Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 2246 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, ellen toteuta sitä, minkä Herra on vannonut Daavidille: [1. Sam. 25:30] | |
Vielä päivänvalon aikaan väkijoukko tuli tarjoamaan Daavidille leipää.* Mutta Daavid sanoi: "Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, jos ennen auringonlaskua maistan leipää tai mitään muutakaan." [Leivän tarjoaminen kuului hautajaismenoihin ja oli tarkoitettu surevien lohduttamiseksi.] | |
Daavidin mahti kasvoi yhä, sillä Herra Jumala Sebaot oli hänen kanssaan. | |
Hän lähti koko joukkonsa kanssa hakemaan Juudan Baalasta Herralle Sebaotille pyhitetyn liitonarkun, jota kerubit varjoavat. [Joos. 15:29; 1. Sam. 7:1 | 2. Moos. 25:20+] | |
He nostivat Jumalan arkun uusiin vaunuihin ja kuljettivat sen pois Abinadabin talosta kukkulalta. Uusia vaunuja ohjasivat Abinadabin pojat Ussa ja Ahjo. [1. Sam. 6:7] | |
Ussa kulki arkun vierellä, ja Ahjo kulki sen edellä. | |
Mutta kun he saapuivat Nakonin puimatantereen kohdalle, härät alkoivat vikuroida, ja Ussa ojensi kätensä ja tarttui Jumalan arkkuun. | |
Silloin Ussaa kohtasi Herran viha. Jumala löi häntä tuon hairahduksen tähden, niin että hän kuoli Jumalan arkun viereen. [4. Moos. 4:15] | |
Mutta kun Daavid kuuli, että Herra oli Jumalan arkun vuoksi siunannut Obed-Edomin koko perhettä ja hänen omaisuuttaan, hän lähti Obed-Edomin taloon ja toi sieltä Jumalan arkun riemusaatossa Daavidin kaupunkiin. 2. 6:12-23:[ 1. Aik. 15:1-16:43] | |
Kerran kuningas sanoi profeetta Natanille: "Sinä näet, että minä asun setripuisessa palatsissa mutta Jumalan arkku asuu teltassa." [2. Sam. 5:11, 6:17] | |
Sen tähden sinä olet suuri, Herra, minun Jumalani. Kaikki se, mitä olemme omin korvin kuulleet, osoittaa, ettei ole toista sinun kaltaistasi, ei ole muuta Jumalaa kuin sinä. [5. Moos. 3:24+] | |
"Mikä muu kansa maan päällä olisi kansasi Israelin kaltainen? Onko toista kansaa, jota Jumala olisi tullut lunastamaan omaksi kansakseen ja jolle hän olisi itse antanut nimen? Sinä olet tehnyt meille suuria ja pelottavia tekoja. Egyptistä sinä lunastit omaksesi kansasi, ja sinä hävitit vieraat kansat sen tieltä. [5. Moos. 4:7,8,33,34, 33:29; Ps. 147:19,20] | |
Nyt olet vahvistanut kansasi Israelin omaksi kansaksesi ikiajoiksi, ja sinusta, Herra, on tullut israelilaisten Jumala. | |
"Herra, minun Jumalani, täytä nyt sanasi, jonka olet lausunut minulle ja suvulleni. | |
Silloin sinun nimesi on ikuisesti oleva suuri, näin kuuluva: 'Herra Sebaot, Israelin Jumala', ja palvelijasi Daavidin suku pysyy aina sinun edessäsi. | |
Koska sinä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, olet palvelijasi kuullen luvannut: 'Minä rakennan sinulle kuningashuoneen', palvelijasi on rohjennut esittää sinulle tämän rukouksen. | |
Niin, Herra, minun Jumalani, sinä olet Jumala; sinun sanasi käyvät toteen, ja sinä olet antanut minulle tämän suuren lupauksen. [1. Kun. 8:26] | |
Kuningas kysyi: "Eikö Saulin suvusta ole enää jäljellä ketään, jolle voisin osoittaa ystävyyttä, niin kuin Jumala vaatii?" Siba vastasi kuninkaalle: "On yksi, Jonatanin rampa poika." [2. Sam. 4:4] | |
Ole luja! Meidän on pysyttävä rohkeina kansamme tähden ja Jumalamme kaupunkien vuoksi. Herra tehköön niin kuin hyväksi näkee." | |
Silloin Natan sanoi Daavidille: "Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastin sinut Saulin käsistä. [1. Sam. 16:13] | |
Daavid kääntyi pojan vuoksi Jumalan puoleen, paastosi ja vietti yönsä maaten paljaalla lattialla. | |
