Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Löytyi 5522 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Tämän jälkeen Daavid kysyi Herralta: "Voinko mennä johonkin Juudan kaupunkiin?" Herra vastasi: "Mene." Daavid kysyi: "Mihin kaupunkiin?" Herra sanoi: "Hebroniin." [1. Sam. 23:2+] | |
hän lähetti sananviejiä sanomaan heille: "Herra siunatkoon teitä, kun osoititte uskollisuutta herrallenne Saulille ja hautasitte hänet. [1. Sam. 31:13] | |
Olkoon siis Herra nyt teille uskollinen ja hyvä. Myös minä haluan palkita teille hyvän työnne. | |
Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, ellen toteuta sitä, minkä Herra on vannonut Daavidille: [1. Sam. 25:30] | |
Toimikaa siis nyt, sillä Herra on sanonut Daavidille: 'Minä annan palvelijani Daavidin pelastaa kansani Israelin filistealaisten ja kaikkien sen vihollisten käsistä.'" [1. Kun. 3:6, 11:13; 2. Kun. 19:34, 20:6] | |
Saatuaan kuulla tämän Daavid sanoi: "Minä ja kuningassukuni olemme Herran edessä ikuisesti syyttömät Abnerin, Nerin pojan, kuolemaan. | |
Minä olen kuitenkin vielä heikko, vaikka minut on voideltu kuninkaaksi. Nämä miehet, Serujan pojat, ovat minua vahvempia. Herra maksakoon tämän rikoksen tekijälle hänen tekonsa mukaan!" [1. Sam. 26:8; 2. Sam. 16:9, 19:22 | Ps. 62:13] | |
He toivat Isbosetin pään Daavidille Hebroniin ja sanoivat hänelle: "Tässä on Saulin pojan Isbosetin, sinun vihollisesi pää. Hän tavoitteli henkeäsi, mutta Herra on nyt kostanut herramme ja kuninkaamme puolesta Saulille ja hänen jälkeläisilleen." | |
Daavid vastasi Rekabille ja hänen veljelleen Baanalle, beerotilaisen Rimmonin pojille: "Niin totta kuin Herra elää, Herra, joka on pelastanut minut kaikesta hädästä: [1. Kun. 1:29] | |
Jo aikaisemmin, silloin kun Saul vielä oli kuninkaamme, sinä johdit Israelia sen sotaretkillä. Herra on sanonut sinulle: 'Sinä olet kaitseva minun kansaani Israelia, ja sinusta tulee Israelin hallitsija.'" [1. Sam. 18:16, 25:30; 2. Sam. 7:8; Ps. 78:71] | |
Myös kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan luo Hebroniin. Kuningas Daavid solmi siellä heidän kanssaan liiton Herran edessä, ja he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi. [2. Moos. 3:16+ | 1. Sam. 16:13; 2. Sam. 2:4] | |
Daavidin mahti kasvoi yhä, sillä Herra Jumala Sebaot oli hänen kanssaan. | |
Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänen asemansa Israelin kuninkaana ja antanut hänen kuninkuutensa menestyä kansansa Israelin vuoksi. | |
Daavid kysyi Herralta: "Lähdenkö filistealaisia vastaan? Annatko heidät minun käsiini?" Herra vastasi hänelle: "Lähde! Minä annan filistealaiset sinun käsiisi." [1. Sam. 23:2, 30:7,8] | |
Daavid tuli Baal-Perasimiin, löi siellä filistealaiset ja sanoi: "Herra on murtanut viholliset minun edestäni niin kuin vedet murtavat padon." Tämän vuoksi paikka sai nimen Baal-Perasim.* [Nimi Perasim merkitsee 'murtamiset'.] [Jes. 28:21] | |
Daavid kysyi Herralta neuvoa, ja Herra vastasi: "Älä mene heitä vastaan, vaan kierrä heidän taakseen ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden kohdalta. | |
