Ruut 3 |
Ruut 2
Ruut menee Boasin luo puimatantereelle | ||
|
1 Noomi, Ruutin anoppi, sanoi: "Tyttäreni, minä tahtoisin hankkia sinulle oman kodin, jotta elämäsi olisi turvattua. |
1 Niin Noomi, hänen anoppinsa, sanoi hänelle: "Tyttäreni, minäpä hankin sinulle turvapaikan, että sinun kävisi hyvin. |
1 And Naomi her mother-in-law saith to her, `My daughter, do not I seek for thee rest, that it may be well with thee? |
|
2 Onhan meillä sukulaisemme Boas, jonka palvelijattarien kanssa sinä olet ollut pellolla. Tänä iltana hän viskaa ja puhdistaa ohria puimatantereellaan. |
2 Onhan Booas, jonka palvelijattarien kanssa olit, sukulaisemme; katso, hän viskaa tänä yönä ohria puimatantereella. |
2 and now, is not Boaz of our acquaintance, with whose young women thou hast been? lo, he is winnowing the threshing-floor of barley to-night, |
|
3 Peseydy, voitele itsesi tuoksuöljyllä, ota päällysviittasi ja mene puimatantereelle. Pidä kuitenkin varasi, ettei Boas näe sinua, ennen kuin on syönyt ja juonut. |
3 Niin peseydy nyt ja voitele itsesi ja pukeudu ja mene puimatantereelle; mutta älä näyttäydy hänelle, ennenkuin hän on syönyt ja juonut. |
3 and thou hast bathed, and anointed thyself, and put thy garments upon thee, and gone down to the threshing-floor; let not thyself be known to the man till he complete to eat and to drink; |
|
4 Katso, minne hän nukkumaan mennessään asettuu, mene sitten hänen luokseen, nosta hänen peitettään jalkopäästä ja käy siihen makuulle. Hän sanoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä." |
4 Kun hän panee maata, niin katso, mihin paikkaan hän panee maata, ja mene ja nosta peitettä hänen jalkojensa kohdalta ja pane siihen maata; hän sanoo sitten sinulle, mitä sinun on tehtävä." |
4 and it cometh to pass when he lieth down, that thou hast known the place where he lieth down, and hast gone in, and uncovered his feet, and lain down, --and he doth declare to thee that which thou dost do.' |
|
5 Ruut lupasi Noomille noudattaa tarkoin hänen neuvojaan. |
5 Ruut vastasi hänelle: "Minä teen kaiken, mitä sanot". |
5 And she saith unto her, `All that thou sayest--I do.' |
|
6 Ruut meni puimatantereelle ja teki niin kuin hänen anoppinsa oli sanonut. |
6 Niin hän meni alas puimatantereelle ja teki aivan niin, kuin hänen anoppinsa oli häntä käskenyt. |
6 And she goeth down to the threshing-floor, and doth according to all that her mother-in-law commanded her |
|
7 Kun Boas oli syönyt ja juonut, hän kävi hyvillä mielin viljakasan viereen nukkumaan. Ruut hiipi sinne, kohotti Boasin peitettä jalkopäästä ja kävi siihen makuulle. |
7 Ja kun Booas oli syönyt ja juonut, tuli hänen sydämensä iloiseksi, ja hän meni maata viljakasan ääreen. Ja Ruut tuli hiljaa ja nosti peitettä hänen jalkojensa kohdalta ja pani siihen maata. |
7 And Boaz eateth and drinketh, and his heart is glad; and he goeth in to lie down at the end of the heap; and she cometh in gently, and uncovereth his feet, and lieth down. |
|
8 Puolenyön aikoihin Boas hätkähti hereille, hapuili ympärilleen ja huomasi, että hänen jalkopäässään makasi nainen. |
8 Puoliyön aikana mies säikähti ja kumartui eteenpäin; ja katso, nainen makasi hänen jalkapohjissaan. |
8 And it cometh to pass, at the middle of the night, that the man trembleth, and turneth himself, and lo, a woman is lying at his feet. |
|
9 Hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Ruut vastasi: "Olen Ruut, sinun palvelijattaresi. Ota minut suojaasi, olethan perheemme lunastaja." [Hes. 16:8] |
9 Ja hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Hän vastasi: "Minä olen Ruut, palvelijattaresi. Levitä liepeesi palvelijattaresi yli, sillä sinä olet minun sukulunastajani." |
9 And he saith, `Who art thou?' and she saith, `I am Ruth thy handmaid, and thou hast spread thy skirt over thy handmaid, for thou art a redeemer.' |
|
10 Boas sanoi: "Herra sinua siunatkoon, tyttäreni! Koska et ole juossut nuorten miesten perässä, et köyhien etkä rikkaiden, olet osoittanut vielä suurempaa uskollisuutta sukuasi kohtaan kuin silloin, kun lähdit anoppisi mukaan. |
10 Hän sanoi: "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni! Sinä olet osoittanut sukurakkauttasi nyt viimeksi vielä kauniimmin kuin aikaisemmin, kun et ole kulkenut nuorten miesten jäljessä, et köyhien etkä rikkaitten. |
