Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 1930 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä. Opeta minua ymmärtämään, kuinka katoavainen minä olen! | |
Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki. Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset, kaikki tyynni. (sela) [Ps. 62:10, 144:4; Jaak. 4:14] | |
Hyvä on sen osa, joka pitää huolta avuttomasta. Sitä ihmistä Herra auttaa hädän päivänä. [Sananl. 14:21; Matt. 5:7; Jaak. 2:13] | |
Tuska viiltää minua luihin ja ytimiin, kun vihamieheni herjaavat minua ja huutelevat kaiken päivää: "Missä on Jumalasi?" | |
Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina. | |
Jumala on meidän ylpeytemme, iäti me kiitämme hänen nimeään. (sela) | |
Minä kärsin häväistystä joka päivä, häpeän puna peittää kasvoni, | |
Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina. [Room. 8:36] | |
Miksi pelkäisin pahana päivänä, kun petturien kavaluus saartaa minut? | |
Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua." | |
Miksi ylpeilet pahuudellasi, sankari? Jumalan uskollisuus kestää päivästä päivään. | |
Murhamiehet ja petturit sinä, Jumala, syökset syvimpään kuoppaan, he eivät elä puoleenkaan ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun. | |
Armahda minua, Jumala! Ihmiset väijyvät minua, alati he ahdistavat ja sortavat minua. | |
Viholliseni väijyvät minua kaiken päivää, kaikki hyökkäävät armottomasti minua vastaan. | |
Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun sinuun. | |
Kaiken aikaa he vääristelevät sanojani, aina he hautovat pahaa. | |
Kun pyydän sinua avukseni, viholliseni pakenevat. Silloin minä tiedän, että Jumala on puolellani. | |
Mutta minä laulan sinun voimastasi ja ylistän sinun uskollisuuttasi joka aamu, sillä sinä olet turvani, pakopaikka hädän päivänä. | |
Silloin minä laulan sinun nimesi kunniaa ikuisesti ja täytän lupaukseni päivästä päivään. | |
Ylistetty olkoon Herra päivästä päivään. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. (sela) | |
Siksi minun suuni tulvii kiitosta ja alati ylistää ihanuuttasi. | |
Minä julistan uskollista hyvyyttäsi ja alati sinun apusi runsautta, jonka mittaa ja määrää en tiedä. | |
Lakkaamatta minun kieleni kertoo vanhurskaudestasi. Minun ahdistajieni osaksi tuli häväistys ja pilkka. | |
Kukoistakoon oikeus hänen päivinään, ja vallitkoon rauhan runsaus, kunnes kuuta ei enää ole. | |
Eläköön hän kauan ja saakoon Saban kultaa. Rukoilkoon kansa aina hänen puolestaan, pyytäköön lakkaamatta hänelle siunausta, [Ps. 61:7,8] | |
Minua kuritetaan kaiken päivää, minä saan kärsiä joka aamu. | |
Sinun on päivä ja sinun on yö, olet pannut paikoilleen auringon ja kuun. [1. Moos. 1:14-18; Ps. 136:7-9] | |
Nouse, Jumala! Tämä on sinun asiasi, vie se voittoon! Muista, että mielettömät pilkkaavat sinua kaiken päivää. [Ps. 9:20] | |
Ahdingossani minä etsin apua Herralta, hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä. Kukaan muu ei voi minua lohduttaa. | |
Minä ajattelen muinaisia aikoja, muistelen menneitä vuosia. | |
[Efraimilaiset, varustetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.]* [Jae 9 lienee aikoinaan joutunut tähän jostakin muusta kohdasta, mahdollisesti jakeen 67 yhteydestä.] | |
Sen tähden heidän päivänsä päättyivät arvaamatta, heidän vuotensa haihtuivat kuin henkäys. | |
He eivät muistaneet hänen väkevää kättään, eivät päivää, jona hän vapautti heidät | |
