Raamattu.uskonkirjat.net

Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.

Sanahaku (esim. pelastus):		Hakualue:
Sanahaun ohje

Aihehaku (esim. pelastus):
Aihehaun ohje

Raamatunpaikka (esim. Joh. 3:16):		Asiayhteys:
Raamatun kirjojen lyhenteet

Raamatun teksti	Vertailuteksti 1	Vertailuteksti 2

Sanahaku ישראל (Yisra'el yis-raw-ale' ) Israel

Löytyi 2231 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

2. Moos. 13:18	Niin Jumala vei kansan pitemmälle, autiomaan kautta kulkevalle tielle, kohti Kaislamerta. Israelilaiset lähtivät matkaan taistelun varalta ryhmittyneinä.
2. Moos. 13:19	Mooses otti mukaansa Joosefin luut, sillä Joosef oli vannottanut israelilaisia sanoen: "Kun Jumala aikanaan johtaa teidät pois täältä, niin viekää minun luuni mukananne." [1. Moos. 50:25+]
2. Moos. 14:2	"Käske israelilaisten kääntyä takaisin ja palata Pi-Hirotin luo Migdolin ja meren välille. Leiriytykää Baal-Sefonin kohdalle meren rantaan. [4. Moos. 33:7]
2. Moos. 14:3	Farao luulee, että israelilaiset harhailevat pitkin maata ja aavikko on sulkenut heidän tiensä.
2. Moos. 14:5	Kun Egyptin kuningas sai tietää, että kansa oli lähtenyt tiehensä, hän ja hänen hovinsa väki muuttivat mielensä ja sanoivat: "Mitä me teimmekään, kun päästimme israelilaiset palvelemasta itseämme!"
2. Moos. 14:8	Herra paadutti faraon, Egyptin kuninkaan, sydämen, niin että hän lähti ajamaan israelilaisia takaa juuri kun he olivat Herran johdolla kulkemassa pois Egyptistä. [4. Moos. 33:3]
2. Moos. 14:10	Faraon lähestyessä israelilaiset huomasivat yhtäkkiä, että egyptiläiset olivat aivan heidän kintereillään. Israelilaiset pelästyivät kovin, huusivat apua Herralta
2. Moos. 14:15	Herra sanoi Moosekselle: "Miksi sinä huudat minua avuksi? Käske israelilaisten lähteä liikkeelle.
2. Moos. 14:16	Kohota sauvasi, ojenna kätesi merta kohti ja halkaise sen vedet, niin israelilaiset voivat kulkea meren poikki kuivaa maata pitkin.
2. Moos. 14:19	Jumalan enkeli, joka oli kulkenut israelilaisten joukon edellä, siirtyi nyt kulkemaan heidän perässään, ja pilvipatsas siirtyi pois heidän edeltään ja asettui heidän taakseen, [2. Moos. 23:20, 32:34, 33:2; 4. Moos. 20:16]
2. Moos. 14:20	niin että se tuli egyptiläisten ja Israelin joukkojen väliin. Pilven mukana tuli pimeys, mutta israelilaisille pilvi valaisi yön. Kumpikaan puoli ei voinut koko yönä lähestyä toistaan.
2. Moos. 14:22	ja kun israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin, vedet olivat muurina kummallakin puolen. [Ps. 78:13, 106:9; 1. Kor. 10:1; Hepr. 11:29]
2. Moos. 14:25	Hän antoi heidän vaunujensa pyörien juuttua kiinni, niin että ajaminen kävi vaikeaksi. Silloin egyptiläiset sanoivat: "Meidän on lähdettävä pakoon! Herra sotii israelilaisten puolella meitä vastaan!"
2. Moos. 14:29	Mutta israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin, ja vedet olivat muurina heidän kummallakin puolellaan.
2. Moos. 14:30	Näin Herra pelasti sinä päivänä Israelin Egyptin käsistä, ja israelilaiset saivat nähdä egyptiläisten makaavan kuolleina meren rannalla.
