. 18:26]

5. Moos. 1:23 

Minä hyväksyin tämän ehdotuksen ja valitsin teidän joukostanne kaksitoista miestä, yhden joka heimosta.

5. Moos. 1:28 

Millaiseen maahan me olemmekaan menossa! Nuo miehet saivat meidät vapisemaan pelosta, kun he kertoivat kansasta, joka on meitä lukuisampi ja kookkaampi, ja suurista kaupungeista, joiden muurit hipovat taivasta. He olivat nähneet siellä anakilaisiakin!' [4. Moos. 13:33]

5. Moos. 2:4 

Sano kansalle: Te kuljette pian sen alueen halki, joka kuuluu Esaun jälkeläisille, teidän Seirissä asuvalle sukulaiskansallenne. Vaikka he pelkäävätkin teitä, älkää tehkö mitään ajattelematonta [4. Moos. 20:21]

5. Moos. 2:36 

Alkaen Aroerista, joka on Arnonin jokilaakson partaalla, ja itse laaksossa olevasta kaupungista aina Gileadiin saakka ei ollut yhtään linnoitettua kaupunkia, jonka muurit olisivat olleet meille liian korkeat. Herra, meidän Jumalamme, antoi kaikki nuo kaupungit meidän haltuumme.

5. Moos. 3:16 

ja Ruubenin ja Gadin heimoille annoin alueen, joka ulottuu Gileadista etelään Arnonin jokilaaksoon ja pohjoisessa Jabbokiin sekä idässä ammonilaisten alueeseen.

5. Moos. 4:2 

Älkää lisätkö mitään näihin käskyihin älkääkä poistako niistä mitään. Pitäkää Herran, Jumalanne, käskyt, jotka minä teille annan. [5. Moos. 12:32; Sananl. 30:6; Ilm. 22:18,19]

5. Moos. 4:32 

"Katsokaa menneisyyteen, ajatelkaa aikoja, jotka ovat olleet kauan ennen teitä, aina siitä saakka, jolloin Jumala loi ihmisen maan päälle. Onko missään taivaan alla tapahtunut mitään näin suurta, onko mitään tällaista ennen kuultu?

5. Moos. 4:36 

Taivaasta hän antoi teidän kuulla äänensä kasvattaakseen teitä, ja maan päällä hän antoi teidän nähdä suuren tulensa, ja te kuulitte hänen sanansa tulen keskeltä. [2. Moos. 20:22, 24:17]

5. Moos. 4:38 

Hän lupasi hävittää teitä suuremmat ja mahtavammat kansat teidän tieltänne antaakseen teille niiden maat, kuten nyt tapahtuu. [5. Moos. 2:25]

5. Moos. 4:42 

jotta jokainen, joka tahattomasti ja vailla aikaisempaa kaunaa surmaa toisen ihmisen, voisi paeta johonkin niistä ja näin säilyttää henkensä. [2. Moos. 21:13+]

5. Moos. 7:1 

"Kun Herra, teidän Jumalanne, vie teidät siihen maahan, jota nyt olette menossa ottamaan omaksenne, hän hävittää tieltänne seitsemän teitä suurempaa ja mahtavampaa kansaa: heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. [2. Moos. 23:23, 34:11]

5. Moos. 7:15 

Herra pitää teistä loitolla kaikki sairaudet. Hän ei vaivaa teitä niillä pahoilla taudeilla, jotka tunnette Egyptin ajoilta, vaan antaa vihollistenne sairastua niihin. [2. Moos. 9:14, 15:26]

5. Moos. 7:17 

"Te kenties ajattelette: 'Nämä kansat ovat meitä suurempia. Kuinka me pystyisimme ne hävittämään?'

5. Moos. 9:1 

"Kuulkaa, israelilaiset! Te olette nyt lähdössä Jordanin yli kukistamaan kansoja, jotka ovat teitä suurempia ja mahtavampia ja joiden suurten kaupunkien muurit hipovat taivasta. [5. Moos. 1:28]

5. Moos. 9:7 

"Älkää koskaan unohtako, kuinka te autiomaassa herätitte Herran, Jumalanne, vihan. Egyptistä lähdöstänne aina siihen saakka, kun tulitte tänne, te olette niskoitelleet Herraa vastaan. [Ps. 95:10; Hepr. 3:10]

5. Moos. 9:12 

"Herra sanoi minulle silloin: 'Laskeudu heti vuorelta, sillä sinun kansasi, jonka johdit pois Egyptistä, on syössyt itsensä turmioon. Näin pian he ovat kääntyneet pois siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea. He ovat valaneet itselleen patsaan.' [2. Moos. 32:7]

5. Moos. 9:14 

Mene nyt. Minä aion hävittää sen ja pyyhkiä sen nimen maan päältä. Mutta sinusta minä teen tätä kansaa mahtavamman ja suuremman kansan.'

5. Moos. 9:15 

"Minä laskeuduin vuorelta nuo kaksi liitontaulua käsissäni, ja vuori loimusi liekeissä.

5. Moos. 9:16 

Minä näin, että te olitte rikkoneet Herraa, Jumalaanne, vastaan ja valaneet itsellenne sonnipatsaan. Kovin pian te poikkesitte siltä tieltä, jota Herra käski teidän kulkea!

5. Moos. 9:21 

Sonnipatsaan, jonka olitte synnissänne tehneet, minä otin ja poltin tulessa. Minä hakkasin sen palasiksi ja hienonsin palaset tomuksi, ja tomun minä heitin vuorelta virtaavaan puroon. [2. Moos. 32:20]

5. Moos. 10:5 

Laskeuduttuani vuorelta minä panin taulut arkkuun, jonka olin tehnyt, ja siellä niitä pidetään, kuten Herra on määrännyt. [2. Moos. 40:20]

5. Moos. 10:7 

Moserasta kansa jatkoi matkaa Gudgodaan ja Gudgodasta Jotbataan, seudulle, missä on runsasvetisiä puroja.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11>