header
Sanahaku יהודה (Y@huwdah yeh-hoo-daw' ) Judah

Löytyi 754 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

1. Aik. 9:1 

Näin on koko Israel lueteltu suvuittain, ja nimet on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan. Juudan asukkaat oli luopumuksensa vuoksi viety Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen. [2. Sam. 24:9 | 2. Kun. 24:14, 25:21]

1. Aik. 9:3 

Jerusalemissa asui väkeä Juudan, Benjaminin, Efraimin ja Manassen heimoista. 1. 9:3-9:[ Neh. 11:4-9]

1. Aik. 9:4 

Juudan heimoa oli Utai, Ammihudin poika; hänen isoisänsä oli Omri, tämän isä Imri, tämän Bani, joka oli Juudan pojan Peresin jälkeläisiä.

1. Aik. 12:17 

Kerran oli Benjaminin ja Juudan miehiä tulossa Daavidin turvapaikkaan.

1. Aik. 12:25 

Juudan heimosta oli 6800 sotakelpoista miestä, jotka kantoivat kilpeä ja keihästä.

1. Aik. 13:6 

Sitten hän ja koko Israel lähtivät Baalaan, Juudan Kirjat- Jearimiin, hakeakseen sieltä Herralle Jumalalle pyhitetyn liitonarkun, jota kerubit varjoavat. [Joos. 15:9]

1. Aik. 21:5 

hän ilmoitti Daavidille väenlaskun tuloksen: Israelissa oli asekuntoisia miehiä miljoona satatuhatta ja Juudassa neljäsataaseitsemänkymmentätuhatta.

1. Aik. 27:18 

Juudan heimolla Elihu, Daavidin veli, Isaskarin heimolla Omri, Mikaelin poika,

1. Aik. 28:4 

Herra, Israelin Jumala, on kuitenkin valinnut isäni suvusta juuri minut olemaan ikuisesti Israelin kuninkaana, sillä koko Israelin johtajaksi hän valitsi Juudan, Juudan heimosta hän valitsi isäni suvun, ja isäni pojista hän näki hyväksi valita minut ja teki minut koko Israelin kuninkaaksi. [1. Sam. 16:1,13; 1. Aik. 5:2]

2. Aik. 2:6 

"Lähetä siis luokseni mies, joka on taitava käsittelemään kultaa, hopeaa, pronssia ja rautaa sekä valmistamaan punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia ja joka myös hallitsee kaiverrustyöt. Hän saa työskennellä yhdessä niiden ammattimiesten kanssa, joita minulla on Juudassa ja Jerusalemissa ja jotka jo isäni Daavid otti palvelukseensa.

2. Aik. 9:11 

Kuningas teetti jalopuusta porraskaiteet Herran temppeliin ja omaan palatsiinsa sekä laulajien lyyrat ja harput. Mitään sellaista ei ennen ollut nähty Juudan maassa.

2. Aik. 10:17 

Rehabeamista tuli vain niiden israelilaisten kuningas, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.

2. Aik. 11:1 

Tultuaan Jerusalemiin Rehabeam kokosi Juudan ja Benjaminin heimoista satakahdeksankymmentätuhatta nuorta soturia, joiden oli määrä lähteä sotaan Israelia vastaan ja palauttaa sen kuninkuus hänelle. 2. 11:1-4:[ 1. Kun. 12:21-24]

2. Aik. 11:3 

"Vie Rehabeamille, Salomon pojalle ja Juudan kuninkaalle, ja kaikille Juudassa asuville israelilaisille sekä Benjaminin heimolle tämä viesti:

2. Aik. 11:5 

Rehabeam hallitsi Jerusalemissa ja linnoitti useita Juudan ja Benjaminin alueen kaupunkeja.

2. Aik. 11:10 

Sorean, Aijalonin ja Hebronin kaupungit.

2. Aik. 11:12 

Joka kaupungissa oli varastossa myös kilpiä ja keihäitä. Vahvistamalla linnoitukset lujiksi hän saattoi pitää Juudan ja Benjaminin alueen hallussaan.