Kun kuulet puiden latvoista kuin askelten kahinaa, lähde silloin hyökkäykseen. Se on merkkinä siitä, että Herra on lähtenyt edelläsi tuhoamaan filistealaisten leirin." | |
Daavid teki niin kuin Herra oli käskenyt, ja hän löi filistealaiset ja ajoi heitä takaa Gebasta Geserin liepeille asti. | |
Hän lähti koko joukkonsa kanssa hakemaan Juudan Baalasta Herralle Sebaotille pyhitetyn liitonarkun, jota kerubit varjoavat. [Joos. 15:29; 1. Sam. 7:1 | 2. Moos. 25:20+] | |
Ja Daavid ja kaikki israelilaiset karkeloivat riemuissaan Herran edessä ja lauloivat soittaen lyyraa ja harppua, rumpuja, helistimiä ja symbaaleja. | |
Silloin Ussaa kohtasi Herran viha. Jumala löi häntä tuon hairahduksen tähden, niin että hän kuoli Jumalan arkun viereen. [4. Moos. 4:15] | |
Daavid kauhistui, kun Herra oli näin musertanut Ussan. Paikka sai nimekseen Peres-Ussa*, ja tätä nimeä siitä käytetään vielä nytkin. [Nimi Peres-Ussa merkitsee 'Ussan murtaminen'.] | |
Herran teko sai Daavidin pelon valtaan, ja hän sanoi: "Kuinka minä voisin ottaa Herran arkun luokseni?" | |
Hän ei tahtonut viedä Herran arkkua Daavidin kaupunkiin vaan jätti sen gatilaisen Obed-Edomin taloon. [2. Sam. 5:7] | |
Herran arkku oli kolmen kuukauden ajan siellä, ja Herra siunasi Obed-Edomia ja koko hänen perhettään. | |
Mutta kun Daavid kuuli, että Herra oli Jumalan arkun vuoksi siunannut Obed-Edomin koko perhettä ja hänen omaisuuttaan, hän lähti Obed-Edomin taloon ja toi sieltä Jumalan arkun riemusaatossa Daavidin kaupunkiin. 2. 6:12-23:[ 1. Aik. 15:1-16:43] | |
Kun Herran arkun kantajat olivat astuneet kuusi askelta, Daavid uhrasi sonnin ja syöttövasikan. [1. Kun. 8:5] | |
Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä. | |
Daavid ja koko Israelin heimo saattoivat Herran arkkua, ja riemu raikui ja torvet soivat. | |
Kun Herran arkku oli tulossa Daavidin kaupunkiin, Saulin tytär Mikal katseli ikkunasta. Nähdessään kuningas Daavidin hyppivän ja tanssivan Herran edessä Mikal halveksi häntä mielessään. [2. Sam. 3:14] | |
Herran arkku tuotiin paikalleen telttaan, jonka Daavid oli pystyttänyt sitä varten, ja Daavid uhrasi Herran edessä polttouhreja ja yhteysuhreja. | |
Uhritoimituksen päätettyään hän siunasi kansan Herran Sebaotin nimeen [1. Kun. 8:55] | |
Daavid vastasi: "En, vaan Herran edessä! Hän valitsi mieluummin minut kuin isäsi ja isäsi suvun ja määräsi minut Israelin, Herran kansan, hallitsijaksi. Herran edessä minä tahdon iloita, | |
Kuningas Daavid asui nyt palatsissaan, ja Herra oli antanut hänen päästä rauhaan kaikista vihollisista, joita hänen ympärillään oli ollut. 2. 7:1-29:[ 1. Aik. 17:1-27] | |
Natan sanoi kuninkaalle: "Tee vain kaikki mitä on mielessäsi, sillä Herra on kanssasi." | |
Mutta yöllä Natanille tuli tämä Herran sana: | |
"Mene ja sano palvelijalleni Daavidille, että Herra on sanonut näin: Aiotko sinä pystyttää rakennuksen minun asunnokseni? 2. 7:5-13:[ 1. Kun. 8:17-19; 1. Aik. 22:6-10] | |
"Ilmoita nyt palvelijalleni Daavidille, että Herra Sebaot on sanonut näin: Minä otin sinut laitumelta laumasi jäljestä kansani Israelin hallitsijaksi. [1. Sam. 16:11+] | |