Puhaltakaa torveen, kun on uudenkuun aika, kun on täysikuu, kun vietämme juhlaa! | |
Parempi on päivä sinun esipihoissasi kuin tuhat päivää muualla. Mieluummin olen kerjäläisenä temppelisi ovella kuin asun jumalattomien katon alla. | |
Herra, armahda minua! Kaiken päivää huudan sinua avukseni. | |
Sinua minä hädässäni huudan, ja sinä vastaat minulle. [Ps. 50:15] | |
Herra, Jumalani, pelastajani, päivällä minä huudan sinua avuksi, yölläkin käännyn sinun puoleesi. | |
Ahdingossani minä itken silmäni kuiviin, kaiken päivää huudan sinua, Herra, ja ojennan käsiäni sinua kohti. | |
Kaiken päivää ne saartavat minua kuin vedet, ne piirittävät minua joka puolelta. | |
Alati sinä olet ilomme lähde, sinä olet uskollinen, sinä annat meille menestyksen. | |
Minä annan hänen sukunsa säilyä iäti, annan hänen valtaistuimensa pysyä niin kauan kuin taivas kaartuu maan yllä. | |
Sinä riistit häneltä nuoruuden päivät, kiedoit hänet häpeän viittaan. (sela) | |
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki. [2. Piet. 3:8] | |
Vihasi alla meidän päivämme vaipuvat, vuotemme haihtuvat kuin henkäys. 90:9,10:[ Job 9:25,26; Ps. 89:48] | |
Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä, tai kahdeksankymmentä, jos voimamme kestää. Ja kaikki niiden meno on vain turhuutta ja vaivaa, ne kiitävät ohitse, ja me lennämme pois. | |
Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen. [Ps. 39:5] | |
Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. | |
Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti. | |
Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä, hän saa nähdä, että minä autan häntä." [Ps. 50:23; Luuk. 2:30] | |
Psalmi, sapattilaulu. | |
Sinun säädöksesi, Herra, ovat lujat ja varmat, pyhänä hohtaa sinun temppelisi ajasta aikaan. [Ps. 19:8] | |
Pahana päivänä sinä varjelet häntä, kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi. | |
Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee. Kuulkaa tänä päivänä, mitä hän sanoo: 95:7-11:[ Hepr. 3:7-11 : Ps. 79:13, 100:3] | |
-- Älkää paaduttako sydäntänne kuten kerran, kun isänne koettelivat minua autiomaassa, Meriban ja Massan luona. [2. Moos. 17:7] | |
Laulakaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään! Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan. | |
Älä kätke minulta kasvojasi, kun olen ahdingossa. Kallista korvasi minun puoleeni! Kun huudan sinua avuksi, älä viivytä vastaustasi. | |
Päiväni haihtuvat kuin savu, tuska polttaa luitani kuin tuli. | |
Viholliseni pilkkaavat minua päivät pitkät, kirotessaan vihamiehiään he käyttävät minun nimeäni. [Jes. 65:15; Jer. 29:22] | |
Päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ruohon lailla minä lakastun. [Job 14:2+] | |
Hän on murtanut minun voimani kesken matkan, lyhentänyt elinpäivieni määrän. | |
Minä sanon hänelle: Jumalani, älä ota minua pois puolitiessä! Sinä elät iäti, ajasta aikaan. | |
Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa, [Job 14:2+] | |
Vähiin jääkööt hänen elämänsä päivät, toinen ottakoon hänen työnsä ja toimensa. [Ap. t. 1:20] | |
Nyt sinulla on valta, kansasi seuraa sinua yhtenä miehenä. Pyhillä vuorilla minä sinut synnytin, sinä synnyit kuin kaste aamuruskon helmasta."* [Alkuteksti on erityisen vaikeatulkintainen.] | |
Herra on sinun oikealla puolellasi. Kun hän vihastuu, hän murskaa kuninkaat. | |
Kun huudan häntä avuksi, hän kuuntelee. | |
Tämän päivän on Herra tehnyt, iloitkaa ja riemuitkaa siitä! | |