2. Aik. 11:14 

Leeviläiset jättivät laidunmaansa ja asuinkaupunkinsa ja lähtivät Juudaan ja Jerusalemiin, sillä Jerobeam ja hänen poikansa eivät sallineet heidän toimia Herran pappeina. [2. Aik. 13:9]

2. Aik. 11:17 

Näin he vahvistivat Juudan valtakuntaa ja lujittivat Rehabeamin, Salomon pojan, kuninkuutta, mutta vain kolmen vuoden ajan. Kolme vuotta he näet vaelsivat uskollisesti sitä tietä, jota Daavid ja Salomo olivat kulkeneet.

2. Aik. 11:23 

Viisaasti hän sijoitti muut poikansa linnoitettuihin kaupunkeihin eri puolille Juudan ja Benjaminin aluetta, ja hän antoi heille runsaan ylläpidon ja hankki heille paljon vaimoja.

2. Aik. 12:4 

Hän valloitti Juudan linnoitetut kaupungit ja pääsi Jerusalemiin saakka. [2. Aik. 11:5]

2. Aik. 12:5 

Sisakin lähestyessä Juudan johtomiehet olivat kokoontuneet Jerusalemiin Rehabeamin luo. Profeetta Semaja tuli sinne ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Koska te olette luopuneet minusta, minä luovutan teidät Sisakin käsiin.'"

2. Aik. 12:12 

Koska Rehabeam oli nöyrtynyt, Herran viha kääntyi hänestä pois eikä häntä kohdannut täydellinen tuho. Ja olihan Juudassa myös jotakin hyvää.

2. Aik. 13:1 

Abia tuli Juudan kuninkaaksi kuningas Jerobeamin kahdeksantenatoista hallitusvuotena. 2. 13:1-22:[ 1. Kun. 15:1-8]

2. Aik. 13:13 

Mutta Jerobeam oli pannut väijytysjoukon kiertämään Juudan joukkojen taakse, niin että pääjoukko oli niiden edessä ja väijytysjoukko niiden selustassa.

2. Aik. 13:14 

Kun Juudan miehet huomasivat joutuvansa taistelemaan kahdella suunnalla, he huusivat Herraa avukseen, ja papit puhalsivat torviinsa.

2. Aik. 13:15 

Juudan miehet kohottivat sotahuudon, ja kun Abia johti Juudan joukot taisteluun, Jumala löi Jerobeamin ja Israelin.

2. Aik. 13:16 

Israelilaiset pakenivat Juudan joukkoja, mutta Jumala antoi heidät niiden käsiin.

2. Aik. 13:18 

Näin israelilaiset lannistettiin. Mutta Juudan heimo voimistui, koska se turvautui Herraan, isiensä Jumalaan.

2. Aik. 14:3 

Hän käski Juudan kansan kääntyä Herran, isiensä Jumalan, puoleen ja noudattaa hänen lakiaan ja määräyksiään.

2. Aik. 14:4 

Kaikista Juudan kaupungeista hän hävitti kukkulapyhäköt ja suitsutusalttarit, ja hänen aikanaan valtakunnassa säilyi rauha.

2. Aik. 14:5 

Niinä vuosina, joina Jumala antoi rauhan vallita maassa eikä kukaan sotinut Asaa vastaan, Asa linnoitti Juudan kaupunkeja.

2. Aik. 14:6 

Hän sanoi Juudan kansalle: "Meidän on linnoitettava nämä kaupungit ja varustettava ne muureilla ja torneilla, porteilla ja salvoilla, kun maassa vielä on rauhallista. Me olemme palvelleet Herraa, Jumalaamme, ja hän on antanut meille joka taholla rauhan." Ja rakennustyöt onnistuivat hyvin.

2. Aik. 14:7 

Asalla oli sotajoukko, jossa oli Juudan heimosta kolmesataatuhatta miestä, aseinaan kilpi ja keihäs, ja Benjaminin heimosta kaksisataakahdeksankymmentätuhatta miestä, aseinaan kilpi ja jousi. Kaikki olivat harjaantuneita sotureita.

2. Aik. 14:11 

Silloin Herra antoi Asan ja Juudan joukkojen lyödä nubialaiset, ja nämä lähtivät pakoon.