2. Moos. 14:31	Ja kun israelilaiset näkivät, miten Herran käsi oli lyönyt Egyptin, he pelkäsivät Herraa ja uskoivat häneen ja hänen palvelijaansa Moosekseen.
2. Moos. 15:1	Silloin Mooses ja israelilaiset lauloivat Herralle tämän ylistyslaulun: -- Minä laulan ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti! [Viis. 10:20]
2. Moos. 15:19	Kun faraon hevoset ja hänen sotavaununsa ajajineen olivat tulleet meren keskelle, Herra palautti vedet heidän päälleen, mutta israelilaiset pääsivät kuivaa maata pitkin meren poikki.
2. Moos. 15:22	Mooses vei israelilaiset Kaislamereltä Surin autiomaahan, ja he vaelsivat siellä kolme päivää löytämättä vettä. [4. Moos. 33:8]
2. Moos. 16:1	Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle Elimistä ja tulivat Sinin autiomaahan, joka on Elimin ja Siinain välillä. He tulivat sinne toisen kuun viidentenätoista päivänä Egyptistä lähtönsä jälkeen. [4. Moos. 33:10,11]
2. Moos. 16:2	Autiomaassa israelilaiset alkoivat nurista Moosesta ja Aaronia vastaan
2. Moos. 16:3	ja sanoivat heille: "Kunpa Herran käsi olisi lyönyt meidät kuoliaaksi Egyptissä, kun vielä olimme lihapatojen ääressä ja saimme ruokaa kylliksemme. Mutta te olette tuoneet meidät tänne autiomaahan tappaaksenne nälkään kaikki nämä ihmiset!" [2. Moos. 14:11]
2. Moos. 16:6	Mooses ja Aaron sanoivat israelilaisille: "Tänä iltana te ymmärrätte, että juuri Herra toi teidät pois Egyptistä,
2. Moos. 16:9	Mooses sanoi Aaronille: "Kutsu kaikki israelilaiset Herran eteen, sillä hän on kuullut heidän valituksensa."
2. Moos. 16:10	Aaronin puhuessa israelilaisille kaikki kääntyivät katsomaan autiomaahan päin, ja silloin Herran kirkkaus ilmestyi pilvessä. [2. Moos. 19:9; 4. Moos. 9:15; 5. Moos. 4:11; 1. Kun. 8:10,11]
2. Moos. 16:12	"Minä olen kuullut israelilaisten valituksen. Sano heille näin: 'Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.'"
2. Moos. 16:15	Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: "Mitä tämä on?" He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: "Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi. [5. Moos. 8:3; Ps. 78:24,25; Viis. 16:20; Joh. 6:31]
2. Moos. 16:17	Israelilaiset tekivät niin ja keräsivät sitä, kuka enemmän, kuka vähemmän.
2. Moos. 16:31	Israelilaiset antoivat sille ruoalle nimeksi manna. Se muistutti korianterin siemeniä mutta oli valkoista ja maistui hunajaleivältä. [Nimi manna johtuu kysymyksestä 'mitä (tämä on)?', hepreaksi man (hu)*, ks. jae 15.]
