Hoosea 8 |
Israel joutuu vihollisten käsiin |
1 -- Nosta torvi huulillesi! Pyhäkön yllä leijuu onnettomuuden uhka kuin korppikotka, sillä kansani on rikkonut minun liittoni, kapinoinut lakiani vastaan. |
2 Se huutaa minulle: "Jumalani! Me tunnemme sinut, me olemme Israel!" |
3 Mutta Israel on torjunut hyvän, siksi vihollinen sitä vainoaa. |
4 Israel asettaa itselleen kuninkaita vastoin minun tahtoani. Se valitsee virkamiehiä kysymättä neuvoa minulta. Hopeastaan ja kullastaan se tekee itselleen jumalankuvia omaksi tuhokseen. |
5 Hylkää sonnisi, Samaria! Minun vihani leimuaa sinua vastaan. Etkö sinä jo vihdoinkin perkaa pois tuollaista saastaa! [1. Kun. 12:28,29] |
6 Israelissa tuo sonni on valmistettu, seppä sen on tehnyt, ei se ole Jumala. Pirstaleiksi lyödään Samarian sonni! [2. Moos. 32:20] |
7 He kylvävät tuulta, niittävät myrskyä. Maasta ei nouse versoja, kylvöstä ei kypsy viljaa. Jos maa jotain tuottaakin, vieraat syövät kaiken suihinsa. |
8 Israel on nielty! Se on kansojen joukossa kuin astia, jolla kukaan ei tee mitään. |
9 Israel on käynyt yhtenään Assyriassa, villiaasi kulkee omia teitään. Efraim ostaa itselleen rakastajia. [Job 39:5-8] |
10 Vaikka efraimilaiset hierovat kauppoja vieraiden valtojen kanssa, minä kerään yhteen nämä kaikki. Kaikki he joutuvat Assyrian kuninkaan sorron alle ja hupenevat vähiin. |
11 Efraim on tehnyt syntiä, se on rakentanut paljon alttareita, synniksi ne ovat sille tulleet. |
12 Vaikka minä kirjoittaisin opetuksiani tuhansittain, ei Efraim niistä välittäisi. |
13 Halukkaasti se tuo uhreja ja syö niiden lihaa, mutta Herra ei niitä hyväksy. Herra muistaa Efraimin rikokset ja rankaisee sen synnit: se joutuu takaisin Egyptiin! [Aam. 5:22 | 5. Moos. 28:68; Jer. 42:19] |
14 Israel on unohtanut luojansa ja rakentanut palatseja, Juuda on linnoittanut monta kaupunkia. Mutta minä sinkoan tulen niiden kaupunkeihin, linnoista ei jää jäljelle mitään. |