2. Aik. 15:2 

Hän lähti Asan luo ja sanoi hänelle: "Asa ja kaikki Juudan ja Benjaminin miehet, kuulkaa minua! Herra on teidän kanssanne, jos te olette hänen kanssaan. Jos etsitte häntä, löydätte hänet, mutta jos hylkäätte hänet, hän hylkää teidät. [1. Aik. 28:9; 2. Aik. 33:12,13]

2. Aik. 15:8 

Kun Asa kuuli nämä profeetta Asarjan, Odedin pojan, sanat ja ennustukset, hän sai rohkeuden poistaa iljettävät epäjumalankuvat koko Juudan ja Benjaminin alueelta ja niistä kaupungeista, jotka hän oli valloittanut Efraimin vuoristosta. Hän myös kunnosti Herran alttarin, joka oli temppelin eteishallin edessä.

2. Aik. 15:9 

Hän kutsui koolle Juudan ja Benjaminin heimot sekä niiden keskuuteen asettuneet efraimilaiset, manasselaiset ja simeonilaiset. Näitä oli siirtynyt Israelista paljon hänen alueelleen, kun he olivat nähneet, että Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssaan.

2. Aik. 15:15 

Kaikki Juudan asukkaat iloitsivat valasta. Koska he vannoivat sen vilpittömin mielin ja kääntyivät sydämensä halusta Herran puoleen, Herra kuuli heitä ja antoi heidän elää rauhassa, kenenkään ahdistamatta.

2. Aik. 16:1 

Asan kolmantenakymmenentenäkuudentena hallitusvuotena Israelin kuningas Baesa hyökkäsi Juudaan ja alkoi linnoittaa Ramaa katkaistakseen Juudan kuninkaan Asan kulkutiet. 2. 16:1-6:[ 1. Kun. 15:17-22]

2. Aik. 16:6 

Kuningas Asa vei sinne kaikki Juudan miehet, ja he kuljettivat Ramasta pois kivet ja hirret, joita Baesa oli käyttänyt rakennustöissään. Niillä Asa linnoitti Geban ja Mispan.

2. Aik. 16:7 

Noihin aikoihin tuli näkijä Hanani Juudan kuninkaan Asan luo ja sanoi hänelle: "Koska olet turvautunut Syyrian kuninkaaseen etkä Herraan, Jumalaasi, Syyrian kuninkaan sotajoukko pelastuu joutumasta sinun valtaasi.

2. Aik. 16:11 

Asan ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Juudan ja Israelin kuninkaiden historiassa. 2. 16:11-14:[ 1. Kun. 15:23,24]

2. Aik. 17:2 

Hän sijoitti joukkoja kaikkiin Juudan linnoitettuihin kaupunkeihin ja perusti varuskuntia Juudan alueelle sekä niihin Efraimin alueen kaupunkeihin, jotka hänen isänsä Asa oli valloittanut.

2. Aik. 17:5 

Herran avulla hänestä tuli voimakas kuningas. Juudan asukkaat toivat Josafatille lahjoja, ja hän sai paljon rikkautta ja kunniaa. [1. Sam. 10:27; 2. Aik. 18:1]

2. Aik. 17:6 

Hän kulki horjumatta Herran tietä ja hävitti jälleen Juudasta kukkulapyhäköt ja asera-tarhat.

2. Aik. 17:7 

Kolmantena hallitusvuotenaan Josafat lähetti virkamiehensä Ben-Hajilin, Obadjan, Sakarjan, Netanelin ja Miikan Juudan kaupunkeihin opettamaan kansaa.

2. Aik. 17:9 

He kaikki opettivat Juudassa. Herran lain kirja mukanaan he kiersivät Juudan kaupungeissa ja opettivat kansaa.

2. Aik. 17:10 

Juudan naapurivaltakunnissa syntyi sellainen kauhu Herraa kohtaan, etteivät ne uskaltaneet ryhtyä sotaan Josafatia vastaan. [1. Moos. 35:5+]

2. Aik. 17:12 

Josafat tuli yhä mahtavammaksi, ja hän rakensi Juudan alueelle linnoituksia ja varastokaupunkeja.

2. Aik. 17:13 

Hänellä oli Juudan kaupungeissa tekeillä suuria linnoitustöitä, ja Jerusalemissa hänellä oli urheita taistelujoukkoja.

2. Aik. 17:14 

Joukot oli järjestetty suvuittain. Juudassa olivat ylimpinä päällikköinä Adna, jolla oli kolmesataatuhatta soturia,

2. Aik. 17:19 

Näin paljon sotaväkeä kuninkaalla oli, ja lisäksi tulivat vielä ne, jotka kuningas oli sijoittanut Juudan varuskuntakaupunkeihin.