2. Moos. 16:35	Israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, siihen saakka, kun he tulivat asutuille seuduille. He söivät sitä, kunnes tulivat Kanaaninmaan rajoille. [Joos. 5:12; Neh. 9:15]
2. Moos. 17:1	Israelin kansa lähti liikkeelle Sinin autiomaasta ja siirtyi pysähdyspaikasta toiseen Herran ohjeiden mukaisesti. Kansa leiriytyi Refidimiin, mutta siellä ei ollut kylliksi vettä. [4. Moos. 33:12-14]
2. Moos. 17:5	Herra sanoi: "Lähde kulkemaan muiden edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimmista. Ja kun lähdet, ota sauvasi, jolla löit Niilin vettä. [2. Moos. 7:20, 14:16]
2. Moos. 17:6	Minä olen sinua vastassa kalliolla Horebin luona. Lyö kallioon, niin siitä alkaa juosta vettä ja kansa saa juodakseen." Mooses teki niin Israelin vanhimpien nähden. [4. Moos. 20:11; Ps. 78:15,16; Jes. 48:21; 1. Kor. 10:4]
2. Moos. 17:7	Paikka sai nimet Massa ja Meriba, koska israelilaiset olivat nurisseet siellä ja koska he olivat koetelleet Herran kärsivällisyyttä ja sanoneet: "Eikö Herra olekaan meidän luonamme?"* [Nimi Massa merkitsee 'koetus', Meriba 'moite'.] [Ps. 81:8, 95:8; Hepr. 3:8]
2. Moos. 17:8	Refidimissä kävivät amalekilaiset israelilaisten kimppuun.
2. Moos. 17:11	Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla, mutta kun hän päästi kätensä vaipumaan, olivat amalekilaiset voitolla.
2. Moos. 18:1	Midianilaisten pappi Jetro, Mooseksen appi, sai kuulla, mitä kaikkea Jumala oli tehnyt Mooseksen ja oman kansansa Israelin hyväksi ja miten hän oli tuonut israelilaiset pois Egyptistä.
2. Moos. 18:8	Mooses kertoi apelleen kaikesta, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille israelilaisten tähden, ja niistä vaivoista, joita he olivat kohdanneet matkalla, ja siitä, miten Herra oli heitä auttanut.
2. Moos. 18:9	Jetro iloitsi kaikesta siitä hyvästä, mitä Herra oli tehnyt israelilaisille, ja siitä, että hän oli pelastanut heidät egyptiläisten käsistä.
2. Moos. 18:12	Sitten Jetro, Mooseksen appi, toi polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle, ja Aaron sekä kaikki Israelin vanhimmat tulivat Mooseksen apen kanssa uhriaterialle Jumalan eteen.
2. Moos. 18:25	Hän valitsi kelvollisia miehiä Israelin kansan keskuudesta ja asetti heidät kansalle päämiehiksi, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päälliköiksi.
2. Moos. 19:1	Kun Egyptistä lähdöstä oli kulunut tasan kaksi kuukautta, israelilaiset tulivat Siinain autiomaahan.
2. Moos. 19:2	Refidimistä lähdettyään he tulivat sinne ja jäivät leiriin Siinainvuoren juurelle. [4. Moos. 33:15]
2. Moos. 19:3	Mooses lähti Jumalan luo vuorelle, ja Herra huusi hänelle: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille, Jaakobin jälkeläisille: [Ap. t. 7:38]
2. Moos. 19:6	mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.' Tämä sinun tulee sanoa israelilaisille." [2. Moos. 22:30; 1. Piet. 2:9; Ilm. 1:6]
2. Moos. 20:22	Herra sanoi Moosekselle: "Sinun tulee sanoa israelilaisille: Te itse näitte, että minä puhuin teille ylhäältä taivaasta.
2. Moos. 24:1	Herra sanoi Moosekselle: "Nouskaa minun luokseni, sinä ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta, ja kun olette vielä jonkin matkan päässä, heittäytykää kasvoillenne maahan. [2. Moos. 3:16]
2. Moos. 24:4	Mooses kirjoitti muistiin kaikki Herran antamat määräykset. Seuraavana aamuna Mooses rakensi vuoren juurelle alttarin ja pystytti sen luo kaksitoista kivipatsasta Israelin kahdentoista heimon mukaan. [Joos. 4:20]
2. Moos. 24:5	Hän lähetti israelilaisia nuorukaisia uhraamaan polttouhreja ja teurastamaan sonneja yhteysuhriksi Herralle.
