Jeremia 17 |
Jeremia 16
Juudan synti ja rangaistus | ||
|
1 "Juudan asukkaiden synti on kirjoitettu rautapiirtimellä, kaiverrettu timanttikärjellä heidän sydämensä tauluun ja heidän alttariensa sarviin. |
1 "Juudan synti on kirjoitettu rautapiirtimellä, timanttikärjellä, kaiverrettu heidän sydämensä tauluun ja teidän alttarienne sarviin, |
1 The sin of Judah is written with a pen of iron, With the point of a diamond, Graven on the tablet of their heart, And on the horns of your altars, |
|
2 Niin heidän lapsensakin muistavat nämä alttarit ja asera-paalut, joita on vihreiden puiden katveessa, korkeilla kukkuloilla [2. Moos. 34:13+] |
2 ja niin heidän lapsensa muistavat alttarinsa ja asera-karsikkonsa viheriäin puitten vieressä, korkeilla kukkuloilla. |
2 As their sons remember their altars and their shrines, By the green tree, by the high hills. |
|
3 ja asumattomilla vuorilla. Minä annan ryöstäjien käsiin kaikki sinun tavarasi ja aarteesi, myös uhrikukkulasi. Tämä on rangaistus synneistä, joita olet tehnyt kaikkialla tässä maassa. 17:3,4:[ Jer. 15:13,14] |
3 Oman vuoreni, joka on kedolla, niin myös sinun tavarasi, kaikki sinun aarteesi ja sinun uhrikukkulasi minä annan ryöstettäviksi synnin tähden kaikkia rajojasi myöten. |
3 O My mountain in the field--thy strength, All thy treasures--for a prey I give, Thy high places for sin in all thy borders. |
|
4 Sinun täytyy luopua perinnöstäsi, jonka annoin sinulle, ja minä vien sinut vihollistesi orjaksi maahan, jota et tunne. Sinä olet sytyttänyt vihani tulen, sen liekki palaa sammumatta." [5. Moos. 32:22; Jes. 65:5] |
4 Sinun on luovuttava perintöosastasi, jonka minä olen sinulle antanut; ja minä saatan sinut vihollistesi orjuuteen maassa, jota sinä et tunne. Sillä te olette sytyttäneet minun vihani tulen; se on palava iankaikkisesti. |
4 And thou hast let go--even through thyself, Of thine inheritance that I gave to thee, And I have caused thee to serve thine enemies, In a land that thou hast not known, For a fire ye have kindled in Mine anger, Unto the age it doth burn. |
Kirous ja siunaus | ||
|
5 Näin sanoo Herra: -- Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin, katoavaisten ihmisten voimaan, mies, jonka sydän luopuu Herrasta! [2. Aik. 32:8] |
5 Näin sanoo Herra: Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta. |
5 Thus said Jehovah: Cursed is the man who doth trust in man, And hath made flesh his arm, And from Jehovah whose heart turneth. |
|
6 Hän on kuin piikkipensas, joka yksin kituu aavikolla, kasvaa kivierämaassa, suolaisella kamaralla, missä kukaan ei asu. |
6 Hän jää alastomaksi arolle eikä näe mitään onnea tulevan; hän asuu poudan polttamissa paikoissa erämaassa, asumattomassa suolamaassa. |
6 And he hath been as a naked thing in a desert, And doth not see when good cometh, And hath inhabited parched places in a wilderness, A salt land, and not inhabited. |
|
7 Siunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja panee turvansa häneen! [Ps. 2:12; Sananl. 16:20; Jes. 30:18] |
7 Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on. |
7 Blessed is the man who trusteth in Jehovah, And whose confidence hath been Jehovah. |
|
8 Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy, vaan sen lehvä on vihanta, ei poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä. |
8 And hath been as a tree planted by waters, And by a rivulet he sendeth forth his roots, And he doth not see when heat cometh, And his leaf hath been green, And in a year of dearth he is not sorrowful, Nor doth he cease from making fruit. | |
|
9 Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa! Kuka sen tuntee? |
9 Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea? |
9 Crooked is the heart above all things, And it is incurable--who doth know it? |
|
10 Minä, Herra, tutkin sydämet, tiedän salaisimmatkin ajatukset. Minä annan kullekin sen mukaan, miten hän elää ja millaisia ovat hänen tekojensa hedelmät. [1. Sam. 16:7] |
10 Minä, Herra, tutkin sydämen, koettelen munaskuut, ja annan jokaiselle hänen vaelluksensa mukaan, hänen töittensä hedelmän mukaan. |
10 I Jehovah do search the heart, try the reins, Even to give to each according to his way, According to the fruit of his doings. |
|