2. Aik. 18:3 

Ahab, Israelin kuningas, kysyi Josafatilta, Juudan kuninkaalta: "Lähdetkö kanssani Ramot-Gileadiin?" Josafat vastasi hänelle: "Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin. Minä lähden kanssasi sotaan."

2. Aik. 18:9 

Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

2. Aik. 18:28 

Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, lähtivät sotaretkelle Ramot-Gileadiin.

2. Aik. 19:1 

Juudan kuningas Josafat palasi onnellisesti kotiinsa Jerusalemiin.

2. Aik. 19:5 

Hän asetti maahan tuomareita, omat tuomarit kuhunkin Juudan linnoitettuun kaupunkiin. [5. Moos. 16:18]

2. Aik. 19:11 

Pappi Amarja on esimiehenne kaikissa Herran lakia koskevissa asioissa ja Juudan heimon päämies Sebadja, Ismaelin poika, kaikessa mikä koskee kuningasta. Leeviläiset saavat toimia teidän kirjureinanne. Ryhtykää tarmokkaasti työhön! Olkoon Herra niiden kanssa, jotka tekevät hyvää."

2. Aik. 20:3 

Pelästyneenä Josafat kääntyi Herran puoleen ja julisti sitten koko Juudaan paaston.

2. Aik. 20:4 

Juudan asukkaat kokoontuivat rukoilemaan. Myös kaikista maaseudun kaupungeista tultiin rukoilemaan Herraa.

2. Aik. 20:5 

Josafat astui Juudan ja Jerusalemin asukkaiden eteen, jotka olivat kokoontuneet Herran temppelin uudelle esipihalle, [2. Aik. 4:9]

2. Aik. 20:13 

Koko Juudan kansa seisoi Herran edessä, myös naiset ja lapset.

2. Aik. 20:15 

Hän lausui: "Kuulkaa, koko Juudan kansa, Jerusalemin asukkaat ja kuningas Josafat! Näin sanoo teille Herra: Älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö tuota valtavaa sotajoukkoa, sillä tämä ei ole teidän sotanne vaan Jumalan.

2. Aik. 20:17 

Mutta teidän ei pidä ryhtyä taisteluun. Jääkää vain paikoillenne ja katselkaa, millaisen avun Herra teille antaa. Juudan ja Jerusalemin asukkaat, älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö, vaan lähtekää huomenna heitä vastaan! Herra on teidän kanssanne." [2. Moos. 14:13,14]

2. Aik. 20:18 

Silloin Josafat heittäytyi kasvoilleen maahan, ja myös kaikki Juudan ja Jerusalemin asukkaat heittäytyivät maahan rukoilemaan Herraa.

2. Aik. 20:20 

Varhain seuraavana aamuna he lähtivät kulkemaan kohti Tekoan autiomaata. Kun he olivat lähdössä, Josafat astui esiin ja sanoi: "Kuulkaa minua, Juudan kansa ja Jerusalemin asukkaat! Luottakaa Herraan, Jumalaanne, niin kukaan ei teitä voita. Luottakaa hänen profeettojensa sanaan, niin teidän käy hyvin." [Jes. 7:9]

2. Aik. 20:22 

Samalla hetkellä, kun laulajat alkoivat riemuhuudoin ylistää Herraa, lähetti Herra väijyksissä olleen joukon Juudaan hyökkäävien ammonilaisten, moabilaisten ja Seirin vuoriston miesten sekaan. Kaikki nämä lyötiin,

2. Aik. 20:24 

Kun Juudan sotajoukko tuli paikkaan, josta näkyi autiomaahan, ja aikoi käydä päin vihollisten joukkoa, siellä oli vain kaatuneiden ruumiita. Yksikään ei ollut jäänyt henkiin.

2. Aik. 20:27 

Juudan ja Jerusalemin miehet palasivat Josafatin johtamina Jerusalemiin iloiten ja riemuiten, koska Herra oli lyönyt heidän vihollisensa.