Nainen sanoi: "Jospa kuningas vakuuttaisi Herransa ja Jumalansa kautta, ettei verikosto saa aiheuttaa lisää tuhoa ja ettei poikaani raivata pois tieltä!" Daavid vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hius ole putoava poikasi päästä." [1. Sam. 14:45; 1. Kun. 1:52] | |
Nainen sanoi: "Miksi sinä aiot nyt tehdä aivan samoin Jumalan kansaa kohtaan? Puhuessasi noin, kuningas, teet itsesi syylliseksi, kun et anna sen miehen palata takaisin, joka on joutunut pakenemaan luotasi. | |
Meidät korjaa kuolema, me olemme kuin maahan valunut vesi, jota ei voi koota takaisin. Jumala ei kuitenkaan vaadi ihmisen henkeä, eikä hän soisi, että karkotettu jää pysyvästi hänen kansastaan eroon. | |
ehkä hän kuulee minua ja pelastaa minut sen miehen käsistä, joka tahtoo hävittää sekä minut että poikani meidän Jumalamme maasta.' | |
Palvelijasi ajatteli: 'Kunpa herrani ja kuninkaani sana toisi sovinnon. Pystyyhän hän niin kuin Jumalan enkeli erottamaan, mikä on hyvää ja mikä pahaa.' Olkoon Herra, sinun Jumalasi, sinun kanssasi." 2. 14:17,20:[ 1. Sam. 29:9] | |
Hän teki tällä tavoin tuodakseen esiin toisen puolen asiasta. Mutta herrani on viisas kuin Jumalan enkeli ja ymmärtää kaiken mitä maan päällä tapahtuu." | |
Mukana olivat myös Sadok ja leeviläiset, jotka kantoivat Jumalan liitonarkkua. He laskivat Jumalan arkun maahan, ja Abjatar uhrasi polttouhreja, kunnes koko joukko oli vaeltanut ulos kaupungista. | |
Sitten kuningas sanoi Sadokille: "Vie Jumalan arkku takaisin kaupunkiin. Jos Herra on minulle suopea, hän johtaa minutkin takaisin ja antaa minun nähdä arkun omalla paikallaan. [Ps. 27:4] | |
Sadok ja Abjatar veivät Jumalan arkun takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne. | |
Kun Daavid oli tullut mäen laelle, paikkaan, jossa oli tapana rukoilla Jumalaa, hänen luokseen tuli arkilainen Husai viitta reväistynä ja multaa hiuksissaan. [Joos. 7:6+] | |
Siihen aikaan Ahitofelin antamat neuvot olivat ihmisten mielestä kuin Jumalan sanaa; sellaisina pitivät kaikkia hänen neuvojaan sekä Daavid että Absalom. | |
Tultuaan lähelle Ahimaas huusi: "Rauhaa sinulle!" Hän heittäytyi maahan kuninkaan eteen ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi! Hän on nyt luovuttanut käsiisi ne miehet, jotka nousivat herraani ja kuningastani vastaan." | |
Amasalle taas sanokaa: 'Sinä olet samaa lihaa ja verta kuin minä. Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, jollei sinusta nyt tule sotaväkeni päällikkö Joabin tilalle.'" [2. Sam. 17:25; 1. Aik. 2:16,17] | |
Mutta hän puhuikin minusta pahaa herralleni ja kuninkaalleni. Sinä, herrani ja kuninkaani, olet kuitenkin kuin Jumalan enkeli; tee siis niin kuin katsot parhaaksi. [2. Sam. 14:17,20] | |
ja haudattiin yhdessä Saulin ja Jonatanin luitten kanssa Benjaminin alueelle Selaan, Saulin isän Kisin hautaan. Kun kaikki kuninkaan määräykset oli pantu täytäntöön, Jumala kuuli kansan rukoukset. [Joos. 18:28] | |
Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, pelastukseni sarvi, olet vuori ja turvapaikka. Sinä olet pelastajani, sinä autat minut turvaan vainoojilta. [Ps. 3:4, 144:2; Luuk. 1:69; Hepr. 2:13] | |
Minä olen kulkenut Herran teitä enkä ole luopunut Jumalasta. | |
Sinun avullasi ryntään yli vallien, Jumalani avulla hyppään muurien yli. [1. Sam. 30:8; 2. Sam. 5:6,7] | |
Kuka on Jumala, jollei Herra, kuka turvamme, jollei Jumalamme? [5. Moos. 3:24+] | |