11 Joka vääryydellä hankkii omaisuutta, on kuin peltopyy, joka hautoo vieraan linnun munia. Jo voimiensa päivinä hän menettää kaiken, ja lopulta hän on pelkkä narri. |
11 Peltokana, joka hautoo, mitä ei ole muninut, on se, joka hankkii rikkautta vääryydellä; päiviensä puolivälissä hänen täytyy se jättää, ja hänen loppunsa on houkan loppu." |
11 A partridge hatching, and not bringing forth, Is one making wealth, and not by right, In the midst of his days he doth forsake it, And in his latter end--he is a fool. |
|
12 -- Kunnian valtaistuin, korkealle korotettu alusta asti, on meidän pyhäkkömme paikka. |
12 Kunnian valtaistuin, korkea ikiajoista, meidän pyhäkkömme paikka! |
12 A throne of honour on high from the beginning, The place of our sanctuary, |
|
13 Herra, sinä olet Israelin toivo! Kaikki, jotka hylkäävät sinut, saavat onnettoman lopun, jotka luopuvat sinusta, häviävät kuin tomuun kirjoitetut nimet. Sillä he ovat hylänneet Herran, elävän veden lähteen. [Jer. 2:13] |
13 Israelin toivo, sinä Herra! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään. "Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun. Sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen, Herran." |
13 The hope of Israel is Jehovah, All forsaking Thee are ashamed, And `My apostates' in the earth are written, For they have forsaken Jehovah, A fountain of living waters. |
|
14 Paranna sinä minut, Herra, niin minä paranen. Auta minua, niin minä saan avun. Sinua yksin minä ylistän! [5. Moos. 10:21] |
14 Paranna minut, Herra, niin minä parannun, auta minua, niin olen autettu. Sillä sinä olet minun ylistykseni. |
14 Heal me, O Jehovah, and I am healed, Save me, and I am saved, for my praise art Thou. |
|
15 Ihmiset kysyvät minulta ilkkuen: "Miksei Herran sana käy toteen? Missä se tuho viipyy?" [Jes. 5:19; Hes. 12:22; 2. Piet. 3:4] |
15 Katso, he sanovat minulle: "Missä on Herran sana? Toteutukoon se!" |
15 Lo, they are saying unto me: `Where is the word of Jehovah? pray, let it come.' |
|
16 Sinä, Herra, tiedät, etten ole pakoillut paimenen tehtävää, jonka minulle annoit. En minä ole toivonut tuhon päivää. Sinä tiedät kyllä kaiken, mitä olen julistanut. |
16 Mutta minä en ole vetäytynyt pois olemasta paimenena, sinua seuraamasta, enkä toivonut turmion päivää; sinä tiedät sen. Mitä minun huuliltani on lähtenyt, se on sinun kasvojesi edessä. |
16 And I hastened not from feeding after Thee, And the desperate day I have not desired, Thou--Thou hast known, The produce of my lips, before Thy face it hath been, |
|
17 Älä täytä minua kauhulla! Sinä olet ainoa turvani, kun onnettomuuden päivä tulee. |
17 Älä tule minulle peljätykseksi, sinä, minun turvani onnettomuuden päivänä. |
17 Be not Thou to me for a terror, My hope art Thou in a day of evil. |
|
18 Joutukoot häpeään ne, jotka minua vainoavat, mutta älä anna minun häpeään tulla; peljästykööt he, mutta älä anna minun peljästyä. Tuota heille onnettomuuden päivä ja tuhoa heidät kaksinkertaisella tuholla. |
18 Let my pursuers be ashamed, and let not me be ashamed--me! Let them be affrighted, and let not me be affrighted--me! Bring in on them a day of evil, And a second time with destruction destroy them. | |
Pyhittäkää sapatti! | ||
|
19 Herra sanoi minulle: "Mene seisomaan Kansanportille, jonka kautta Juudan kuninkaat kulkevat, ja käy kaikilla muillakin Jerusalemin porteilla. |
19 Näin sanoi Herra minulle: "Mene ja seiso Kansanportissa, josta Juudan kuninkaat tulevat ja josta he menevät, ja kaikissa Jerusalemin porteissa. |
19 Thus said Jehovah unto me: `Go, and thou hast stood in the gate of the sons of the people, by which kings of Judah come in, and by which they go out, and in all gates of Jerusalem, |
|
20 Sano näin: Kuulkaa, mitä Herra sanoo teille, te Juudan kuninkaat ja Juudan ja Jerusalemin asukkaat, jotka kuljette näistä porteista! [Jer. 22:2] |
20 Ja sano heille: Kuulkaa Herran sana, te Juudan kuninkaat ja koko Juuda ja kaikki Jerusalemin asukkaat, jotka tulette näistä porteista. |
20 and thou hast said unto them: Hear a word of Jehovah, ye kings of Judah, and all Judah, and all inhabitants of Jerusalem, who are coming in by these gates, |
|
21 Herra puhuu näin: Jos tahdotte elää, pitäkää huoli siitä, ettette kanna sapattina mitään kantamusta ettekä tuo mitään sisään Jerusalemin porteista! [Neh. 13:19] |