2. Moos. 24:9	Mooses ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta lähtivät vuorelle.
2. Moos. 24:10	He näkivät Israelin Jumalan, ja se millä hän seisoi oli kuin safiirikiveä, kirkas kuin taivas itse. [Hes. 1:26]
2. Moos. 24:11	Näitä Israelin valittuja vastaan hän ei nostanut kättään. He saivat katsella Jumalaa, ja he söivät uhriaterian. [1. Moos. 32:31+]
2. Moos. 24:17	Israelilaiset näkivät Herran kirkkauden vuoren laella, ja se oli kuin tuli, joka polttaa kaiken. [5. Moos. 4:24; Hepr. 12:29]
2. Moos. 25:2	"Kehota israelilaisia keräämään minulle uhrilahjoja. Kootkaa niitä jokaiselta, joka tuntee halua antaa. [2. Moos. 35:5]
2. Moos. 25:22	Sen luona sinä saat kohdata minut, ja minä puhun sinulle kannen päältä, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat liitonarkun päällä, ja ilmoitan sinulle kaikki ne käskyt, jotka minä israelilaisille annan. [4. Moos. 7:89]
2. Moos. 27:20	"Käske israelilaisten tuoda sinulle lamppuja varten puhdasta, survotuista oliiveista saatua öljyä, niin että lamput aina voidaan nostaa paikoilleen palamaan. [3. Moos. 24:2]
2. Moos. 27:21	Aaronin ja hänen poikiensa tulee huolehtia siitä, että ne palavat läpi yön Herran edessä pyhäkköteltassa, lain arkun edessä olevan väliverhon ulkopuolella. Tätä määräystä israelilaisten on aina noudatettava sukupolvesta toiseen. [3. Moos. 24:3,4]
2. Moos. 28:1	"Kutsu sitten israelilaisten joukosta veljesi Aaron ja hänen poikansa palvelemaan pappeina minua. Kutsu sekä Aaron että hänen poikansa Nadab, Abihu, Eleasar ja Itamar.
2. Moos. 28:9	"Ota kaksi onykskiveä ja kaiverra niihin Jaakobin poikien nimet:
2. Moos. 28:11	Kaiverra Jaakobin poikien nimet näihin kahteen kiveen samalla tavoin kuin jalokivisepät kaivertavat sinettikiviä. Kehystä kivet kultapunoksilla
2. Moos. 28:12	ja kiinnitä ne kasukan molempiin olkakappaleisiin muistuttamaan Jaakobin pojista. Aaron kantakoon heidän nimiään olkapäillään, jotta Herra muistaisi heitä.
2. Moos. 28:21	Kiviä olkoon Jaakobin poikien mukaan kaksitoista, yksi kutakin nimeä kohti. Niin kuin sinettikiviä kaiverretaan, samalla tavoin kaiverrettakoon kuhunkin kiveen yksi kahdestatoista heimonnimestä.
2. Moos. 28:29	Kun siis Aaron astuu pyhäkköön, hän kantakoon oikeutta jakavassa rintakilvessä Jaakobin poikien nimiä sydäntään vasten, jotta Herra aina muistaisi heitä.
2. Moos. 28:30	Pane oikeutta jakavan rintakilven sisään urim ja tummim*, ja ne olkoot Aaronin sydämen päällä, kun hän astuu Herran eteen. Näin Aaron kantakoon aina Herran edessä sydäntään vasten kilpeä, jolla hän jakaa israelilaisille oikeutta. [Ks. selitystä jakeeseen 28:15.] [ 3. Moos. 8:8; 4. Moos. 27:21; 1. Sam. 28:6; Esra 2:63]
2. Moos. 28:38	Ruusuke olkoon Aaronin otsalla; silloin hän voi ottaa kantaakseen jokaisen rikkomuksen, jonka israelilaiset pyhiä lahjojaan uhratessaan tekevät pyhyyssääntöjä vastaan. Olkoon ruusuke aina hänen otsallaan, että Herra suosiollisesti ottaisi vastaan heidän lahjansa.