Herra elää! Kiitetty olkoon puolustajani, ylistetty Jumala, minun turvakallioni! | |
Nämä ovat Daavidin viimeiset sanat: -- Näin sanoo Daavid, Iisain poika, näin sanoo mies, jonka Korkein on korottanut, Jaakobin Jumalan voideltu, hän, jota Israelin laulut ylistävät: 2. 23:1-7:[ 1. Moos. 49:1-27; 5. Moos. 33:1-29] | |
Israelin Jumala on puhunut, Israelin turvakallio on minulle lausunut: "Joka oikeamielisenä hallitsee ihmisiä, joka hallitsee heitä Jumalaa peläten, [Ps. 72:1-14; Jes. 11:1-5; Jer. 23:5,6] | |
Joab vastasi: "Herra, sinun Jumalasi, kasvattakoon väen satakertaiseksi, olipa se nyt minkä kokoinen tahansa, ja saakoon herrani ja kuninkaani omin silmin nähdä näin tapahtuvan. Mutta miksi sinä tällaista haluat?" [2. Moos. 30:11-16; 4. Moos. 1:47-53; 1. Aik. 27:23,24] | |
Kaiken tämän Arauna antaa sinulle, kuningas." Ja hän jatkoi: "Herra, sinun Jumalasi, täyttäköön toiveesi!" | |
Mutta kuningas vastasi: "Ei, minä ostan sinulta kaiken täydestä hinnasta. Minä en uhraa Herralleni ja Jumalalleni ilmaiseksi saatuja polttouhreja." Daavid osti puimatantereen ja härät viidelläkymmenellä hopeasekelillä. | |
Batseba sanoi hänelle: "Herrani, sinä olet itse vannonut minulle, palvelijattarellesi, Herran, Jumalasi kautta: 'Totisesti, pojastasi Salomosta tulee kuningas minun jälkeeni ja hän saa istua valtaistuimellani.' | |
minä toteutan nyt sen, minkä olen sinulle Herran, Israelin Jumalan, nimeen vannonut. Totisesti, pojastasi Salomosta tulee kuningas ja hän saa istua minun jälkeeni valtaistuimella." | |
Benaja, Jojadan poika, vastasi kuninkaalle: "Aamen, niin tapahtukoon! Ja vahvistakoon tämän myös Herra, sinun Jumalasi. | |
Ja kuninkaan miehet tulivat tervehtimään herraamme, kuningas Daavidia, ja sanoivat: 'Jumala tehköön Salomon nimestä sinunkin nimeäsi maineikkaamman ja levittäköön hänen valtansa vielä laajemmalle kuin sinun!' Sitten kuningas kumartui vuoteellaan rukoilemaan | |
ja sanoi näin: 'Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänään on asettanut valtaistuimelleni minun seuraajani ja sallinut minun vielä omin silmin nähdä sen.'" | |
Muista, mihin Herra, sinun Jumalasi, sinua velvoittaa. Kulje hänen teitään ja noudata hänen säädöksiään ja määräyksiään, hänen lakejaan ja hänen liittonsa ehtoja, jotka ovat Mooseksen laissa. Silloin menestyt kaikessa mitä teet ja kaikkialla minne käännyt, [5. Moos. 17:19 | 5. Moos. 29:8+] | |
Ja kuningas Salomo vannoi Herran kautta: "Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, jollei Adonia maksa puheitaan hengellään! | |
Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa. Jumala sanoi: "Pyydä, mitä haluat, niin annan sen sinulle." | |
Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt minusta kuninkaan isäni Daavidin jälkeen, vaikka olen vain nuori poika, joka ei tiedä minne mennä, mitä tehdä. | |
ja hän sanoi Salomolle: "Koska esitit tällaisen pyynnön, koska et halunnut pitkää ikää, et rikkautta etkä vihollistesi kuolemaa, vaan pyysit ymmärrystä osataksesi hallita oikein, 1. 3:11-12:[ Sananl. 2:3-6] | |
Kautta koko Israelin levisi tieto tuomiosta, jonka kuningas oli antanut. Kaikki alkoivat kunnioittaa kuningasta, sillä he näkivät nyt, että hän oli saanut Jumalalta viisauden tuomita ja hallita oikein. | |
Jumala antoi Salomolle yltäkyllin järkeä ja viisautta, ymmärrystä niin kuin on meren rannalla hiekkaa. | |
"Sinä tiedät, ettei isäni Daavid voinut rakentaa temppeliä Herralle, Jumalalleen, koska hän joutui sotimaan joka puolella, kunnes Herra saattoi viholliset hänen jalkojensa alle. | |