21 Näin sanoo Herra: Ottakaa itsestänne tarkka vaari, älkää sapatinpäivänä mitään kantamusta kantako älkääkä mitään tuoko Jerusalemin porteista. |
21 Thus said Jehovah, Take ye heed to yourselves, And ye bear not a burden on the day of rest, Nor have ye brought it in by the gates of Jerusalem. |
|
22 Älkää viekö sapatinpäivänä mitään ulos taloistanne älkääkä tehkö mitään työtä. Pyhittäkää sapatti, niin kuin minä käskin teidän isienne tehdä. [2. Moos. 20:8+] |
22 Älkää viekö sapatinpäivänä mitään kantamusta taloistanne älkääkä tehkö mitään työtä, vaan pyhittäkää sapatinpäivä, niinkuin minä käskin teidän isienne tehdä. |
22 Nor do ye take out a burden from your houses on the day of rest, Yea, any work ye do not do, And ye have sanctified the day of rest, As I have commanded your fathers. |
|
23 Mutta isänne eivät kuunnelleet minua, eivät ottaneet kuuleviin korviinsa, mitä minä sanoin. He olivat uppiniskaisia, eivät totelleet minua eivätkä ottaneet mitään opikseen. |
23 Mutta he eivät kuulleet, eivät korvaansa kallistaneet, vaan olivat niskureita, niin etteivät kuulleet eivätkä ottaneet kuritusta varteen. |
23 And they have not hearkened nor inclined their ear, And they stiffen their neck not to hear, And not to receive instruction. |
|
24 "Jos te nyt kuulette minua, sanoo Herra -- jos ette tuo sapatinpäivänä mitään kantamusta sisään tämän kaupungin porteista ettekä tee mitään työtä, vaan pyhitätte sapatin -- |
24 Jos kuulette minua, sanoo Herra, niin ettette tuo mitään kantamusta tämän kaupungin porteista sapatinpäivänä, vaan pyhitätte sapatinpäivän, niin ettette silloin tee mitään työtä, |
24 And it hath been, if ye certainly hearken unto Me, An affirmation of Jehovah, So as not to bring in a burden By the gates of this city on the day of rest, And to sanctify the day of rest, So as not to do in it any work-- |
|
25 niin näistä porteista kulkee hoviväkensä kanssa kuninkaita, jotka ajavat vaunuilla ja hevosilla ja jotka istuvat Daavidin valtaistuimella. Myös Juudan ja Jerusalemin asukkaat tulevat, ja tämä kaupunki on aina oleva asuttu. [Jer. 22:4] |
25 niin tulee tämän kaupungin porteista sisälle, ajaen vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita ja ruhtinaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulevat he ja heidän ruhtinaansa, Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, ja tämä kaupunki on oleva asuttu iankaikkisesti. |
25 Then entered by the gates of this city have kings and princes, Sitting on the throne of David, Riding in a chariot, and on horses, They, and their princes, the man of Judah, And inhabitants of Jerusalem, And this city hath remained to the age. |
|
26 He tulevat Juudan kaupungeista ja Jerusalemin ympäristöstä, Benjaminin maasta, läntisiltä kukkuloilta, vuorilta ja Negevistä ja tuovat Herran temppeliin polttouhreja, teurasuhreja, ruokauhreja ja suitsuketta, tuovat hänelle myös kiitosuhrinsa. [Jer. 32:44, 33:13] |
26 Ja Juudan kaupungeista ja Jerusalemin ympäriltä, Benjaminin maasta ja Alankomaasta, Vuoristosta ja Etelämaasta tulee niitä, jotka tuovat polttouhreja ja teurasuhreja, ruokauhreja ja suitsutusuhreja, tuovat kiitosuhreja Herran huoneeseen. |
26 And they have come in from cities of Judah, And from suburbs of Jerusalem, And from the land of Benjamin, And from the low country, And from the hill-country, and from the south, Bringing in burnt-offering, and sacrifice, And present, and frankincense, And bringing praise to the house of Jehovah. |
|
27 Mutta jos te ette kuule minua ettekä pyhitä sapattia vaan tuotte kantamuksia sisään Jerusalemin porteista, minä sytytän tuleen sen portit. Tuli tuhoaa Jerusalemin palatsit, eikä kukaan voi sitä sammuttaa." [Hoos. 8:14] |
27 Mutta jos ette kuule minua ettekä pyhitä sapatinpäivää, vaan kannatte kantamuksia ja kuljette Jerusalemin porteista sapatinpäivänä, niin minä sytytän tuleen sen portit, ja tuli on kuluttava Jerusalemin palatsit, eikä se ole sammuva." |
27 And if ye do not hearken unto me to sanctify the day of rest, And so as not to bear a burden, And to come in at the gates of Jerusalem on the day of rest, Then I have kindled a fire in its gates, And it hath consumed the high places of Jerusalem, And it is not quenched!' |