2. Moos. 29:28	Olkoon Aaronin ja hänen poikiensa ikuisena oikeutena saada nämä palat israelilaisilta itselleen. Ne ovat uhrilahja, papeille kuuluva anti, jonka israelilaiset erottavat yhteysuhreistaan, ja samalla se on uhrilahja Herralle.
2. Moos. 29:43	Siellä israelilaiset saavat kohdata minut, ja minun kirkkauteni tekee siitä paikasta pyhän. [2. Moos. 40:34,35]
2. Moos. 29:45	Minä asun israelilaisten keskellä ja olen heidän Jumalansa, [Ilm. 21:3 : Ilm. 29:45,46: 3. Moos. 26:11-13]
2. Moos. 30:12	"Kun tarkastat israelilaiset ja lasket heidän soturiensa lukumäärän, heidän tulee samalla antaa Herralle maksu henkensä lunnaiksi, ettei mikään vitsaus kohtaisi heitä tarkastuksen vuoksi. [4. Moos. 1:2,3 \| 2. Sam. 24:1]
2. Moos. 30:16	Kerää lunnashopea israelilaisilta ja käytä se pyhäkköteltan jumalanpalveluskuluihin. Se on Herran edessä vakuutena siitä, että teidän henkenne on lunastettu."
2. Moos. 30:31	Sano israelilaisille: Tämä on Herralle pyhitettyä öljyä sukupolvesta toiseen.
2. Moos. 31:13	"Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut, sillä sapatti on sukupolvesta toiseen oleva merkkinä liitosta, jonka minä olen teidän kanssanne tehnyt. Siitä muistatte, että minä, Herra, olen erottanut teidät omaksi kansakseni. [2. Moos. 20:8+]
2. Moos. 31:16	Sukupolvesta toiseen israelilaiset viettäkööt sapattia ja pitäkööt sen kunniassa. Se on heidän ikuinen velvollisuutensa.
2. Moos. 31:17	Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä, Herra, loin taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin." [1. Moos. 2:2,3]
2. Moos. 32:4	Aaron otti korut vastaan, valmisti muotin ja valoi kullasta sonnin. Kansa sanoi: "Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä!" [Hepreassa egel* 'nuori sonni'. Sonnipatsas oli kanaanilaisten hedelmällisyydenjumalan symboli.] [5. Moos. 9:16; 1. Kun. 12:28; Ps. 106:19,20; Ap. t. 7:41]
2. Moos. 32:8	Näin pian he ovat kääntyneet pois siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea. He ovat valaneet itselleen sonnipatsaan, ja nyt he kumartavat sitä, teurastavat sille uhreja ja sanovat: 'Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä.'"
2. Moos. 32:13	Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, joille vannoit oman itsesi kautta: 'Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että heitä on kuin taivaan tähtiä, ja annan heille ikuiseksi omaisuudeksi sen maan, jonka olen heille luvannut.'" [1. Moos. 12:7, 26:4, 28:13]
2. Moos. 32:20	Hän otti heidän tekemänsä sonnin, poltti sen tulessa, murensi sen hienoksi, sekoitti veteen ja juotti veden israelilaisille.
2. Moos. 32:27	Hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: sitokaa miekka vyöllenne, kulkekaa edestakaisin leirin halki portilta portille ja tappakaa jokainen, jonka kohtaatte, olkoonpa vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen." [5. Moos. 33:9]
2. Moos. 33:5	Herra sanoi Moosekselle: "Sano israelilaisille: Te olette uppiniskainen kansa. Jos minä vielä hetkenkin kulkisin teidän mukananne, saattaisin hävittää teidät. Pankaa nyt korunne pois, sitten minä päätän, mitä teille teen."