niin kuin vielä silloinkin, kun olin asettanut tuomareita johtamaan kansaani Israelia. Minä päästän sinut rauhaan kaikista vihollisistasi. "Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen. | |
Silloin kuningas Daavid meni rukoilemaan Herraa ja sanoi: "Herra, minun Jumalani! Mikä olen minä ja mikä on minun sukuni, kun olet tuonut minut tähän asti? [1. Moos. 32:11] | |
Nyt olet vahvistanut kansasi Israelin omaksi kansaksesi ikiajoiksi, ja sinusta, Herra, on tullut israelilaisten Jumala. | |
"Herra, minun Jumalani, täytä nyt sanasi, jonka olet lausunut minulle ja suvulleni. | |
Silloin sinun nimesi on ikuisesti oleva suuri, näin kuuluva: 'Herra Sebaot, Israelin Jumala', ja palvelijasi Daavidin suku pysyy aina sinun edessäsi. | |
Koska sinä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, olet palvelijasi kuullen luvannut: 'Minä rakennan sinulle kuningashuoneen', palvelijasi on rohjennut esittää sinulle tämän rukouksen. | |
Hän asetti Damaskoksen aramealaisten maahan varuskuntia, ja aramealaisista tuli hänen alamaisiaan, jotka maksoivat hänelle veroa. Ja Herra antoi Daavidille voiton kaikkialla minne hän meni. | |
ja Daavid pyhitti ne Herralle yhdessä sen hopean ja kullan kanssa, jonka hän oli ottanut kukistamiltaan kansoilta, | |
Hän asetti varuskuntia pitkin koko Edomia, ja kaikki edomilaiset joutuivat hänen alamaisikseen. Ja Herra antoi Daavidille voiton kaikkialla minne hän meni. [4. Moos. 24:18; 2. Kun. 8:20-22] | |
Ole luja! Meidän on pysyttävä rohkeina kansamme tähden ja Jumalamme kaupunkien vuoksi. Herra tehköön niin kuin hyväksi näkee." | |
Suruajan mentyä Daavid antoi noutaa hänet palatsiinsa. Hänestä tuli Daavidin vaimo, ja hän synnytti tälle pojan. Mutta Herran silmissä Daavidin teko oli paha. | |
Herra lähetti Natanin Daavidin luo. Kuninkaan luo tultuaan Natan sanoi: "Eräässä kaupungissa oli kaksi miestä, rikas ja köyhä. | |
Daavid suuttui kovasti tuolle miehelle ja sanoi Natanille: "Niin totta kuin Herra elää, se mies, joka noin teki, on kuoleman oma. | |
Silloin Natan sanoi Daavidille: "Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastin sinut Saulin käsistä. [1. Sam. 16:13] | |
Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi. [1. Sam. 11:15-17,27] | |
Herra sanoo näin: 'Minä nostan omasta perheestäsi onnettomuuden sinua vastaan, ja silmiesi edessä otan sinulta omat vaimosi ja annan heidät toiselle, joka makaa vaimojesi kanssa keskellä kirkasta päivää. [2. Sam. 16:22] | |
Silloin Daavid sanoi Natanille: "Olen tehnyt syntiä Herraa vastaan." Natan vastasi: "Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla. [2. Sam. 24:10; Ps. 51:1-14; Sir. 47:11] | |
Mutta koska olet tällä teolla rikkonut pahasti Herraa vastaan, niin sinulle syntynyt poika kuolee." [2. Sam. 11:27] | |
Sitten Natan meni kotiinsa. Ja Herra löi lasta, jonka Urian vaimo oli synnyttänyt Daavidille, ja lapsi sairastui pahoin. | |
Silloin Daavid nousi maasta, peseytyi, voiteli itsensä ja vaihtoi vaatteensa. Sitten hän meni pyhäkköön ja kumartui maahan rukoilemaan. Kotiin palattuaan hän pyysi syötävää, ja hänelle tuotiin ruokaa ja hän söi. | |
Hän vastasi: "Kun poika oli elossa, minä paastosin ja itkin, sillä ajattelin: 'Ehkäpä Herra armahtaa minua ja lapsi saa elää.' | |