2. Aik. 20:31 

Tullessaan Juudan kuninkaaksi Josafat oli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä oli Asuba, Silhin tytär. 2. 20:31-37:[ 1. Kun. 22:41-49]

2. Aik. 20:35 

Myöhemmin Juudan kuningas Josafat liittoutui Israelin kuninkaan Ahasjan kanssa, vaikka tämä eli jumalattomasti.

2. Aik. 21:3 

Heidän isänsä oli antanut heille paljon lahjoja, hopeaa, kultaa ja muita kalleuksia, sekä linnoitettuja kaupunkeja Juudan alueelta. Mutta kuninkuuden hän antoi Joramille, koska tämä oli esikoinen.

2. Aik. 21:8 

Joramin aikana Edom nousi kapinaan, irrottautui Juudan alaisuudesta ja valitsi itselleen oman kuninkaan.

2. Aik. 21:10 

Edom pääsi kuitenkin Juudan vallan alaisuudesta ja on pysynyt siitä erillään tähän päivään saakka. Samaan aikaan myös Libna irrottautui Juudasta, koska Joram oli hylännyt isiensä Jumalan.

2. Aik. 21:11 

Joram rakensi kukkulapyhäköitä Juudan vuoristoon ja houkutteli Jerusalemin asukkaat harjoittamaan epäjumalanpalvelusta, ja hän sai koko Juudan luopumaan Herrasta.

2. Aik. 21:12 

Joram sai profeetta Elialta tällaisen kirjeen: "Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: 'Sinä et ole vaeltanut isäsi Josafatin ja Juudan kuninkaan Asan teitä,

2. Aik. 21:13 

vaan olet kulkenut Israelin kuninkaiden teitä ja houkutellut Juudan kansan ja Jerusalemin asukkaat harjoittamaan epäjumalanpalvelusta Ahabin suvun tavoin. Sinä olet surmannut isäsi perheen, omat veljesi, jotka olivat parempia kuin sinä.

2. Aik. 21:17 

He hyökkäsivät Juudaan, tunkeutuivat syvälle maahan ja ottivat kuningasperheen omaisuudesta saaliikseen kaiken minkä käsiinsä saivat. He veivät mukanaan myös kuninkaan lapset ja vaimot, niin ettei hänelle jäänyt kuin Joahas, nuorin poika.

2. Aik. 22:1 

Jerusalemin asukkaat huusivat Joramin jälkeen kuninkaaksi hänen nuorimman poikansa Ahasjan*, sillä rosvojoukko, joka oli hyökännyt maahan yhdessä arabialaisten kanssa, oli tappanut kaikki hänen vanhemmat poikansa. Näin Joramin poika Ahasja tuli Juudan kuninkaaksi. [Ahasja on nimen Joahas (21:17)rinnakkaismuoto.] [ 2. Aik. 21:17]

2. Aik. 22:6 

Kuningas Joram palasi Jisreeliin toipumaan haavoistaan, joita syyrialaiset olivat häneen Ramotin luona lyöneet hänen taistellessaan Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. Juudan kuningas Ahasja, Joramin poika, tuli Jisreeliin katsomaan Ahabin poikaa Joramia, kun tämä makasi haavoittuneena.

2. Aik. 22:8 

Kun Jehu oli toteuttamassa Ahabin suvun saamaa tuomiota, hän kohtasi myös Juudan ruhtinaat ja Ahasjan sukulaiset, jotka olivat tämän seurueessa, ja tappoi heidätkin. [2. Kun. 10:12-14]

2. Aik. 22:10 

Kun Ahasjan äiti Atalja sai tietää poikansa kuolleen, hän päätti hävittää koko Juudan kuningassuvun. 2. 22:10-12:[ 2. Kun. 11:1-3]

2. Aik. 23:2 

Nämä kiersivät ympäri Juudaa ja kokosivat Jerusalemiin leeviläiset kaikista Juudan kaupungeista sekä Israelin sukujen päämiehet.

2. Aik. 23:8 

Leeviläiset ja koko Juudan kansa tekivät niin kuin pappi Jojada oli käskenyt. Jokainen päällikkö kokosi miehensä, niin sapattina palveluvuoroon tulevat kuin vapaavuorolaisetkin, sillä pappi Jojada ei päästänyt näitä osastoja pois.