Nyt Herra, minun Jumalani, on suonut minulle joka suunnalla rauhan. Vastustajia ei ole, mikään vaara ei uhkaa. | |
Minä aion nyt rakentaa Herralle, Jumalalleni, omistetun temppelin, sen josta Herra puhui isälleni Daavidille sanoen: 'Sinun poikasi, jonka asetan jälkeesi valtaistuimelle, on rakentava minulle temppelin.' [2. Sam. 7:13; 1. Aik. 22:10, 28:6] | |
ja Salomo lausui: "Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Hän on omalla kädellään pannut täytäntöön lupauksen, jonka hän antoi isälleni Daavidille sanoessaan hänelle: | |
"Isäni Daavid halusi kaikesta sydämestään rakentaa Herralle, Israelin Jumalalle, temppelin. [2. Sam. 7:2; 1. Aik. 17:1, 28:2] | |
"Nyt Herra on täyttänyt antamansa lupauksen. Minä olen astunut isäni Daavidin paikalle ja istun Israelin valtaistuimella, niin kuin Herra on sanonut. Ja minä olen rakentanut Herralle, Israelin Jumalalle, temppelin. | |
ja sanoi: "Herra, Israelin Jumala! Ei ole sinun kaltaistasi jumalaa, ei ylhäällä taivaassa eikä alhaalla maan päällä. Sinä pidät voimassa liiton ja osoitat rakkautta palvelijoillesi, jotka vilpittömin sydämin elävät tahtosi mukaan. | |
Herra, Israelin Jumala, täytäthän vielä senkin, minkä lupasit palvelijallesi, isälleni Daavidille, kun sanoit hänelle: 'Aina on Israelin valtaistuimella oleva sinun sukuusi kuuluva mies, jos poikasi pysyvät sillä oikealla tiellä, jota sinä olet silmieni alla vaeltanut.' [1. Kun. 2:4] | |
Herra, Israelin Jumala! Käyköön toteen myös tämä lupaus, jonka lausuit palvelijallesi Daavidille, isälleni. | |
"Mutta asuisiko Jumala maan päällä? Taivasten taivaatkaan eivät ole sinulle kyllin avarat -- miten sitten tämä temppeli, jonka olen rakentanut! [2. Aik. 2:5; Jes. 66:1; Ap. t. 7:49, 17:24] | |
Herra, minun Jumalani! Käänny kuitenkin palvelijasi puoleen ja kuule nöyrä pyyntöni, kun nyt hartaasti rukoilen sinun edessäsi. | |
Olkoon Herra, meidän Jumalamme, kanssamme niin kuin hän on ollut isiemme kanssa! Älköön hän jättäkö meitä, älköön hylätkö meitä, | |
Ja pysyköön tämä harras rukoukseni päivin ja öin lähellä Herraa, niin että hän antaa palvelijalleen ja kansalleen Israelille kaiken, mitä he kunakin päivänä tarvitsevat. | |
Silloin kaikki maailman kansat oppivat tietämään, että vain Herra on Jumala, ei kukaan muu. [5. Moos. 4:35,39] | |
Olkoon sydämenne vilpitön Herraa, Jumalaanne, kohtaan. Eläkää hänen säädöstensä mukaisesti ja noudattakaa vastedeskin hänen määräyksiään." | |
Näin Salomo noina päivinä vietti juhlaa yhdessä koko Israelin kanssa. Herran, meidän Jumalamme, eteen oli tullut hyvin suuri joukko väkeä, pohjoisesta aina Lebo-Hamatista ja etelästä Egyptin rajapurolta saakka. He olivat siellä seitsemän ja vielä seitsemän päivää, neljätoista päivää kaikkiaan. [4. Moos. 13:21+ | 1. Moos. 15:18+] | |
"Mutta jos te ja teidän jälkeläisenne käännytte pois minun teiltäni ettekä noudata minun säädöksiäni ja määräyksiäni, jos te käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä, 1. 9:6,7:[ 5. Moos. 8:19,20+] | |
Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'" | |
Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut Israelin valtaistuimelle. Koska Herra rakastaa ikuisesti Israelia, hän on pannut sinut kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta." [1. Kun. 5:21] | |
Joka puolelta maailmaa pyrittiin Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä. [1. Kun. 5:14] | |