Daavid lohdutti vaimoaan Batsebaa. Hän meni tämän luo ja makasi hänen kanssaan, ja vaimo synnytti pojan, joka sai nimekseen Salomo. Herra rakasti poikaa [1. Aik. 3:5, 22:9; Matt. 1:6] | |
ja lähetti profeetta Natanin tuomaan sanan, että pojalle oli Herran vuoksi annettava nimi Jedidja*. [Nimi Jedidja merkitsee 'Herran suosikki'.] | |
Nainen sanoi: "Jospa kuningas vakuuttaisi Herransa ja Jumalansa kautta, ettei verikosto saa aiheuttaa lisää tuhoa ja ettei poikaani raivata pois tieltä!" Daavid vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hius ole putoava poikasi päästä." [1. Sam. 14:45; 1. Kun. 1:52] | |
Palvelijasi ajatteli: 'Kunpa herrani ja kuninkaani sana toisi sovinnon. Pystyyhän hän niin kuin Jumalan enkeli erottamaan, mikä on hyvää ja mikä pahaa.' Olkoon Herra, sinun Jumalasi, sinun kanssasi." 2. 14:17,20:[ 1. Sam. 29:9] | |
Neljän vuoden kuluttua Absalom sanoi kuninkaalle: "Tahtoisin mennä Hebroniin täyttämään lupauksen, jonka olen tehnyt Herralle. | |
Asuessani Gesurissa aramealaisten parissa lupasin näet, että jos Herra antaa minun palata Jerusalemiin, minusta tulee jälleen hänen palvelijansa." [2. Sam. 13:38 | 1. Moos. 28:20-22] | |
Ittai vastasi kuninkaalle: "Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät: minä tahdon olla siellä, missä herrani ja kuninkaani on, olipa edessä elämä tai kuolema." [Ruut 1:16] | |
Sitten kuningas sanoi Sadokille: "Vie Jumalan arkku takaisin kaupunkiin. Jos Herra on minulle suopea, hän johtaa minutkin takaisin ja antaa minun nähdä arkun omalla paikallaan. [Ps. 27:4] | |
Nyt Herra on kostanut sinulle Saulin suvun veren! Sinä rupesit kuninkaaksi Saulin jälkeen, mutta nyt Herra antoi kuninkuuden pojallesi Absalomille. Onnettomuutesi on omaa syytäsi, sinä murhamies!" | |
Mutta kuningas sanoi: "Miksi te puututte minun asioihini, Serujan pojat? Antaa hänen kirota. Jos Herra on käskenyt hänen kirota Daavidia, kuka silloin voi panna hänet tilille siitä?" [2. Sam. 19:23 | Valit. 3:37] | |
Ja Daavid sanoi Abisaille ja palvelijoilleen: "Jos kerran minun oma poikani tavoittelee henkeäni, mitä silloin voi odottaa tuolta benjaminilaiselta? Jättäkää hänet rauhaan ja antakaa hänen huutaa kirouksiaan, jos Herra on häntä käskenyt. | |
Ehkäpä Herra näkee kärsimäni vääryyden ja hyvittää ne kiroukset, joita tuo mies on tänään syytänyt niskaani." | |
Husai vastasi: "En mennyt, koska tahdon olla sen miehen puolella, joka on Herran, tämän kansan ja kaikkien Israelin miesten valitsema. Hänen luokseen minä jään. | |
Absalom ja kaikki Israelin miehet sanoivat: "Arkilaisen Husain neuvo on parempi kuin Ahitofelin." Herra oli näet päättänyt tehdä tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon saattaakseen Absalomin tuhoon. [2. Sam. 15:34] | |
Ahimaas, Sadokin poika, sanoi: "Minä juoksen kertomaan kuninkaalle sen ilosanoman, että Herran tuomio on vapauttanut hänet vihollisista." | |
Tultuaan lähelle Ahimaas huusi: "Rauhaa sinulle!" Hän heittäytyi maahan kuninkaan eteen ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi! Hän on nyt luovuttanut käsiisi ne miehet, jotka nousivat herraani ja kuningastani vastaan." | |