2. Moos. 33:6	Niin israelilaiset luopuivat koruistaan eivätkä Horebinvuoren tapahtumien jälkeen enää käyttäneet niitä.
2. Moos. 34:23	Kolmesti vuodessa kokoontukoot kaikki miehet Herran, Israelin Jumalan, kasvojen eteen. [2. Moos. 23:17; 5. Moos. 16:16]
2. Moos. 34:27	Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita muistiin nämä käskyt, sillä ne ovat sinun ja Israelin kanssa tekemäni liiton ehdot." [2. Moos. 24:4]
2. Moos. 34:30	mutta kun Aaron ja israelilaiset näkivät Mooseksen kasvojen säteilevän, he pelkäsivät mennä häntä vastaan. [2. Kor. 3:7]
2. Moos. 34:32	Kun israelilaiset olivat tulleet lähemmäs, Mooses ilmoitti heille käskyt, jotka Herra oli antanut hänelle Siinainvuorella.
2. Moos. 34:34	Aina kun Mooses astui Herran eteen puhuakseen hänen kanssaan, hän riisui kasvoiltaan verhon ja oli ilman sitä, kunnes lähti pois. Tultuaan israelilaisten luo hän kertoi, mitä Herra oli käskenyt,
2. Moos. 34:35	ja silloin israelilaiset huomasivat, että hänen kasvonsa säteilivät. Sitten Mooses jälleen peitti kasvonsa ja poisti verhon vasta mennessään puhumaan Herran kanssa.
2. Moos. 35:1	Mooses kutsui koolle kaikki israelilaiset ja sanoi heille: "Näin on Herra käskenyt teidän tehdä:
2. Moos. 35:4	Mooses sanoi Israelin kansalle: "Näin on Herra käskenyt ja sanonut:
2. Moos. 35:20	Israelilaiset lähtivät Mooseksen luota.
2. Moos. 35:29	Kaikki israelilaiset, miehet ja naiset, jotka halusivat antaa oman lahjansa, toivat jotakin niitä töitä varten, jotka Herra oli käskenyt Mooseksen teettää. Näin he toivat vapaaehtoiset lahjansa Herralle.
2. Moos. 35:30	Mooses sanoi israelilaisille: "Herra on valinnut Urin pojan Besalelin, Hurin pojanpojan Juudan heimosta, [2. Moos. 31:2]
2. Moos. 36:3	He saivat Moosekselta työtään varten kaikki uhrilahjat, jotka israelilaiset olivat tuoneet pyhäkön ja sen varusteiden tarveaineiksi. Mutta israelilaiset toivat joka aamu lisää vapaaehtoisia lahjoja.
2. Moos. 39:6	Sitten kehystettiin kultapunoksilla ne onykskivet, joihin Israelin heimojen nimet oli kaiverrettu niin kuin sinettikiviin,
2. Moos. 39:7	ja ne kiinnitettiin kasukan olkakappaleisiin muistuttamaan Jaakobin pojista, sen käskyn mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut.
2. Moos. 39:14	Kiviä oli Jaakobin poikien mukaan kaksitoista, yksi kutakin nimeä kohti. Niin kuin sinettikiviä kaiverretaan, samalla tavoin kaiverrettiin kuhunkin kiveen yksi kahdestatoista heimonnimestä.
2. Moos. 39:32	Niin tulivat valmiiksi kaikki työt, jotka tehtiin pyhäkköteltan ja sen telttamajan rakentamiseksi. Israelilaiset olivat tehneet kaiken tarkoin sen käskyn mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut. [1. Moos. 6:5,22]
2. Moos. 39:42	Israelilaiset olivat tehneet kaiken sen käskyn mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut.
2. Moos. 40:36	Vaelluksensa aikana israelilaiset lähtivät liikkeelle aina silloin, kun pilvi kohosi pois telttamajan päältä, 2. 40:36-38:[ 4. Moos. 9:15-23]
2. Moos. 40:38	Koko vaelluksensa ajan kaikki israelilaiset näkivät Herran pilven päivisin telttamajan yllä, ja öisin pilvestä loisti tulinen hehku. [2. Moos. 13:21+]

Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 >