1. Samuelin kirja 3 |
Herra kutsuu Samuelia |
1 Nuori Samuel palveli Herraa Eelin luona. Siihen aikaan Herra puhui ihmisille vain harvoin eikä näkyjä usein nähty. [Ps. 74:9; Valit. 2:9; Hes. 7:26; Aam. 8:11,12] |
2 Eräänä iltana Eeli oli jo mennyt nukkumaan. Hänen silmänsä olivat hämärtyneet niin että hän tuskin näki. [1. Sam. 4:15] |
3 Jumalan lamppu paloi vielä, ja Samuel oli asettunut nukkumaan pyhäkköön, jossa Jumalan liitonarkku oli. [2. Moos. 27:20,21; 3. Moos. 24:1-4] |
4 Silloin Herra kutsui Samuelia nimeltä. Hän vastasi: "Täällä minä olen", [2. Moos. 3:4] |
5 juoksi Eelin luo ja sanoi: "Kutsuit minua. Tässä olen." Mutta Eeli vastasi: "En minä kutsunut. Mene takaisin nukkumaan." Samuel palasi vuoteelleen. |
6 Herra huusi uudelleen: "Samuel!" Samuel nousi, meni Eelin luo ja sanoi: "Kutsuit minua. Tässä olen." Mutta Eeli vastasi: "Ei, poikani, en minä kutsunut. Mene takaisin nukkumaan." |
7 Silloin Samuel ei vielä tuntenut Herraa eikä Herra ollut ennen puhunut hänelle. |
8 Sitten Herra kutsui Samuelia kolmannen kerran, ja Samuel nousi, meni Eelin luo ja sanoi: "Kutsuit minua. Tässä olen." Nyt Eeli ymmärsi, että Herra kutsui poikaa, |
9 ja hän sanoi: "Mene nukkumaan, mutta jos joku vielä kerran kutsuu sinua, vastaa näin: Puhu, Herra, palvelijasi kuulee." Ja Samuel meni takaisin vuoteelleen. |
10 Silloin Herra tuli, seisahtui ja huusi kuten edellisilläkin kerroilla: "Samuel, Samuel!" Samuel vastasi: "Puhu, palvelijasi kuulee." |
11 Herra sanoi Samuelille: "Pian minä teen Israelissa sellaisen teon, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat. [2. Kun. 21:12; Jer. 19:3] |
12 Sinä päivänä toteutan sen, mitä olen puhunut Eelille ja hänen suvulleen, alusta loppuun saakka. [1. Sam. 2:30-36] |
13 Olen sanonut hänelle, että ikuinen tuomioni kohtaa hänen sukuaan, koska hän tiesi poikiensa halventavan Jumalaa eikä pitänyt heitä kurissa. |
14 Sen tähden minä vannon Eelin suvulle: eivät uhrit eivätkä lahjat koskaan sovita Eelin suvun rikosta." [3. Moos. 4:1-12] |
15 Samuel makasi paikallaan aamuun saakka ja avasi sitten pyhäkön ovet. Hän ei uskaltanut kertoa näkyään Eelille, |
16 mutta Eeli kutsui häntä: "Samuel, poikani!" Hän vastasi: "Täällä minä olen." |
17 Eeli kysyi: "Mitä hän puhui sinulle? Älä salaa sitä minulta. Kohdatkoon sinua Jumalan viha nyt ja aina, jos salaat minulta sanankin siitä, mitä hän sinulle puhui." |
18 Silloin Samuel kertoi hänelle kaiken mitään salaamatta, ja Eeli sanoi: "Hän on Herra. Hän tekee niin kuin hyväksi näkee." [2. Sam. 15:26] |
19 Kun Samuel varttui, Herra oli hänen kanssaan eikä sallinut yhdenkään hänen sanansa osua harhaan. [2. Kun. 10:10] |
20 Näin koko Israel Danista Beersebaan saakka oppi tietämään, että Herra oli uskonut Samuelille profeetan tehtävän. [Tuom. 20:1+] |
21 Siitä alkaen Herra ilmestyi jatkuvasti Silossa ja ilmoitti siellä Samuelille tahtonsa. Ja koko Israel alkoi kuunnella Samuelia. |