2. Aik. 24:5 

Hän kokosi papit ja leeviläiset ja sanoi heille: "Käykää kaikissa Juudan kaupungeissa ja kerätkää israelilaisilta rahaa Jumalanne temppelin vuotuisia korjauksia varten. Ja toimikaa nopeasti." Leeviläiset eivät kuitenkaan pitäneet kiirettä.

2. Aik. 24:6 

Silloin kuningas kutsui luokseen ylipappi Jojadan ja sanoi hänelle: "Miksi et ole pitänyt huolta siitä, että leeviläiset kokoaisivat Juudasta ja Jerusalemista veron, jonka Jumalan palvelija Mooses ja seurakunta ovat määränneet israelilaisten maksettavaksi pyhäkkötelttaa varten? [2. Moos. 35:5-9]

2. Aik. 24:9 

Juudassa ja Jerusalemissa kuulutettiin, että kaikkien oli tuotava Herralle vero, jonka Jumalan palvelija Mooses oli autiomaassa määrännyt israelilaisille. [2. Moos. 30:12-16]

2. Aik. 24:17 

Jojadan kuoleman jälkeen Juudan johtomiehet tulivat kuninkaan luo ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja kuningas myöntyi heidän pyyntöihinsä.

2. Aik. 24:18 

He hylkäsivät Herran temppelin, isiensä Jumalan asuinsijan, ja alkoivat palvella asera-paaluja ja epäjumalankuvia. Kansan luopumuksen vuoksi Jumala vihastui Juudaan ja Jerusalemiin.

2. Aik. 24:23 

Vuoden vaihteessa lähti Syyrian sotajoukko Joasia vastaan. Se tunkeutui Juudaan ja Jerusalemiin ja surmasi kaikki kansan johtomiehet, ja kaikki saalis lähetettiin Syyrian kuninkaalle Damaskokseen. 2. 24:23-27:[ 2. Kun. 12:18-22]

2. Aik. 25:5 

Amasja kutsui koolle kaikki valtakuntansa miehet ja järjesti heidät, sekä Juudan että Benjaminin heimoon kuuluvat, suvuittain tuhannen- ja sadanpäälliköiden johtamiin osastoihin. Sitten hän toimitti kaikkien kaksikymmenvuotiaiden ja sitä vanhempien katselmuksen. Heidän lukumääräkseen tuli kolmesataatuhatta sotakuntoista miestä, kullakin aseistuksena keihäs ja kilpi. [4. Moos. 1:3]

2. Aik. 25:10 

Silloin Amasja otti erilleen Efraimin alueelta tulleen joukon ja käski sen lähteä takaisin. Miehet suuttuivat Juudan miehille ja palasivat takaisin vihan vimmassa.

2. Aik. 25:12 

Toiset kymmenentuhatta edomilaista Juudan miehet ottivat vangiksi, ja heidät vietiin kallionjyrkänteelle ja syöstiin sieltä alas, niin että he murskaantuivat.

2. Aik. 25:13 

Mutta ne joukot, jotka Amasja oli lähettänyt pois ennen sotaretkelle lähtöä, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin Samariasta Bet-Horoniin asti, tappoivat kolmetuhatta miestä ja ryöstivät paljon saalista.

2. Aik. 25:17 

Kysyttyään neuvonantajiensa mieltä kuningas Amasja lähetti Israelin kuninkaalle Joasille, Joahasin pojalle, Jehun pojanpojalle, sanan: "Tule, meidän on selvitettävä välimme." 2. 25:17-24:[ 2. Kun. 14:8-14]

2. Aik. 25:18 

Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: "Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.' Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa.

2. Aik. 25:19 

Sinä olet voittanut edomilaiset, ja tämä kunnia on ylpistänyt sinut. Pysy kuitenkin aloillasi! Pitääkö sinun ehdoin tahdoin etsiä onnettomuutta, syöstä itsesi ja samalla koko Juuda turmioon?"

2. Aik. 25:21 

Joas, Israelin kuningas, hyökkäsi maahan. Hän ja Juudan kuningas Amasja kävivät taisteluun Bet-Semesissä, joka oli Juudan aluetta.

2. Aik. 25:22 

Juuda jäi Israelia vastaan taistellessaan tappiolle, ja sen sotilaat hajaantuivat ja pakenivat kukin kotiinsa.
Sivu: < 1 2 3 4 5 6 7 8>