Sananlaskut 14 |
Sananlaskut 13
Herran pelko on vankka varustus | ||
|
1 Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu. [Sananl. 12:4] |
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa. |
1 Every wise woman hath builded her house, And the foolish with her hands breaketh it down. |
|
2 Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään. |
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen. |
2 Whoso is walking in his uprightness is fearing Jehovah, And the perverted in his ways is despising Him. |
|
3 Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa. |
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa. |
3 In the mouth of a fool is a rod of pride, And the lips of the wise preserve them. |
|
4 Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon. |
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta. |
4 Without oxen a stall is clean, And great is the increase by the power of the ox. |
|
5 Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä. 14:5,25:[ 2. Moos. 20:16, 23:1; Sananl. 6:19, 12:17] |
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita. |
5 A faithful witness lieth not, And a false witness breatheth out lies. |
|
6 Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa. |
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada. |
6 A scorner hath sought wisdom, and it is not, And knowledge to the intelligent is easy. |
|
7 Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä. |
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia. |
7 Go from before a foolish man, Or thou hast not known the lips of knowledge. |
|
8 Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä. |
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos. |
8 The wisdom of the prudent is to understand his way, And the folly of fools is deceit. |
|
9 Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia. |
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio. |
9 Fools mock at a guilt-offering, And among the upright--a pleasing thing. |
|
10 Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa. |
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua. |
10 The heart knoweth its own bitterness, And with its joy a stranger doth not intermeddle. |
|
11 Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää. |
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa. |
11 The house of the wicked is destroyed, And the tent of the upright flourisheth. |
|
12 Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie. |
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie. |
12 There is a way--right before a man, And its latter end are ways of death. |
|
13 Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää. |
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe. |
13 Even in laughter is the heart pained, And the latter end of joy is affliction. |
|
14 Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan. |
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies. |
14 From his ways is the backslider in heart filled, And a good man--from his fruits. |
|
15 Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee. |
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin. |
15 The simple giveth credence to everything, And the prudent attendeth to his step. |
|
16 Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma. |
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton. |
16 The wise is fearing and turning from evil, And a fool is transgressing and is confident. |
|
17 Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan. |
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi. |
17 Whoso is short of temper doth folly, And a man of wicked devices is hated. |
|
18 Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele. |
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa. |
18 The simple have inherited folly, And the prudent are crowned with knowledge. |
|
19 Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla. |
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla. |
19 The evil have bowed down before the good, And the wicked at the gates of the righteous. |
|
20 Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä. [Sananl. 19:4] |
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet. |
20 Even of his neighbour is the poor hated, And those loving the rich are many. |
|
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii. |
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa! |
21 Whoso is despising his neighbour sinneth, Whoso is favouring the humble, O his happiness. |
|
22 Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta. |
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää! |
22 Do not they err who are devising evil? And kindness and truth are to those devising good, |
|
23 Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa. |
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa. |
23 In all labour there is advantage, And a thing of the lips is only to want. |
|
24 Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys. |
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää. |
24 The crown of the wise is their wealth, The folly of fools is folly. |
|
25 Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan. |
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä. |
25 A true witness is delivering souls, And a deceitful one breatheth out lies. |
|
26 Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan. |
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin. |
26 In the fear of Jehovah is strong confidence, And to His sons there is a refuge. |
|
27 Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen. |
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi. |
27 The fear of Jehovah is a fountain of life, To turn aside from snares of death. |
|
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho. |
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio. |
28 In the multitude of a people is the honour of a king, And in lack of people the ruin of a prince. |
|
29 Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu. |
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus. |
29 Whoso is slow to anger is of great understanding, And whoso is short in temper is exalting folly. |
|
30 Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti. |
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa. |
30 A healed heart is life to the flesh, And rottenness to the bones is envy. |
|
31 Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää. |
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa. |
31 An oppressor of the poor reproacheth his Maker, And whoso is honouring Him Is favouring the needy. |
|
32 Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva. |
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan. |
32 In his wickedness is the wicked driven away, And trustful in his death is the righteous. |
|
33 Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa. |
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee. |
33 In the heart of the intelligent wisdom doth rest. And in the midst of fools it is known. |
|
34 Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä. |
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. |
34 Righteousness exalteth a nation, And the goodliness of peoples is a sin-offering. |
|
35 Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa. |
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa. |
35 The favour of a king is to a wise servant, And an object of his wrath is one causing shame! |