10 And he saith, `Blessed art thou of Jehovah, my daughter; thou hast dealt more kindly at the latter end than at the beginning--not to go after the young men, either poor or rich. |
|
11 Älä ole huolissasi, tyttäreni. Minä teen kaiken mitä pyydät, sillä kaikki tässä kaupungissa tietävät, että olet kunnon nainen. |
11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää; kaiken, mitä sanot, teen minä sinulle. Sillä minun kansani portissa jokainen tietää sinut kunnialliseksi naiseksi. |
11 And now, my daughter, fear not, all that thou sayest I do to thee, for all the gate of my people doth know that thou art a virtuous woman. |
|
12 Minä olen kyllä sinun sukulunastajasi, mutta on toinenkin lunastaja, joka on sinulle vielä läheisempää sukua. |
12 Totta on, että minä olen sinun sukulunastajasi, mutta on vielä toinen sukulunastaja, joka on läheisempi kuin minä. |
12 And now, surely, true, that I am a redeemer, but also there is a redeemer nearer than I. |
|
13 Jää tänne täksi yöksi, ja jos se toinen mies huomenna lunastaa sinut, niin lunastakoon, mutta ellei hän halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, niin totta kuin Herra elää! Lepää siinä aamuun asti." |
13 Jää tähän yöksi; jos hän huomenna lunastaa sinut, niin hyvä; lunastakoon. Mutta jollei hän halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, niin totta kuin Herra elää. Lepää siinä aamuun asti." |
13 Lodge to night, and it hath been in the morning, if he doth redeem thee, well: he redeemeth; and if he delight not to redeem thee, then I have redeemed thee--I; Jehovah liveth! lie down till the morning.' |
|
14 Niin Ruut makasi Boasin jalkopäässä aamuun asti, mutta hän nousi jo hämärissä, ennen kuin ihmiset saattoivat tuntea toisensa. Boas ajatteli: "Toivottavasti kukaan ei saa tietää, että tämä nainen kävi puimatantereella." |
14 Niin hän lepäsi hänen jalkapohjissaan aamuun asti, mutta nousi, ennenkuin kukaan vielä voi tuntea toisensa. Ja Booas ajatteli: "Älköön tulko tunnetuksi, että tuo nainen on tullut tänne puimatantereelle". |
14 And she lieth down at his feet till the morning, and riseth before one doth discern another; and he saith, `Let it not be known that the woman hath come into the floor.' |
|
15 Ruutille hän sanoi: "Anna tänne hartialiinasi ja pidä siitä kiinni." Ruut piteli liinaa, ja Boas mittasi siihen kuusi mitallista ohria ja nosti sen hänen kannettavakseen. Sitten Ruut lähti kaupunkiin. |
15 Ja hän sanoi: "Anna tänne vaippa, joka on ylläsi, ja pidä sitä". Ja Ruut piti sitä. Silloin hän mittasi siihen kuusi mittaa ohria ja pani ne hänen selkäänsä. Ja hän meni kaupunkiin. |
15 And he saith, `Give the covering which is on thee, and keep hold on it;' and she keepeth hold on it, and he measureth six measures of barley, and layeth it on her; and he goeth into the city. |
|
16 Kun Ruut tuli anoppinsa luo, tämä kysyi: "Miten sinun kävi, tyttäreni?" Ruut kertoi kaiken, mitä mies oli hänelle sanonut, |
16 Ja Ruut tuli anoppinsa luo, joka sanoi: "Kuinka kävi, tyttäreni?" Niin hän kertoi hänelle kaikki, mitä mies oli hänelle tehnyt; |
16 And she cometh in unto her mother-in-law, and she saith, `Who art thou, my daughter?' and she declareth to her all that the man hath done to her. |
|
17 ja lisäsi: "Hän sanoi, ettei minun sovi mennä anoppini luo tyhjin käsin, ja antoi minulle nämä kuusi mittaa ohria." |
17 ja hän sanoi: "Nämä kuusi mittaa ohria hän antoi minulle, sanoen: 'Et saa mennä tyhjin käsin anoppisi luo'". |
17 And she saith, `These six measures of barley he hath given to me, for he said, Thou dost not go in empty unto thy mother-in-law.' |
|
18 Silloin Noomi sanoi: "Odota rauhassa, tyttäreni, kunnes saat tietää, miten asia ratkeaa. Se mies ei hellitä, vaan vie asiansa päätökseen vielä tänä päivänä." |
18 Silloin Noomi sanoi: "Pysy alallasi, tyttäreni, kunnes saat tietää, kuinka asia päättyy; sillä mies ei suo itselleen lepoa, ennenkuin hän tänä päivänä saattaa asian päätökseen". |
18 And she saith, `Sit still, my daughter, till thou dost know how the matter falleth, for the man doth not rest except he hath completed the matter to-day.' |