He olivat lähtöisin niiden kansojen parista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen." Salomo rakasti näitä naisia ja kiintyi heidän jumaliinsa. [2. Moos. 34:16+] | |
Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut. [Sir. 47:19] | |
Salomo rupesi palvelemaan Astartea, sidonilaisten jumalatarta, ja ammonilaisten iljetystä Milkomia. [Tuom. 2:13; 2. Kun. 23:13] | |
Samoin hän teki uhripaikkoja muitakin vierasmaisia vaimojaan varten, niin että he saivat suitsuttaa ja uhrata jumalilleen. | |
Herra vihastui siitä, että Salomon sydän oli kääntynyt pois hänestä, Israelin Jumalasta. Vaikka Herra oli kahdesti ilmestynyt Salomolle [1. Kun. 3:5, 9:2] | |
ja kieltänyt häntä palvelemasta muita jumalia, hän ei ollut totellut Herran kieltoa. [1. Kun. 6:12] | |
Jumala nosti Salomon vastustajaksi myös Resonin, Eljadan pojan. Hän oli paennut herransa Hadadeserin, Soban kuninkaan luota, kun Daavid oli lyönyt tämän joukot. | |
Ahia sanoi Jerobeamille: "Ota itsellesi kymmenen palaa, sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: "Minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä ja annan sinulle kymmenen heimoa. | |
Minä riistän häneltä valtakunnan siksi, että hän on hylännyt minut ja kumartanut Astartea, sidonilaisten jumalatarta, Kemosia, Moabin jumalaa, ja ammonilaisten jumalaa Milkomia. Hän ei ole vaeltanut minun teitäni, ei tehnyt sitä, mikä on oikein minun silmissäni, ei noudattanut säädöksiäni ja lakejani niin kuin isänsä Daavid. | |
Mutta Semajalle, Jumalan miehelle, tuli Herran sana: | |
Kuningas mietti tätä ja teetti sitten kaksi kultaista sonnipatsasta. Hän sanoi kansalleen: "Turha teidän on käydä Jerusalemissa saakka. Tässä, Israel, on Jumalasi, joka toi sinut Egyptin maasta!" [2. Moos. 32:4,8; 2. Kun. 17:16] | |
Kun Jerobeam seisoi alttarilla uhraamassa, Beteliin tuli Juudasta Jumalan mies, jonka Herra oli lähettänyt. | |
Kun kuningas Jerobeam kuuli sanat, joilla Jumalan mies tuomitsi Betelin alttarin, hän osoitti alttarilta kädellään miestä ja huusi: "Ottakaa hänet kiinni!" Silloin hänen ojennettu kätensä jäykistyi, eikä hän voinut laskea sitä. | |
Alttari halkesi ja tuhka levisi alttarilta sen ennustuksen mukaisesti, jonka Jumalan mies oli Herran käskystä julistanut. | |
Tämän nähdessään kuningas sanoi Jumalan miehelle: "Pyydä Herraa, Jumalaasi, leppymään ja rukoile puolestani, jotta voisin laskea käteni." Jumalan mies pyysi Herraa armahtamaan kuningasta, ja kuninkaan käsi tuli entiselleen, niin että hän pystyi laskemaan sen. [2. Moos. 8:8, 9:28, 10:17; 4. Moos. 21:7] | |
Kuningas sanoi Jumalan miehelle: "Tule kotiini aterialle. Minä annan sinulle lahjan." | |
Mutta Jumalan mies sanoi kuninkaalle: "Minä en tule mukaasi, vaikka antaisit minulle puolet talostasi. Täällä minä en syö leipää enkä juo vettä, [4. Moos. 22:18, 24:13] | |
Betelissä asui vanha profeetta. Hänen poikansa tulivat ja kertoivat hänelle kaiken, mitä Jumalan mies sinä päivänä oli Betelissä tehnyt. Kaiken senkin, mitä hän oli kuninkaalle sanonut, he kertoivat isälleen. | |
Heidän isänsä kysyi heiltä: "Mitä tietä hän lähti?" Hänen poikansa näyttivät, mitä tietä Juudasta tullut Jumalan mies oli mennyt. | |
Hän lähti Jumalan miehen perään ja tapasi hänet istumassa suuren puun alla. Hän sanoi miehelle: "Oletko sinä se Jumalan mies, joka tuli Juudasta?" "Olen", tämä vastasi. | |
Hän julisti Juudasta tulleelle Jumalan miehelle: "Näin sanoo Herra: 'Sinä et ole noudattanut Herran sanaa etkä ole totellut käskyä, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antoi. |