Kuinka kauan annat palvelijasi odottaa? Milloin langetat tuomion vainoojilleni? | |
Sinun päätöstesi varassa on yhä kaikki, koko luomakunta palvelee sinua. [Viis. 16:24] | |
Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Kaiken päivää minä sitä tutkin. [Ps. 1:2] | |
Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän vanhurskaista päätöksistäsi. | |
Siionin Herra siunatkoon sinua! Koko elämäsi ajan sinä näet, kuinka Jerusalem kukoistaa, [Ps. 134:3] | |
Hän teki auringon hallitsemaan päivää. Iäti kestää hänen armonsa! | |
Muista, Herra, Jerusalemin hävityksen päivää, muista edomilaisia, muista, miten he huusivat: "Repikää, repikää se maan tasalle!" [Jer. 49:12; Valit. 4:21,22; Ob. 1:11] | |
Kun huusin sinua, sinä vastasit, annoit sydämeeni voimaa ja rohkeutta. | |
sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. | |
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. [Job 14:5] | |
He hautovat mielessään katalia, yhtenään he ovat haastamassa riitaa. | |
Herra, sinä olet väkevä auttajani, sinun kätesi suojaa minua taistelussa. | |
Minä muistelen menneitä aikoja, mietin kaikkia tekojasi, ajattelen sinun kättesi töitä. | |
Ihminen on kuin tuulenhenkäys, hänen päivänsä katoavat kuin varjo. [Ps. 39:6+] | |
Joka päivä minä sinua kiitän, minä ylistän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti. | |
Hänen henkensä lähtee, hän tulee jälleen maaksi, ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat. [1. Moos. 3:19+] | |
Jobin pojat järjestivät usein toisilleen pitoja. He tekivät sen kukin vuorollaan omassa talossaan, ja jokainen kutsui myös kolme sisartaan aterialle. | |
Kun kaikki olivat pitonsa pitäneet, Job kutsui aina poikansa luokseen uhratakseen puhdistusuhrin. Hän nousi varhain aamulla ja toimitti polttouhrin jokaisen puolesta erikseen. Hän näet ajatteli: "Poikani ovat hyvinkin voineet tehdä syntiä. Ehkä he ovat mielessään rikkoneet Jumalaa vastaan." Joka kerta hän teki näin. [Job 42:8] | |
Eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat koolle ja asettuivat Herran eteen. Myös Saatana oli heidän joukossaan. [1. Kun. 22:19-21 | 1. Aik. 21:1; Sak. 3:1] | |
Eräänä päivänä, kun Jobin pojat ja tyttäret jälleen aterioivat ja joivat viiniä vanhimman veljen luona, | |
Eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat taas koolle ja asettuivat Herran eteen. Myös Saatana oli heidän joukossaan. | |
He istuutuivat maahan hänen viereensä ja istuivat siinä seitsemän päivää ja seitsemän yötä. Kukaan heistä ei puhunut Jobille mitään, sillä he näkivät, miten kauhea hänen tuskansa oli. [Room. 12:15] | |
Seitsemän päivän kuluttua Job avasi suunsa. Hän kirosi syntymänsä päivän | |
-- Kadotkoon jäljettömiin se päivä, jona synnyin, yö, joka tiesi kertoa: poika on siinnyt. [Jer. 20:14,15] | |
Haihtukoon pimeään se päivä, älköön Jumala taivaassaan muistako sitä, älköön aamun valo sitä koskettako. | |
Kuoleman varjo vieköön sen mukanaan, musta pilvi peittäköön sen, auringon pimentyminen säikyttäköön sen pois. | |
Nielköön synkkä pimeys sen yön, niin ettei sitä lasketa vuoden päiviin, että se katoaa kuukauden öiden kierrosta. | |
Sen päivän lävistäköön kirous, joka herättäisi itsensä Leviatanin*. [on meren alkuhirviö, joka kanaanilaisen uskomuksen mukaan herättyään nielee eli pimentää auringon.] | |
Eikö ihmisen osana maan päällä ole työ ja vaiva? Eikö hän ole kuin palkkalainen, joka tekee raskaita päivätöitä? | |
Kuin kutojan sukkula kiitävät päiväni: ne päättyvät, kun lanka loppuu. |