Tervetuloa Raamattu.uskonkirjat.net -palveluun
Raamattu.uskonkirjat.net on Raamatun tutkijan aarreaitta, jossa voit lukea useita eri raamatunkäännöksiä, hakea Raamatun tekstejä ja aiheita sekä katsoa heprean- ja kreikankielen sanakirjoja.
Job 14 |
Job 13
Ihminen elää vain hetken |
|
1 Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. [14:1,2: Ps. 39:5,6, 89:48, 90:10, 102:12] |
|
2 Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo. [Ps. 90:5,6, 102:12, 103:15; Jes. 40:7; 1. Piet.1:24 | 1. Aik. 29:15+] |
|
3 Ja tällaista olentoa sinun silmäsi vartioi, hänet sinä vaadit eteesi tuomiolle! |
|
4 Voiko saastaisesta tulla puhdas? Ei koskaan! [Job 4:17; Ps. 14:3; Room. 3:12] |
|
5 Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota hän ei voi ylittää. |
|
6 Käännä siis katseesi hänestä pois, jätä hänet rauhaan, että hän saisi iloita kuin palkkalainen työpäivän päätyttyä. [Ps. 39:14] |
|
7 Vaikka puu kaadetaan, sillä on yhä toivoa: sen kanto työntää versoja, niiden kasvu ei lopu. |
|
8 Vaikka sen juuri vanhenee maassa, vaikka sen tyvi kuolee, |
|
9 jo kostea henkäys saa sen taas työntämään vesaa ja versomaan kuin nuori taimi. |
|
10 Toisin ihminen: hän riutuu ja kuolee. Kun hän on mennyt pois, missä hän on? |
|
11 Meren vesi haihtuu, virta kuivuu, sen vedet häviävät. |
|
12 Kun ihminen vaipuu lepoon, hän ei enää nouse, ei vaikka taivaat revähtäisivät auki. Ihminen ei herää unestaan. |
|
13 Kunpa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit sinne, kunnes vihasi on asettunut, panisit määräajan ja muistaisit sitten minut! [2. Moos. 33:22; Jes. 49:2] |
|
14 Mutta voiko ihminen herätä eloon, kun hän on kuollut? Niin kauan kuin työvuoroni jatkuu, minä kuitenkin odotan, että raadanta päättyy. |
|
15 Silloin sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin, sinä kaipaisit jälleen sitä, minkä oma kätesi on luonut. |
|
16 Sinä tarkkaisit kyllä askeleitani mutta et pitäisi kirjaa synneistäni. |
|
17 Pahat tekoni olisivat kukkarossasi sinetillä suljettuina, sinä peittäisit ne näkymättömiin. |
|
18 Mutta niin kuin vuori vyöryy laaksoon kallioiden murtuessa, |
|
19 niin kuin vesi jauhaa ja kuluttaa kivet ja rankkasade huuhtoo mukaansa maan, niin sinä murrat ihmisen toivon. |
|
20 Sinä lannistat hänet ikiajoiksi. Hän lähtee täältä, hänen kasvonsa vääristyvät, kun sinä ajat hänet pois. |
|
21 Ehkä hänen lapsensa saavat osakseen kunniaa -- hän ei siitä tiedä, ehkä he epäonnistuvat ja heidän käy huonosti -- hän ei siitäkään mitään tiedä. |
|
22 Hänen ruumiinsa tuntee vain oman tuskansa. Hän tajuaa vain oman murheensa. |