Sitten nubialainen saapui ja sanoi: "Kuulkoon herrani ja kuninkaani ilosanoman: Herran tuomio on tänään vapauttanut sinut kaikista niistä, jotka nousivat sinua vastaan." | |
Nouse nyt! Mene ulos ja kiitä miehiäsi. Minä vannon Herran kautta, että ellet mene, tänä yönä kaikki miehesi jättävät sinut. Se olisi pahin onnettomuus, minkä olet eläessäsi kokenut." | |
Abisai, Serujan poika, sanoi silloin: "Eikö Simein ole kuoltava, koska hän on kironnut Herran voideltua?" 2. 19:22,23:[ 2. Sam. 16:9,10] | |
Me olemme israelilaisista rauhallisimpia ja luotettavimpia, mutta sinä yrität tuhota kaupunkimme, joka on Israelille kuin äiti. Miksi haluat hävittää Herran omaisuutta?" | |
Daavidin aikana oli nälänhätä, jota kesti kolme vuotta. Daavid kääntyi silloin Herran puoleen, ja Herra sanoi: "Saulin ja hänen sukunsa yllä on verivelka, koska hän on surmannut gibeonilaisia." [1. Sam. 14:47,48] | |
ja kysyi heiltä: "Mitä minä voin tehdä hyväksenne? Miten voin sovittaa tämän asian, niin että te saattaisitte jälleen toivottaa siunausta Herran omalle kansalle?" | |
Annettakoon meille seitsemän hänen jälkeläistään, niin teloitamme heidät Herran lepyttämiseksi Gibeassa, hänen valittunsa Saulin kaupungissa." Daavid sanoi: "Minä annan heidät teille." [4. Moos. 25:4] | |
Sen valan vuoksi, jonka Daavid ja Saulin poika Jonatan olivat keskenään Herran nimeen vannoneet, kuningas säästi Jonatanin pojan Mefibosetin, Saulin pojanpojan. [1. Sam. 18:3+] | |
Heidät hän antoi gibeonilaisten käsiin, ja nämä teloittivat heidät vuorella Herran edessä. Näin he kuolivat kaikki yhdessä. Heidät surmattiin elonkorjuun ensimmäisinä päivinä, ohranleikkuun alkaessa. | |
Kun Herra oli pelastanut Daavidin kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin käsistä, Daavid lauloi Herralle tämän laulun: 2. 22:1-51:[ Ps. 18:1-51] | |
-- Herra, sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. [5. Moos. 32:4] | |
Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan. [Ps. 146:2] | |
Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua, [Ps. 29:3] | |
Merten lähteet paljastuivat ja maanpiirin perustukset tulivat näkyviin, kun Herra nuhteli merta, kun hänen raivonsa myrsky puhalsi sen yli. | |
He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä, mutta tuekseni tuli Herra. | |
Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta, sain häneltä palkan, koska tekoni ovat puhtaat. [Ps. 24:4,5] | |
Minä olen kulkenut Herran teitä enkä ole luopunut Jumalasta. | |
Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta, koska olen puhdas hänen edessään. [1. Sam. 26:23,24] | |
Sinä, Herra, olet lamppuni. Sinä tuot pimeyteeni valon. [Job 29:3; Ps. 119:105; Ilm. 21:23] | |
Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa. [Ps. 12:7, 18:31, 119:140; Sananl. 30:5] | |
Kuka on Jumala, jollei Herra, kuka turvamme, jollei Jumalamme? [5. Moos. 3:24+] | |
He huutavat, mutta kukaan ei heitä auta, he kutsuvat Herraa, mutta hän ei vastaa heille. [1. Sam. 28:6] | |
Herra elää! Kiitetty olkoon puolustajani, ylistetty Jumala, minun turvakallioni! |