Löytyi 76 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.
Mies yhtyi vaimoonsa Eevaan, ja Eeva tuli raskaaksi ja synnytti Kainin. Eeva sanoi: "Minä olen Herran avulla saanut poikalapsen."* [Nimi Kain muistuttaa heprean verbiä qana 'saada', 'hankkia'.] | |
ja hän siunasi Abramia sanoen: -- Siunatkoon Abramia Korkein Jumala, taivaan ja maan luoja. [1. Moos. 1:1+] | |
Silloin Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Korkeimman Jumalan, puoleen, joka on luonut taivaan ja maan, ja vannon: | |
Tämän vainion Abraham oli ostanut heettiläisiltä, ja sinne on haudattu Abraham ja hänen vaimonsa Saara. [1. Moos. 23:20] | |
Sen maapalstan, jolle hän siellä pystytti telttansa, hän osti sadalla kesitalla hopeaa Sikemiltä ja hänen veljiltään, Hamorin pojilta. [Joos. 24:32; Joh. 4:5; Ap. t. 7:16] | |
Joosef vietiin Egyptiin, ja egyptiläinen Potifar, faraon hoviherra ja henkivartijain päällikkö, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet. [1. Moos. 37:36] | |
Pitääkö meidän peltoinemme tuhoutua sinun edessäsi? Ota meidät ja meidän peltomme ja anna meille leipää, niin me tulemme faraon orjiksi, ja anna meille myös siemenviljaa. Näin me pysymme hengissä eivätkä pellot autioidu." | |
Niin Joosef osti koko Egyptin pellot faraolle, sillä kaikki egyptiläiset myivät hänelle peltonsa, kun nälkä oli käynyt heille ylivoimaiseksi. Näin koko maa tuli faraon omaksi. | |
Vain pappien peltoja hän ei ostanut, sillä papit saivat palkkansa faraolta ja pystyivät elämään häneltä saamillaan tuloilla. Siksi heidän ei tarvinnut myydä peltojaan. | |
Joosef sanoi kansalle: "Minä olen nyt ostanut teidät ja teidän peltonne faraolle. Tässä on teille siemenviljaa, kylväkää peltonne. | |
Makpelan vainiolla, Mamren lähistöllä Kanaaninmaassa. Sen vainion Abraham osti heettiläiseltä Efronilta sukuhaudaksi. | |
he veivät hänet Kanaaninmaahan ja hautasivat hänet Mamren lähistölle Makpelan vainion luolaan. Makpelan vainion Abraham oli ostanut sukuhautansa paikaksi heettiläiseltä Efronilta. [1. Moos. 23:20, 49:29,30; Ap. t. 7:16] | |
Pelko ja kauhu on langennut heidän ylleen, sinun kätesi voimasta he kivettyvät paikoilleen, kunnes sinun kansasi, Herra, on kulkenut ohi, kunnes kansa, jonka otit omaksesi, on kulkenut ohi. | |
Kun ostat heprealaisen orjan, hänen on oltava orjana kuusi vuotta. Seitsemäntenä vuotena hänet on päästettävä vapaaksi maksutta. [3. Moos. 25:41; Jer. 34:14] | |
Mutta papin omakseen ostama orja saa syödä niitä; samoin kaikki papin talossa syntyneet saavat syödä samaa ruokaa kuin pappi itse. | |
Jos myytte maata toisillenne tai ostatte sitä, älkää tavoitelko kohtuutonta hyötyä. | |
Maksakaa toisillenne sen mukaan, montako vuotta on seuraavaan riemuvuoteen, ja määrätkää myös myyntihinta jäljellä olevien satovuosien luvun mukaan. | |
Mutta jos hänen varansa eivät riitä maan lunastamiseen, hänen myymänsä maa jää ostajan haltuun seuraavaan riemuvuoteen saakka. Riemuvuotena ostajan on luovuttava maasta ja entinen omistaja saa perintömaan taas haltuunsa. | |
Ellei taloa lunasteta takaisin vuoden kuluessa myynnistä, se siirtyy pysyvästi ostajan ja hänen jälkeläistensä omaisuudeksi eikä sitä tarvitse luovuttaa takaisin edes riemuvuotena. | |
Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. | |
Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, | |
Lunastajan tulee laskea ostajan kanssa, montako vuotta riemuvuoteen oli siitä vuodesta, jolloin hän myi itsensä, ja hänen myyntihintansa jaetaan näiden vuosien luvulla; vuodet arvioidaan kuten päiväpalkkalaisen vuodet. | |
Riemuvuotena pelto palautuu sille, jolta se on ostettu ja jonka perintömaata se on. [3. Moos. 25:10] | |
Herra vie teidät laivoilla takaisin Egyptiin, vaikka minä sanoin, ettette koskaan enää palaa sinne. Siellä te kaupittelette itseänne vihollisillenne orjiksi ja orjattariksi, mutta kukaan ei teitä huoli." [5. Moos. 17:16] | |
Näinkö sinä palkitset Herran, sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa? Eikö hän ole sinun isäsi ja luojasi? Hän sinut teki ja rakensi. [Mal. 1:6] | |
Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, haudattiin Sikemiin. Hauta oli sillä maapalstalla, jonka Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla hopeaa ja joka kuului Joosefin jälkeläisten perintöosaan. [1. Moos. 33:19, 48:22, 50:25; 2. Moos. 13:19] | |
mutta köyhällä ei ollut kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti karitsaa, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa. Se söi hänen leipäänsä ja joi hänen kupistaan, se makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tytär. | |
Arauna kysyi: "Minkä vuoksi herrani ja kuninkaani tulee palvelijansa luo?" Daavid vastasi: "Ostamaan sinulta puimatannerta. Aion rakentaa siihen alttarin Herralle, jotta kansa vapautuisi vitsauksesta." | |
Mutta kuningas vastasi: "Ei, minä ostan sinulta kaiken täydestä hinnasta. Minä en uhraa Herralleni ja Jumalalleni ilmaiseksi saatuja polttouhreja." Daavid osti puimatantereen ja härät viidelläkymmenellä hopeasekelillä. | |
hän osti Semeriltä Samarian vuoren kahdella talentilla hopeaa. Hän rakensi vuorelle kaupungin ja antoi sille vuoren omistaneen Semerin mukaan nimeksi Samaria. | |
Rahoilla myös hankittiin puita ja hakattuja kiviä, joilla Herran temppelin halkeamia korjattiin, ja kaikkea muuta, mitä töissä tarvittiin. | |
Maksettakoon niistä puusepille, rakennusmiehille ja muurareille, ja niillä on myös hankittava puut ja hakatut kivet, joita temppelin korjauksessa tarvitaan. | |
Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua. | |
Sinä päivänä Herra jälleen kohottaa kätensä vapauttaakseen kansansa jäännöksen Assyriasta ja Egyptistä ja Patrosista ja Nubiasta ja Elamista ja Sinearista ja Hamatista, tuodakseen kansansa takaisin meren saarista ja kaukaisilta rannoilta. | |
Samalla tavoin käy papin kuin kansankin, niin isännän kuin orjankin, niin emännän kuin orjattaren, niin myyjän kuin ostajan, niin lainan antajan kuin sen saajan, niin velkojan kuin velallisenkin. | |
Etkä sinä ole liioin tuhlannut hopeaasi suitsutusruokoon, et juottanut minulle teurasuhriesi rasvaa. Mutta synneilläsi kyllä olet minua rasittanut, pahoilla teoillasi minua vaivannut. | |
Herra sanoi minulle: "Mene ostamaan itsellesi pellavavyö ja sido se vyötäisillesi. Varo kastelemasta sitä!" | |
Minä ostin vyön ja sidoin sen vyötäisilleni, kuten Herra oli käskenyt. | |
"Ota mukaasi vyö, jonka olet ostanut ja jota pidät vyötäisilläsi, ja mene Eufratvirralle. Kätke vyö siellä kallionkoloon." | |
Herra sanoi minulle: "Osta itsellesi saviruukku. Ota mukaasi muutamia kansan ja pappien vanhimpia | |
Sinun luoksesi tulee Hanamel, setäsi Sallumin poika. Hän sanoo: 'Aion myydä pellon, joka minulla on Anatotissa. Osta se, niin että se pysyy suvussa.' [3. Moos. 25:24; Ruut 4:4] | |
Ja todellakin, serkkuni Hanamel tuli luokseni päävartioon, kuten Herra oli puhunut. Hän sanoi minulle: 'Osta minulta pelto, joka on Anatotissa, Benjaminin alueella! Sinulla on siihen oikeus, lunasta se, että se säilyy suvussa.' "Minä käsitin, että juuri tästä Herra oli puhunut. | |
Ostin siis serkultani Hanamelilta tuon Anatotissa olevan pellon ja punnitsin hänelle maksuksi seitsemäntoista sekeliä hopeaa. | |
Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: 'Tulee aika, jolloin tässä maassa taas ostetaan taloja, peltoja ja viinitarhoja.' | |
Ja nyt sinä, Herra, minun Jumalani, sanot minulle: 'Osta pelto ja hanki todistajat', vaikka kaupunki on joutumaisillaan kaldealaisten käsiin." | |
Vielä tulee aika, jolloin tässä maassa ostetaan peltoja, vaikka te sanotte: 'Se maa on autio, siellä ei ole ihmisiä eikä eläimiä, se on joutunut kaldealaisten käsiin.' | |
Peltoja ostetaan hopealla, kauppakirjoja kirjoitetaan ja sinetöidään, todistajia hankitaan. Näin tehdään Benjaminin maassa ja Jerusalemin seuduilla, Juudan ja sen vuoriston kaupungeissa, läntisten kukkuloiden ja Negevin kaupungeissa. Minä käännän kansani kohtalon, sanoo Herra." | |
Se aika on tullut, se päivä on nyt! Älköön ostaja iloitko, älköön myyjä murehtiko. Kaikkea kohtaa Herran viha. | |
Se ojensi ikään kuin käden ja tarttui minua hiuksista, ja henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jerusalemiin näyssä, jonka Jumala antoi. Henki vei minut sisemmän esipihan pohjoisportille, sinne, missä on Herraa uhmaava patsas, se, joka on herättänyt hänen vihansa. [Hes. 3:12 | 2. Aik. 33:7,15] | |
Näin saamme varattomat valtaamme rahalla ja köyhät kenkäparin hinnalla. Ja akanatkin myymme jyvinä!" [Aam. 2:6] | |
joita niiden omistajat tappavat tuntematta syyllisyyttä. He myyvät niitä, ja jokainen sanoo: 'Jumalan kiitos, minä olen rikastunut!' Edes paimenet eivät sääli lampaita. [Ps. 44:23; Room. 8:36] | |
He sanovat: 'En ole profeetta, minä viljelen maata. Nuoruudestani lähtien olen tehnyt peltotöitä.' [Aam. 7:14] | |
Muista kansaasi, jonka kauan sitten itsellesi ostit, jonka lunastit omaksesi, muista Siionin vuorta, asuinsijaasi. | |
Hän toi heidät pyhälle asuinsijalleen, vuorelle, jonka hän oli ottanut omakseen. [2. Moos. 15:13,17] | |
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. [Ps. 119:73] | |
Viisaskin viisastuu, kun kuulee niitä, järkeväkin saa opastusta, | |
Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä unohda sitä, mitä sinulle sanon, älä käännä sille selkääsi. | |
Hanki viisautta, se on aarteista kallein, hanki ymmärrystä, sijoita kaikki varasi siihen. | |
"Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. [Job 38:4] | |
Joka torjuu moitteet, pilaa elämänsä, joka nuhteita kuulee, hankkii ymmärrystä. | |
Hanki viisautta, se on parempaa kuin kulta, hanki ymmärrystä, se on kalliimpaa kuin hopea. [Job 28:15-19+] | |
Mitä hyötyy tyhmyri rahoistaan? Viisautta hän ei ymmärrä ostaa. [Sananl. 19:10, 26:1] | |
Ymmärtäväinen tavoittelee tietoa, viisaan korva on aina sille avoin. | |
Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii. | |
"Huonoa, perin huonoa", sanoo ostaja, tekee kaupat ja hykertelee käsiään. | |
Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, oppia ja ymmärrystä. | |
Siksi ajattelin kertoa sinulle siitä ja tarjota sitä sinulle näiden täällä läsnä olevien sekä kaupungin vanhimpien kuullen. Lunasta se, jos haluat, mutta ellet halua, niin sano se minulle, sillä sinulla on lunastusoikeus, ja minä olen vuorossa vasta sinun jälkeesi." Mies sanoi: "Minä lunastan sen." | |
Boas jatkoi: "Samalla kun pelto siirtyy Noomilta sinun haltuusi, sinä joudut ottamaan hoiviisi myös moabilaisen Ruutin, Noomin pojan lesken, jotta vainajan perintömaa pysyisi hänen jälkeläistensä nimissä." [5. Moos. 25:5,6] | |
Sukulunastaja sanoi Boasille: "Osta sinä se itsellesi", ja riisui toisen sandaalinsa. | |
Silloin Boas sanoi vanhimmille ja koko muulle väelle: "Te olette tänään sen todistajina, että minä lunastan Noomilta kaiken Elimelekille, Kiljonille ja Mahlonille kuuluneen omaisuuden. | |
Lisäksi otan omakseni moabilaisen Ruutin, Mahlonin lesken, jotta vainajan nimi säilyisi hänen perintömaallaan eikä katoaisi hänen sukukunnastaan ja kotikaupungistaan. Te olette tänään sen todistajina." | |
Minä hankin orjia ja orjattaria, ja heitä syntyi myös talossani; minulla oli karjaa, raavaita, lampaita ja vuohia, enemmän kuin kenelläkään, joka oli hallinnut Jerusalemissa ennen minua. | |
ja sanoin: "Me olemme tehneet voitavamme ostaaksemme vapaaksi heimoveljemme, jotka oli myyty vieraiden kansojen orjiksi. Mutta te myytte jopa omat veljenne. Ajatteletteko, että me lunastamme heidätkin?" He olivat vaiti eivätkä osanneet sanoa mitään. | |
Olin myös tarmokkaasti mukana rakentamassa muuria, ja samoin kaikki palvelijani olivat siellä työssä. Maata me emme ostaneet itsellemme. [Neh. 4:17] | |
Mutta kuningas Daavid sanoi: "Ei, minä ostan kaiken täydestä hinnasta. En voi antaa Herralle sellaista, mikä on sinun omaasi, en voi uhrata ilmaista uhria." | |
sekä käsityöläisille ja rakentajille. Rahoilla hankittiin myös hakattuja kiviä ja puutavaraa niiden rakennusten korjaamiseksi, jotka olivat päässeet rappeutumaan Juudan kuninkaiden aikana. [2. Aik. 24:7] |